Isän ja äidin roolit ovat muuttuneet, ja näin se näkyy arjessa
Kotityöt jakautuvat nykyään tasaisemmin kuin ennen. Se johtuu erityisesti siitä, että naiset ovat vähentäneet kotitöiden tekemistä.Tilaajalle
Tuoreimpien ajankäyttötutkimusten mukaan isät tekevät 44 prosenttia ja äidit 56 prosenttia kaikista kotitöistä. Kuva: Jaana KankaanpääSuurin muutos äitien ja isien tekemässä kotityössä on tapahtunut viime vuosina perushoivassa, sanoo Kelan tutkimuspäällikkö Anneli Miettinen.
”Työnjako perheissä näyttää tasoittuvan myös perinteisesti äidille kuuluneissa lastenhoitotehtävissä, kuten vaipanvaihdossa ja ruokailussa auttamisessa. Nykyiset isät tarttuvat pikkulasten hoivaan paljon herkemmin kuin aikaisemmat sukupolvet”, hän kertoo.
Anneli Miettinen tutkii parhaillaan suomalaisten pariskuntien perhevapaiden ja lastenhoivan jakaantumista.
Tuoreimpien ajankäyttötutkimusten mukaan isät tekevät 44 prosenttia ja äidit 56 prosenttia kaikista kotitöistä. Lastenhoitoon käytetystä ajasta isien osuus on noin 40 prosenttia ja äitien 60 prosenttia.
Kotitöiden aiempaa tasapuolisempi jakautuminen johtuu Miettisen mukaan erityisesti siitä, että naiset ovat vähentäneet kotitöiden tekemistä.
”Myös isien kotityömäärä on itse asiassa vähentynyt, mutta äitien kotitöihin käyttämä aika on vähentynyt isiäkin nopeammin”, Miettinen täsmentää.
”Molemmat sukupuolet ovat lisänneet lastenhoitoon käyttämäänsä aikaa, mutta isät ovat lisänneet sitä pikkuisen äitejä enemmän.”
”Nykyiset isät tarttuvat ihan pienten lasten hoivaan paljon herkemmin kuin aikaisemmat sukupolvet.”
Anneli Miettisen mukaan lapsiperheissä on vähentynyt eniten kodin siivoamiseen ja puhtaanapitoon käytetty aika.
Myös lämmitys- ja vesihuolto sekä kodin korjaustyöt ovat vähentyneet selvästi vuodesta 2009 vuoteen 2021.
”Osittain se johtuu siitä, että kyläilyt ovat vähentyneet. Aikaisemmin koti täytyi pitää kunnossa, kun vieraita saattoi tulla koska tahansa.”
Ruoanvalmistukseen käytetään aiempaa vähemmän aikaa, kun aterioita ostetaan enemmän valmiina ja einekset ovat yleistyneet.
”Ruoanvalmistus on lisääntynyt enintään toisen asteen koulutuksen saaneiden isien joukossa, mutta korkeakoulutettujen isien ruoanlaitto on vähentynyt.”
Pyykkeihin ja vaatehuoltoon käytetty aika kodeissa on pikkuisen lisääntynyt isillä, mutta äideillä näihin käytetty aika on vähentynyt selvästi.
Miettisen mukaan perinteisten miesten töiden tekeminen on vähentynyt, koska kaupungeissa niitä ei ole samassa määrin tarjolla kuin maaseudulla.
”Esimerkiksi autojen korjaus vaatii nykyään sellaista ammattitaitoa, jota ei ehkä löydy tavanomaisesta perheestä. Isät on todella lisänneet perinteisten naisten töiden tekemistä”, hän sanoo.
Perinteisillä naisten töillä viitataan esimerkiksi lastenhoitoon.
Sekä äidit että isät käyttävät aiempaa enemmän aikaa lasten kanssa leikkimiseen ja lapsille lukemiseen sekä kuljetuksiin.
”Esimerkiksi autojen korjaus vaatii nykyään sellaista ammattitaitoa, jota ei ehkä löydy tavanomaisesta perheestä.”
Isien vanhempainvapaan käyttö on viimeisimmän, vuonna 2022 voimaan tulleen perhevapaauudistuksen myötä lisääntynyt selvästi. Miettinen kertoo, että Suomi on silti edelleen jäljessä muista Pohjoismaista isien osallistumisessa.
Suomessa isät käyttävät nyt noin viidesosan vanhempainvapaapäivistä.
”Pitkällä aikavälillä olisi tavoiteltava tila, että kotityöt ja lastenhoito jakaantuisivat isien ja äitien kesken 50–50. Toki tilanteet perheissä vaihtelevat, mutta pitää muistaa, että Suomessa äidit kuitenkin pääsääntöisesti käyvät palkkatöissä”, Miettinen sanoo.
Kelan tutkimuspäällikön mukaan vanhemmuudesta puhuttaessa korostuvat usein enemmän taakat kuin ilot. Pikkulapsiajan kuormituksesta puhutaan aika paljon julkisuudessa.
”Toisaalta se on hyväkin, koska se ohjaa perheitä hakemaan tarvittaessa apua. Jos lapsiarki esitetään liian idyllisenä, siitä saattaa syntyä lisäkuormitusta, kun kotona ei aina olekaan pullantuoksuinen äiti.”
Ensimmäisen lapsen syntyessä naiset ovat keskimäärin 30,5-vuotiaita ja miehet keskimäärin 32,2-vuotiaita, selviää Tilastokeskuksen vuoden 2025 tilastoluvuista.
”Syntyvyys on laskenut Suomessa aika dramaattisesti. Se näyttää liittyvän erityisesti siihen, että ensimmäisen lapsen saantia lykätään tai lasten hankkimisesta luovutaan kokonaan”, Miettinen sanoo.
Vuonna 2023 ilmestyneessä väitöstutkimuksessaan Anneli Miettinen osoitti, että työttömyys voi vähentää lasten saantia kun taas hyvä tulotaso voi tukea vanhemmaksi ryhtymistä.
”Työpaikan saaminen ja toimeentulon varmistaminen on aika keskeinen tekijä päätöksessä perustaa perhe. Pohjoismaisessa yhteiskunnassa sekä miehen että naisten työllistymisellä on merkitystä.”
Hänen mukaansa syntyvyyden laskun taustalla on useita tekijöitä, eivätkä syyt liity pelkästään työttömyyden kasvuun tai sosiaaliturvan leikkauksiin.
”Nuorten aikuisten mielenmaisemassa näkyy yleinen epävarmuus tulevaisuudesta, ja se vaikuttaa lastenhankintaan.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
