Hanna Laine asuu puolisonsa kanssa Kangasalan Liuksialassa maalaismaisemissa. Kuva: Rami Marjamäki
Hanna Laine tuntee päiväkotien arjen, jossa väkivalta on lisääntynyt: ”Lyödään, potkitaan ja tönitään”
Hanna Laineella ei ollut pienituloisena yksinhuoltajana varaa viedä lapsiaan urheiluharrastukseen. Se vei hänet kansanedustajaksi.Tilaajalle
Hanna Laine aloittaa kansanedustajana kesäkuussa. Kangasalalainen demari nousee Ilmari Nurmisen tilalle Arkadianmäelle, kun Nurminen valittiin Tampereen pormestariksi. Kuva: Rami MarjamäkiHanna Laine pyydettiin ehdokkaaksi kuntavaaleihin alle kolmikymppisenä kahden lapsen yksinhuoltajana. Vastavalmistuneella lähihoitajalla ei ollut rahaa kalliisiin harrastuksiin, joten hän rupesi ohjaamaan kaverinsa kanssa lasten liikuntaleikkikoulua Kangasalla.
”Sitä kautta myös omat lapseni pääsivät harrastamaan liikuntaa. Aktiivisuuteni huomattiin ja SDP pyysi minua ehdokkaaksi vuoden 2000 kuntavaaleihin. Tulin valituksi valtuustoon ensimmäisissä vaaleissa ja sillä tiellä ollaan”, Laine sanoo.
Kunnallispolitiikassa hän on puolustanut kaupungin liikuntatilojen maksuttomuutta, jotta lapsilla olisi mahdollisuus harrastaa taustaan katsomatta. Kipinä kuntoiluun saadaan yleensä nuorena.
”Kaikilla vanhemmilla ei ole varaa maksaa lapsilleen kalliita muotiharrastuksia. Myös vanhempien omat tottumukset vaikuttavat siihen, miten lapsia kannustetaan liikkumaan. Yksi hyvä vaihtoehto on koulujen yhteydessä toimivat iltapäiväkerhot.”
Kun Hannan omat lapset kasvoivat aikanaan kouluikään, hän pyöritti Kangasalla myös salibandykerhoa kerran viikossa.
Kesäkuussa 53-vuotias eskarihoitaja nousee varasijalta eduskuntaan. Pitkäaikainen tavoite ja haave toteutuu, koska Laine on ollut ehdolla eduskuntavaaleissa jo viidesti.
”Sdp:n arvot kohtaavat minun arvoni. Haluamme, että kaikilla lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus koulutukseen ja harrastamiseen. Pidämme huolta, että jokaisella meistä olisi ihmisarvoinen elämä sekä edellytykset tehdä töitä ja osallistua yhteiskuntaan”, Laine sanoo.
Hannan omat vanhemmat eivät ole poliittisesti aktiivisia. Isä työskenteli kirvesmiehenä ja äiti laboranttina ja myöhemmin laboratoriomestarina. Sen sijaan edesmenneet äidin puoleiset isovanhemmat kannattivat kokoomusta.
”Pappa on toiminut Kangasalan kokoomuksessa. Kun lähdin demareiden ehdokkaaksi, pappa kävi kaikissa vaalitilaisuuksissani ja tuki minua.”
”Ruutu ei ole hyvä lapsenvahti eikä lapsen avustaja.”
Hanna Laineelle tärkeitä asioita ovat esimerkiksi sote-palvelut, koulutus ja työelämäkysymykset. Viime vuodet hän on työskennellyt Kangasalla päiväkodissa esikouluikäisten hoitajana.
”Lasten kanssa parasta on se, että työstään saa aina heti palautteen ja koskaan ei ole kahta samanlaista päivää. Työ on tosi mielekästä ja palkitsevaa, koska lapset ovat niin välittömiä ja heidän kehityksensä näkee todella nopeasti”, Laine kuvailee.
Erityistä tukea tarvitsevien ja käytöshäiriöisten lasten määrä kasvaa, mikä kuormittaa henkilöstön jaksamista. Laine syyttää ongelmista erityisesti älylaitteita, jotka lykätään jo pikkulasten käsiin.
Kuusivuotiaat saattavat puhua toisilleen esikoulussa, että menen kotiin ja pelaan koko illan isän tai äidin puhelimella.
Hanna Laineen mielestä älypuhelimen hankintaa kannattaisi lykätä vähintään alakoulun viimeisille luokille.
”Ruutu ei ole hyvä lapsenvahti eikä lapsen avustaja. Lapset tarvitsevat ihmiskontaktia, keskustelua, mallia ja yhdessä kasvamista, jotta tunteiden käsittely kehittyy. Monet lasten ohjelmatkin ovat aika vauhdikkaita ja sisältävät riehumista”, hän huomauttaa.
Kuntavaalien yhteydessä kritiikin kohteeksi nousivat sadoille lapsille mitoitetut jättipäiväkodit, joiden rakentaminen on yleistynyt viime vuosina.
Laineen mukaan esimerkiksi iso sadan hengen päiväkoti voi olla toimiva, jos lapset ovat kotiryhmissään ja heillä on oma piha-alue.
”Suomeen on myös tehty sisätiloiltaan avoimia jättipäiväkoteja, joissa kaikki lapset ja aikuiset ovat sikin sokin sekaisin. Se on huono suuntaus, joka aiheuttaa vaaratilanteita ja kuormittaa lasten aivoja. Uusien päiväkotien sopiva kokokatto olisi noin 200 lasta, mikäli ryhmien oma toiminta pystytään turvaamaan.”
Hanna Laine on työskennellyt pikkuihmisten parissa yli 20 vuotta, ja ajanjaksona lasten aggressiivisuus on selkeästi lisääntynyt. Esikoulussa ei ole malttia odottaa vuoroa tai sopia asioista toisten kanssa.
”Lyödään, potkitaan ja tönitään. Se on myös lisääntynyt, että aikuisten päälle käydään. Jos esimerkiksi antaa ohjausta eskaritehtävässä, saattaa saada potkun tai lyönnin”, Laine kertoo.
Kansanedustajan henkilökohtainen näkemys on, että pienet lapset eivät vielä kiusaa tarkoituksellisesti. He toimivat impulsiivisesti ja katsovat, mitä reaktioita toiminnasta seuraa.
Päiväkodissa ja esikoulussa kiusaamiselle on oltava nollatoleranssi, jotta myös myöhemmin koulussa tapahtuva kiusaaminen vähenisi.
”Tärkeintä on se, että lasten välisessä konfliktitilanteessa kuullaan molempia osapuolia. Mietitään yhdessä, mikä meni pieleen ja miten olisi pitänyt toimia. Lapset eivät opi pelkästään kielloista ja rangaistuksista”, Laine painottaa.
Valtaosa päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmista on halukkaita auttamaan jälkikasvuaan uusien asioiden ja sosiaalisten taitojen oppimisessa.
”Nykyään osa vanhemmista on sitä mieltä, että minun lapseni ei tee koskaan mitään väärää.”
Hanna Laine on työskennellyt pitkään päiväkoti-ikäisten lasten hoitajana Kangasalla. Kuva: Rami MarjamäkiHanna Laine
Vuonna 1972 syntynyt Sdp:n kansanedustaja. Nousi varasijalta eduskuntaan kesäkuussa 2025.
Työskennellyt pitkään Kangasalla lastenhoitajana varhaiskasvatuksessa. Koulutukseltaan lähihoitaja.
Työkokemusta myös perustason sairaalaosastotyöstä, erikoissairaanhoidosta, ikäihmisten ympärivuorokautisesta hoivasta sekä myyjän työstä.
Monia luottamustoimia. Valittiin juuri Kangasalan kaupunginhallituksen puheenjohtajaksi. Pirkanmaan hyvinvointialueen aluehallituksen 1. varapuheenjohtaja päättyneellä kaudella. Toiminut aikaisemmin Kangasalan kaupunginvaltuuston puheenjohtajana.
Asuu miehensä kanssa Kangasalan Liuksialassa isovanhempiensa kotitilan mailla. Kaksi aikuista lasta.
Harrastaa yhteisten asioiden hoitamisen lisäksi puutarhanhoitoa ja monipuolista liikuntaa puolisonsa kanssa. Kotiin otettiin vastikään koiranpentu.
Hanna Laine on asunut suurimman osan elämästään Liuksialassa. Kyseessä on maaseutumainen alue, joka sijaitsee vain noin viiden kilometrin päässä Kangasalan keskustasta. Tampereelle matkaa tulee reilu kymmenen kilometriä.
Hanna asuu Liuksialassa isovanhempiensa kotitilan mailla kahdestaan puolison ja koiranpennun kanssa. Aikuiset lapset ovat jo muuttaneet omilleen.
Laine rentoutuu vapaa-ajalla liikkumalla ja hoitamalla kotinsa puutarhaa.
”Olen kouluikäisenä käynyt ratsastustunneilla, pelannut pesäpalloa, lentopalloa ja suunnistanut. Valtuuston salibandyjoukkueessa olin mukana siihen asti, kun selkä antoi myöden. Nykyään käytän kuntosalilaitteita sekä kävelen, pyöräilen ja pelaan tennistä puolison kanssa.”
Kangasalla asuu yli 34 000 asukasta, ja kaupunki kasvaa jopa Tamperetta kovempaa tahtia. Laineen mukaan Kangasala tunnetaan parhaiten harjuista ja järvistään, ja kaunis luonto on ikuistettu myös Zachris Topeliuksen kuuluisaan runoon.
”Haluamme pitää näistä maisemista kiinni myös uusilla asuinalueilla. Esimerkiksi Lamminrahkaan tulee kerrostaloja ja tiivistä asumista, mutta siellä on kuitenkin luonto ja kuntopolut lähellä”. Laine sanoo.
Kangasalla on myös paljon maaseutua, koska Sahalahti ja Kuhmalahti ovat nykyään osa kaupunkia. Vaikka kyläkouluja on lakkautettu Sahalahdelta, Kuhmalahden osalta on tehty Laineen mukaan myös valtavirrasta poikkeavia ratkaisuja.
”Me rakensimme Kuhmalahdelle uuden koulun ja päiväkodin. Kirkonkylässä on myös kauppa ja seurakunnan toimintoja. Siitäkään huolimatta tonttikauppa ei ole lähtenyt käyntiin.”
Uutena kansanedustajana Hanna Laine korostaa, että maaseudun asuttuna pitäminen ja ruuantuotannon turvaaminen ovat elintärkeitä kysymyksiä.
”Meidän on huolehdittava siitä, että kulkeminen omalla autolla ei käy maaseudulla liian kalliiksi. Julkista liikennettä ei tulla saamaan harvaan asutuille seuduille”, Laine sanoo.
Kansanedustajuuden lisäksi Hanna Laine johtaa Kangasalan kaupunginhallitusta ja aluehallituksessa hän on varapuheenjohtaja. Kuva: Rami MarjamäkiArtikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
