• Lapin kaamos on etelää pahempi? Kokemus riippuu veden olomuodosta

    Ihmisen kokemus pimeydestä tai kirkkaudesta ei aina vastaa valonvoimakkuuden mittaustuloksia.
    Kolarin Ylläsjärven kylässä kaamoksen viipyilevä valo näytti tällaiselta 12. joulukuuta 2025.
    Kolarin Ylläsjärven kylässä kaamoksen viipyilevä valo näytti tällaiselta 12. joulukuuta 2025. Kuva: Paula Liesmäki
    Koti|Ympäristö
    21.12.202509:00
    Harri Kallio-Kurssi

    Sunnuntainen talvipäivänseisaus 21. joulukuuta 2025 on talven käännekohta. Tästä eteenpäin alkavat valoisammat ajat pohjoisella pallonpuoliskolla.

    Helsingissä päivän pituus on seisauspäivänä vain 5 tuntia, 48 minuuttia ja 59 sekuntia. Maanantaina päivänvaloa on armollisesti muutama sekunti enemmän.

    Lapissa kaamosaika jatkuu vielä viikkoja, mutta kummassako pimeämpää, vetisessä etelässä vai lumisessa pohjoisessa?

    Ilmatieteen meteorologi Petteri Pyykkö vastaa kysymykseen kokemuspohjaisesti.

    ”Voin puhua vain omasta kokemuksesta, koska kysymyksen vastaus ei ole suoraan meteorologinen.”

    ”Jos verrataan esimerkiksi tihkusateista tai sumuista Etelä-Suomen päivää Lapin lumiseen, joko selkeään tai pilviseen päivään, niin itsellä ainakin tulee kokemus, että Lapissa olisi ikään kuin valoisampaa.”

    Pyykkö kertoo tämän johtuvan ilmiöstä, joka on kaikille Lapissa talvella käyneille tuttu.

    ”Osin tämä johtuu myös fysiikasta, koska luminen maanpinta heijastaa ja sirottaa tehokkaammin myös keinovaloa verrattuna esimerkiksi märkään asfalttiin tai ruohopintaan.”

    Sama ilmiö on nähtävissä, kun päivä vaihtuu illan hämyyn ja pimeyteen.

    ”Sama pätee myös kuunvalon siroamiseen tai heijastumiseen selkeällä säällä".

    Talvella pimeys johtuu lyhyestä päivänvaloajasta, mutta myös runsaasta pilvisyydestä. Tämä säätyyppi on yleinen Suomen syksyllä ja talvella.

    Lumipeite on ratkaiseva pimeyden tunteen alentaja, sillä se kirkastaa ympäristöä merkittävästi heijastusvaikutuksensa ansiosta.

    Helsingin keskusta kylpi jouluvaloissa iltapäivän lopulla 17. joulukuuta.
    Helsingin keskusta kylpi jouluvaloissa iltapäivän lopulla 17. joulukuuta.  Kuva: Harri Kallio-Kurssi

    Lapissa voi nähdä useita tunteja kestävän sinisen hetken.

    Valon mittauksessa käytettävä luksiluku antaa kuitenkin päinvastaista tietoa.

    Etelä-Suomessa valaistusvoimakkuus on pilvisenä sydäntalven päivänä olla ulkona noin 100–1000 luksia säästä riippuen. Sisällä lukema putoaa ikkunan äärellä jopa 25 luksiin.

    Lapissa aurinko pysyttelee horisontin alapuolella joulukuusta tammikuuhun kestävän kaamoksen aikana.

    Aurinko ei tule näkyviin koko aikana, mutta taivas ei silti ole yöllisen pimeä. Toisin kuin etelämpänä Lapissa voi nähdä useita tunteja kestävän sinisen hetken.

    Lumipeite heijastaa 90 prosenttia kaikesta taivaalta tulevasta valonkajastuksesta, mikä saa maiseman näyttämään etelää kirkkaammalta.

    Valon luksimäärä jää silti Lapissa pääosin alle 100 luksin kaamoksessa. Ero kesään on valtava: aurinkoisena kesäpäivänä ulkona valaistusvoimakkuus voi olla jopa 100 000 luksia.

    Katso sydäntalven näkymiä pohjoisen tiestöltä täältä.

    Lisää aiheesta
    • Pohjois-Suomessa on jo kunnon talvi, mutta muualla maassa talvea saadaan vielä odottaa.

      Sää | Lapissa kunnon talvi on alkanut − muualla talvea saadaan vielä odottaa

    • Hippiäinen on Euroopan pienin lintu ja painaa vain viisi grammaa.

      Eläimet ja kasvit | Tämä viiden gramman painoinen lintu pystyy elämään Suomessa läpi kylmän talven – se selviytyy hyönteisten erikoisten ominaisuuksien avulla

      Tilaajalle
    • Linnunrataa voi nähdä Suomessa yhä harvemmassa paikassa valosaasteen vuoksi.

      Luonto | Pimeyden ytimessä

      Tilaajalle
    Artikkelin aiheet
    kaamos
    Sää
    Meteorologia
    Aurinko
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Käsityöt | Keittiökaappeja ei tarvitse vaihtaa vain siksi, että ne ovat rumat – Teresa Törmänen innostaa huonekalujen tuunaukseen

      Tilaajalle
    • 2

      Historia ja perinne | Suomi liitettiin Venäjään sodassa, jossa kaikki meni pieleen – lopullinen niitti lyötiin keskellä erämaata

      Tilaajalle
    • 3

      Matkailu | Risto suunnitteli rakentavansa vain savusaunan leppoisia eläkepäiviä varten – jotain uutta on noussut joka vuosi jo kymmenen vuoden ajan

      Tilaajalle
    • 4

      Historia ja perinne | Tältä näyttää Salpalinjan synkissä tunneleissa nyt

      Tilaajalle
    • 5

      Ruoka | Muistatko vielä 1990-luvun voisarvet? Tällä nimellä ne nykyään tunnetaan

      Tilaajalle
    • 6

      Reseptit | Ihanan omenapaistoksen kruunaa toskakuorrute

    • 7

      Eläimet ja kasvit | Video: Eeva-vasikka lähti kaupungille ja meni Hankkijan liukuovista sisään kuin olisi käyttänyt niitä aina

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Uuden metsätien rakentamista on tuettu vuosina 2016-2023 keskimäärin 42 kilometriä vuodessa. Tukea uuden metsätien suunnitteluun voi hakea vielä tämän vuoden aikana.

    Koneviesti | Valtioneuvosto esittää uusien metsäteiden tekemisen tuen lakkauttamista vuoden 2025 alusta

  • Yksityistiet ovat merkittävä palanen huoltovarmuusketjussa sekä kotimaisen puun kuljetuksissa metsäteollisuudelle ja energian tuotantoon.

    Koneviesti | Yksityisteiden valtionavustuksiin esitetään korotuksia — asetusmuutos lausuntokierrokselle

  • Koneviesti | Vuoden 2023–2027 CAP-ohjelma on työn alla – nämä ovat ehdotukset tärkeimmistä viljelytoimenpiteistä