• Kaikki pähkinät eivät ole kasvitieteellisesti pähkinöitä – maailman myydyin pähkinä on itse asiassa hernekasvi

    Erilaisia pähkinöitä ruokavalioon yhdistelemällä saa muun muassa pehmeitä rasvoja ja kivennäisaineita. Pähkinöitä voi kasvattaa Suomessakin itse.
    Tilaajalle
    Euroopanpähkinäpensas eli pähkinäpensas viihtyy Suomessakin. Kaupassa samoja pähkinöitä myydään hasselpähkinän nimellä. Kuvituskuva.
    Euroopanpähkinäpensas eli pähkinäpensas viihtyy Suomessakin. Kaupassa samoja pähkinöitä myydään hasselpähkinän nimellä. Kuvituskuva. Kuva: Sanne Katainen
    Koti|Ruoka
    14.4.202621:00
    Tuovi Mäkipere

    Pähkinät ovat varsinaisia terveyspommeja, mikä näkyy myös nykyisissä ravitsemussuosituksissa. Aikuisille suositellaan syötäväksi päivittäin pieni kourallinen eli noin 20–30 grammaa erilaisia pähkinöitä ja siemeniä.

    Pähkinät, joihin tavallisesti luetaan myös mantelit, sisältävät runsaasti tyydyttymättömiä rasvoja, kuitua ja flavonoideja. Lisäksi niistä saa monipuolisesti vitamiineja ja kivennäisaineita. Kaikissa pähkinöissä on yhtä tai useampaa B-vitamiinia sekä tärkeitä kivennäisaineita, kuten rautaa, magnesiumia ja sinkkiä.

    Suolaamattomat pähkinät ovat terveyden kannalta paras vaihtoehto, ja ne taipuvat paitsi sellaisenaan napsittavaksi sekä jugurtin, puuron ja salaatin päälle, myös monenlaiseen käyttöön ruuanlaitossa.

    Pähkinöitä voi upottaa kokonaisina ja rouheina monenlaisiin lämpimiin ruokiin, kuten keittoihin, kastikkeisiin, pataruokiin tai vaikka pastan tai kalafileen päälle. Makeisiin leipomuksiin saa puolestaan mukavasti purutuntumaa ja uudenlaista makua pähkinöillä.

    Lähestulkoon kaikki Suomessa myytävät pähkinät ovat tuontitavaraa. Maailman suurimmat pähkinäntuottajamaat ovat Kiina, Vietnam ja Yhdysvallat.

    Pähkinöitä on tavallisenkin marketin hyllyssä moneen lähtöön, ja eri pähkinöillä on hieman erilaiset ravintoarvot. Macadamia- ja pekaanipähkinöissä pehmeän rasvan osuus on korkea, noin 60 grammaa per 100 grammaa pähkinää.

    Hasselpähkinöissä on puolestaan noin 18 grammaa kuitua sadassa grammassa pähkinää, ja yli 10 gramman kuitulukemiin yltävät myös pistaasipähkinät ja mantelit. Maapähkinöissä, manteleissa sekä pistaasi- ja cashewpähkinöissä on puolestaan vähintään 20 grammaa proteiinia sadassa grammassa pähkinää.

    Niin herkullisia ja terveellisiä kuin pähkinät pähkinänystävien mielestä ovatkin, kaikki eivät niitä kerta kaikkiaan voi syödä. Pähkinäallergiaa on kahdenlaista, eli varsinaista pähkinäallergiaa ja koivun ristiallergiaa.

    Koivun siitepölyssä ja monissa pähkinöissä on samankaltaisia proteiineja, minkä vuoksi koivuallergisista valtaosa on herkistynyt hasselpähkinälle, mantelille tai maapähkinälle. Varsinaista pähkinäallergiaa aiheuttavien pähkinöiden viiden kärjessä ovat pistaasi-, cashew-, saksan-, macadamia- ja parapähkinä.

    Lähestulkoon kaikki Suomessa myytävät pähkinät ovat tuontitavaraa. Maailman suurimmat pähkinäntuottajamaat ovat Kiina, Vietnam ja Yhdysvallat.

    Maailman myydyin pähkinä, eli maapähkinä, ei itse asiassa ole kasvitieteellisesti pähkinä. Maapähkinä kuuluu hernekasveihin, mikä on helppo ymmärtää, jos näkee maapähkinän palon. Kuvituskuva.
    Maailman myydyin pähkinä, eli maapähkinä, ei itse asiassa ole kasvitieteellisesti pähkinä. Maapähkinä kuuluu hernekasveihin, mikä on helppo ymmärtää, jos näkee maapähkinän palon. Kuvituskuva. Kuva: Kari Salonen

    Tämä ei suinkaan tarkoita, etteivätkö pähkinät kasvaisi näillä leveyspiireillä. Moni saattaa jopa tietämättään kasvattaa kotimaisia pähkinöitä puutarhassaan, sillä euroopanpähkinäpensas eli pähkinäpensas (Corylys Avellana) kuuluu Suomen luonnonvaraisiin kasveihin.

    Pähkinäpensaan pähkinöitä myydään kaupoissa hasselpähkinän nimellä. Valtaosa Suomessa, ja maailmalla, myytävistä hasselpähkinöistä tulee kuitenkin Turkista.

    Suomen olosuhteissa on saatu todistetusti viihtymään monta muutakin pähkinälajia, kuten mantšurian-, japanin- ja amerikanjalopähkinä ja jopa samaan sukuun kuuluva saksanpähkinä.

    Suomessa pioneerityötä pähkinänviljelyn eteen ovat tehneet muun muassa Vakka-Taimiston Vesa Muurinen ja Suomen pähkinäseuran puheenjohtaja Joel Rosenberg. Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa ( 22.11.2025 ) Muurinen kertoo, että pähkinänviljelyn suurin pullonkaula Suomessa on pähkinöiden sadonkorjuun työvoimavaltaisuus, sillä työvoima on Suomessa kallista.

    Pähkinöitä voi käyttää kaikenlaiseen ruuanlaittoon ja leivontaan ja napsia sellaisenaan. Kuvituskuvassa porkkanakakku on saanut pinnalleen pekaanipähkinöitä.
    Pähkinöitä voi käyttää kaikenlaiseen ruuanlaittoon ja leivontaan ja napsia sellaisenaan. Kuvituskuvassa porkkanakakku on saanut pinnalleen pekaanipähkinöitä. Kuva: Pentti Vänskä

    Kaupan hyllyillä arkikieli ja tieteen kieli ovat välillä törmäyskurssilla, eikä pähkinähylly tee tässä poikkeusta. Kaikki pähkinän nimellä myytävät, pienet rouskuvat syötävät eivät kasvitieteellisesti ole pähkinöitä.

    Kasvitieteessä pähkinällä tarkoitetaan yksisiemenistä, avautumatonta hedelmää. Esimerkiksi juuri pähkinäpensas tuottaa tällaisia pähkinöitä.

    Kuluttajien silmissä ja arkikielessä pähkinöitä ovat esimerkiksi monet luumarjojen kiviosat tai siemenet. Maailman myydyin pähkinä, maapähkinä, kuuluu itse asiassa hernekasveihin, mikä on helppo huomata, jos joskus näkee maapähkinän palon.

    Lähteet: Sydänliitto, Pähkinähanke, Terveyskylä, LiveScience 26.12.2020

    Lisää aiheesta
    • Pähkinämieheksi kutsuttu Joel Rosenberg toteaa, että pähkinä voisi olla monella tavoin ratkaisu, eikä pulma, kuten tuttu sanonta väittää.

      Kasvintuotanto | Pähkinää Polttilasta

      Tilaajalle
    • Toissa kesänä istutettu amerikankastanja kasvaa virkeänä Sääksmäen kirkon tapulin kupeessa. Se on peräisin Appalakeille tehdyltä siemenkeruumatkalta. Puu oli aikoinaan yleinen alueella, mutta hävisi lähes tyystin kastanjansurman seurauksena.

      Eläimet ja kasvit | Jaakko Saarinen löysi elämäntehtävänsä sattumalta – varjelee harvinaisia puita

      Tilaajalle
    • Käytä pieniä jälkiruokamaljoja, sillä pienikin annos riittää tuhtia suklaamoussea.

      Reseptit | Jos pidät sekä suklaasta että kahvista, niin tämä jälkkäri vie kielen mennessään

    • Kuvassa näkyviin kasviksiin liittyvä reaktio johtuu usein siitepölyallergiasta, ei varsinaisesta ruoka-allergiasta.

      Hyvinvointi | Koivuallergiasta kärsii nyt moni – tiesitkö, että nämä ruoka-aineet lisäävät oireita?

    Artikkelin aiheet
    pähkinät
    maapähkinä
    pähkinänviljely
    ravitsemus
    elintarvikkeet
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Matkailu | Risto suunnitteli rakentavansa vain savusaunan leppoisia eläkepäiviä varten – jotain uutta on noussut joka vuosi jo kymmenen vuoden ajan

      Tilaajalle
    • 2

      Käsityöt | Keittiökaappeja ei tarvitse vaihtaa vain siksi, että ne ovat rumat – Teresa Törmänen innostaa huonekalujen tuunaukseen

    • 3

      Historia ja perinne | Tältä näyttää Salpalinjan synkissä tunneleissa nyt

      Tilaajalle
    • 4

      Historia ja perinne | Suomi liitettiin Venäjään sodassa, jossa kaikki meni pieleen – lopullinen niitti lyötiin keskellä erämaata

      Tilaajalle
    • 5

      Ruoka | Muistatko vielä 1990-luvun voisarvet? Tällä nimellä ne nykyään tunnetaan

      Tilaajalle
    • 6

      Reseptit | Ihanan omenapaistoksen kruunaa toskakuorrute

    • 7

      Eläimet ja kasvit | Video: Eeva-vasikka lähti kaupungille ja meni Hankkijan liukuovista sisään kuin olisi käyttänyt niitä aina

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Ilmanvaihtolaitteistot ovat jokaisen osaston perällä. Ohjauskeskus on samassa tilassa jäähdytysyksikön kanssa. Yhdellä ohjauskeskuksella voidaan ohjata 20 koneistoa. Poistoluukut ovat yläkulmissa.

    Koneviesti | Saloniemen uuteen perunavarastoon mahtuu jopa neljä miljoonaa kiloa perunaa – varastotila on jaettu neljään osaan, joissa jokaisessa on oma ilmanvaihto

    Tilaajalle