• MT 100 v sitten: Eestiläisten eläinten saapuminen laimentaa lihamarkkinoita

    Maaseudun Tulevaisuus kirjoitti 25.7.1925 myös puuhun kiivenneestä ja hengiltä nuijitusta otsosta.
    Vuonna 1925 Maaseudun Tulevaisuus kirjoitti etelänaapurista saapuneesta teuraskarjasta. Kuvan kotimaiset märehtijät on kuvattu tällä vuosituhannella eivätkä ne liity juttuun.
    Vuonna 1925 Maaseudun Tulevaisuus kirjoitti etelänaapurista saapuneesta teuraskarjasta. Kuvan kotimaiset märehtijät on kuvattu tällä vuosituhannella eivätkä ne liity juttuun. Kuva: Jaana Kankaanpää
    Koti|Historia ja perinne
    27.7.202523:00
    Tuovi Mäkipere

    Teuraskarjaa saapuu Eestistä.

    Toissapäivänä saapui Eestistä 90 päätä käsittävä lasti teuraseläimiä Helsinkiin. Tämän lähetyksen saapuminen on heikentänyt ennestäänkin laimeita lihamarkkinoitamme.

    Varsinkin raavaanlihan hinta on tämän kautta tullut entistäänkin epävarmemmaksi. Raskaamman lihatavaran kysyntä näin lämpimänä vuodenaikana on yleensä heikkoa.

    Lampaanlihan hintakin on käynyt viime päivinä epävakaisemmaksi. Sian- ja vasikanlihan hinnat sen sijaan ovat edelleenkin kiinteät. Tukkuhinnat Helsingissä (nettotilitys) ovat nykyään seuraavat: raavas 8:50, lammas 12;–, sika 16:– kg. sekä siitä alaspäin.

    Tämän yhteydessä sopii mainita, että kun kotimaista teuraskarjaa on runsaasti tarjolla, niin yhden ainoankaan lähetyksen saapuminen, kuten nyt on tapahtunut, saattaa tuntuvasti tuottaa häiriötä markkinoilla.

    Lisää aiheesta
    • Turvallisin tapa saada uutta siipikarjaa Suomeen on tuoda ne hedelmöittyneinä siitosmunina ja hautoa ne täällä, ohjeistaa Eläinten terveys ETT ry.

      Siipikarjantuotanto | Kanat tuodaan Suomeen munina, mutta niissäkin on tautiriski – edes lemmikiksi päätyvä muna ei ole säädösten ulkopuolella

      Tilaajalle
    Kansallis-Osake-Pankki mainosti pankkiin talletetun rahan antavan varman vuotuisan sadon.
    Kansallis-Osake-Pankki mainosti pankkiin talletetun rahan antavan varman vuotuisan sadon. Kuva: Kansallisarkisto

    Omituinen karhunmetsästys Rovaniemen sydänmailla.

    Kun viime viikon perjantaina rovaniemeläinen kruununtorppari Albert Lohiniva poikineen oli ulkoniityllä heinänteossa, herätti mukana olleen koiran itsepintainen ärhentely metsässä huomiota, kunnes niittymiehet lähtivät ottamaan selvää haukunnan aiheesta.

    Metsässä olikin koira ajanut karhun puuhun. Luullen otusta penikkakarhuksi, yritti Lohinivan vanhin poika hätyyttää karhua seipäällä alas puusta, mutta kontio ei siitä piitannut. Poika kiipesi tällöin kirves mukanaan puuhun, lyöden kirveellä karhua jalkaan.

    Samalla hän putosi itse puusta, loukaten niin pahoin itsensä, että oli turvauduttava lääkärin apuun. Kun sitten muutkin heinämiehet olivat saapuneet paikalle, saatiin karhu laskeutumaan alas puusta.

    Miehet nuijivat otson seipäin ja kangin hengiltä.

    Lisää aiheesta
    • Riistakeskukseen on saapunut tähän mennessä 25 hakemusta, joissa haetaan lupaa yhteensä 236 karhun metsästykseen.

      Erä | Karhunmetsästys laajeni keskiselle kannanhoitoalueelle – hakemuksia voi vielä jättää

    Pouta jatkuu.

    Meteorologiselta keskuslaitokselta ilmoitetaan meille, että poutainen sää tulee toistaiseksi jatkumaan.

    Korkeapaine, joka on vallinnut maamme eteläpuolella, alkaa tosin laskea, mutta Norjan länsipuolelle on kehittynyt uusi korkeapainekeskus, joka todennäköisesti yhtyy viime päivien korkeapaineeseen ja siten vahvistaa poutaa.

    Pohjoisessa, m.m. Lapissa, on sää epävakainen. Siellä käy ukkospilviä ja ilma viilenee. Syynä on Pohjoisjäämeren matalapaine, josta jo viime lehdessämme mainitsimme.

    Lisää aiheesta
    • Lihaa arvostetaan myös rakenteen ja purutuntuman vuoksi.

      Ruoka | Lihan himo johtuu useista syistä

      Tilaajalle
    • Kuvassa vasemmalla kuuluisa erämies Feodor Maksimainen ja vasemmalla Aleksi Potkonen 1920-luvulla Ilomantsin vuottoniemellä. 1900-luvun alkupuolella vipulukkoiset amerikkalaiset kiväärit tulivat käyttöön karhunmetsästyksessä.

      Erä | Näin karhua on metsästetty Suomessa eri aikakausina – ”Kyllä se hurjaa touhua on ollut”

      Tilaajalle
    • ”Kun kasvien sisäiset toiminnot muunnetaan ääniksi, on teos jokaiselle kuulijalle uniikki”, museonjohtaja Lauri Viinikkala toteaa.

      Maatalous | Parikymppinen ja kokoaan suurempi museo hurmaa maahenkiset vauvasta vaariin

      Tilaajalle
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Matkailu | Risto suunnitteli rakentavansa vain savusaunan leppoisia eläkepäiviä varten – jotain uutta on noussut joka vuosi jo kymmenen vuoden ajan

      Tilaajalle
    • 2

      Käsityöt | Keittiökaappeja ei tarvitse vaihtaa vain siksi, että ne ovat rumat – Teresa Törmänen innostaa huonekalujen tuunaukseen

    • 3

      Historia ja perinne | Tältä näyttää Salpalinjan synkissä tunneleissa nyt

      Tilaajalle
    • 4

      Historia ja perinne | Suomi liitettiin Venäjään sodassa, jossa kaikki meni pieleen – lopullinen niitti lyötiin keskellä erämaata

      Tilaajalle
    • 5

      Ruoka | Muistatko vielä 1990-luvun voisarvet? Tällä nimellä ne nykyään tunnetaan

      Tilaajalle
    • 6

      Reseptit | Ihanan omenapaistoksen kruunaa toskakuorrute

    • 7

      Eläimet ja kasvit | Video: Eeva-vasikka lähti kaupungille ja meni Hankkijan liukuovista sisään kuin olisi käyttänyt niitä aina

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Emeritusprofessorit <strong id="strong-f423de44eaffb2bd2459742ce739a88d">Jukka Ahokas</strong> ja <strong id="strong-0e729a3bee79d50c85340aa9af4875dc">Aarne Pehkonen</strong>.

    Koneviesti | Historiikki kertoo Suomen maatalousteknologian opetuksen vaiheista

  • Turun Rautateollisuus ja Vaunutehdas Oy valmisti Kullervo-traktoreita vuosina 1919–1924. Kullervoja valmistui todennäköisesti alle 200 kappaletta. Valmistus jouduttiin lopettamaan traktorin teknisten ongelmien ja korkean hinnan vuoksi. Kullervot eivät toimineet odotetusti, esimerkiksi alun perin venekäyttöön suunnitellun moottorin jäähdytysteho ei kynnettäessä riittänyt. Sarka-museon yksilö aloitti kartanossa Kangasalla vuonna 1918. Kymmenen työvuoden jälkeen se siirrettiin ensin kartanon omaan museoon ja sieltä Tampereen kautta Loimaalle.

    Koneviesti | Loimaan Sarka-museo esittelee Suomen maatalouden ja maaseudun kehitystä ennen koneita ja koneistumisen jälkeen – katso otteita laajasta näyttelyannista

    Tilaajalle
  • Testit ovat tärkeä osa Koneviestin sisältöä ja keino erottautua muista lehdistä. Testit tehdään käytännön olosuhteissa yrityksissä, tiloilla ja tutkimuslaitoksissa. Kuva on traktorin renkaiden talviominaisuuksien testistä, joka tehtiin MTT Vakolassa vuonna 2011.

    Koneviesti | Koneviesti-lehti tänään vuonna 2012: Vain muutos on pysyvää