Päivystykseen saapuu verinen mies, joka on telonut itsensä moottorisahalla

Potilasvakuutuskeskuksen uudesta tutkimuksesta selviää, että joka viides korvattu potilasvahinko Suomessa liittyy diagnoosin tai hoidon viiveeseen. Kyse on yhdestä merkittävimmistä potilasvahinkojen syistä. Potilasvahinkoilmoituksen käsittely keskimäärin tällä hetkellä noin seitsemästä kahdeksaan kuukautta.

Suurin osa vahingoista tapahtui päivystyksissä. Vakavimmat viiveet liittyivät aivotapahtumiin sekä sydän- ja verisuonitauteihin. Vahinkoja aiheutui myös infektioiden hoidossa ja traumatologiassa, etenkin sormi- ja rannevammoissa.

Vahingot voivat johtaa vakaviin seurauksiin, kuten pitkiin jatkohoitoihin, pysyvään haittaan tai jopa potilaan kuolemaan.

”Tärkeänä syynä päivystyksessä tapahtuviin diagnoosiviiveisiin voidaan pitää sitä vähäistä aikaa, joka lääkärillä on yksittäistä potilasta kohden”, toteaa Potilasvakuutuskeskuksen asiantuntijalääkäri Eero Hirvensalo tiedotteessa.

”Lisähaasteena ovat tietotekniset velvoitteet, jotka kuluttavat kliiniseen tutkimiseen varattua aikaa. Diagnostiikkaan vaikuttavat myös potilaan ja lääkärin välisen kommunikaation onnistuminen sekä lääkärin vireystaso.”

Henkeä uhkaavissa tilanteissa on aina parempi soittaa hätänumeroon 112 kuin kiirehtiä päivystykseen omatoimisesti. Kuvituskuva. Kuva: Johannes Tervo

Ensiapupäivystyksen toimintaan pääsee tutustumaan Oslon ensiapuasema -ohjelmassa. Ohjelma vie katsojat Pohjois-Euroopan suurimmalle ja moderneimmalle päivystysasemalle, jossa kiire, dramaattiset tilanteet ja inhimilliset tarinat ovat arkipäivää.

Asemalle tuodaan mitä erilaisimpia potilaita, jolle on sattunut jonkinlainen tapaturma tai sairastuminen. Keskiviikkona esitettävässä jaksossa päivystykseen saapuu verinen mies, joka on satuttanut itsensä moottorisahalla.

Moottorisahavammat ovat nykyään Kuopion yliopistollinen sairaalan mukaan melko harvinaisia verrattuna esimerkiksi kaatumis- ja liikuntatapaturmiin, mutta niitä nähdään edelleen erityisesti keväästä syksyyn metsätöiden ja polttopuiden teon aikaan.

”Tyypillisesti kyse on käsiin jalkoihin tai kasvoihin kohdistuvista haavoista ja vakavimmassa tapauksessa myös hermo- ja jännevammoista. Suojavarusteiden käyttö on selvästi vähentänyt kaikkien pahimpia vammoja viime vuosina. Tarkkoja tietoja juuri moottorisahan osallisuudesta tapaturmiin ei ole käytettävissä”, kertoo KYS:n päivystysyksikön ylilääkäri Tuija Lappalainen-Järvinen.

Päivystyksessä annetaan vain välitöntä hoitoa, jonka antamista ei voida siirtää eteenpäin. Kuva: Sanne Katainen

Vastuualuejohtaja Marjo Niskanen Pirkanmaan hyvinvointialueelta kertoo, että yleisimpiä syitä päivystykseen hakeutumiselle ovat äkilliset tapaturmat tai sairauskohtaukset, kroonisen sairauden äkillinen paheneminen tai muu ihmisen äkillinen huoli omasta voinnistaan.

Kysistä kerrotaan, että päivystyksessä hoidetaan myös esimerkiksi vakavia neurologisia oireita, vatsaoireita, infektioita ja hengitysvaikeuksia. Tyypillistä on, että potilas tarvitsee nopeaa arviota ja hoitoa tilanteessa, jota ei voida turvallisesti siirtää seuraavaan päivään.

Uusien, mahdollisesti kiireellisesti hoidettavien potilaiden saapuminen päivystykseen vaikuttaa koko päivystyksen tilanteeseen. Tästä syystä päivystyksen jonotilanne elää koko ajan ja hoitoon pääsyä on vaikea ennustaa.