Rontti ja Sirkku löysivät toisensa sijaiskodissa ja muodostavat nyt tiiviin mirritiimin

Eläinsuojeluyhdistysten taustajoukoissa toimii satoja vapaaehtoisia, jotka tarjoavat sijaiskodin uutta kotia etsiville eläimille. Yksi heistä on Seinäjoella asuva Venla Parantaja, joka avasi kotinsa ovet kodittomille kissoille vuonna 2015.

Tuolloin hänen elämäänsä tassutteli Tilli, josta tuli Parantajan oma kissa. Vuosikymmenen aikana hänen luonaan on asunut yli 30 mirriä odottamassa uutta, pysyvää kotia. Osa kissoista löytää uuden kodin viikoissa, osa puolestaan viipyy yli vuoden.

Tällä hetkellä Venla Parantajan luona asustelevat sijaiskotilaiset Rontti ja Sirkku. Rontti on melkoinen energiapakkaus, jonka mielipuuhiin kuuluu orava-, lintu- ja siililiven seuraaminen ulkotarhasta käsin.

Rontti oli saapuessaan arka ja säikky, mutta antaa nykyään silittää korvan takaa.

Rontilla on persoonallinen tapa tilata kaksijalkaiselta henkilökunnaltaan ruokaa. Kuva: Venla Parantaja

Sirkku tuli puolestaan Parantajalle siskonsa Saran kanssa, kun poikasten emo oli kuollut auton alle.

Kissatytöt olivat Parantajalle tullessaan niin nälkiintyneitä, että painoivat alle puolet siitä, mitä sen ikäisen kissanpoikasen pitäisi painaa. Sara ei lopulta selvinnyt. Sirkun elämän hankala alku näkyy siinä, että kisu on edelleen arka.

Sirkusta ja Rontista on tullut Parantajan luona tiimi, joka viettää kaiken aikansa yhdessä ja jonka voi tavata nukkumasta yhtenäisenä karvakeränä. Kissat etsivätkin uutta kotia yhdessä.

Kissakaksikko voisi Parantajan mukaan sopia monenlaisiin koteihin, kunhan taloudessa ei olisi koiria eikä hirveä melu ja hulabaloo.

Yksikään luonnosta Venla Parantajalle tuotu kissanpentu ei ole ollut terve tai hyvin ravittu. Kaikilla on maha täynnä matoja ja korvat usein täynnä punkkeja.  Kuva: Venla Parantaja

Venla Parantajan toimenkuvaan kissojen sijaiskodin tarjoajana kuuluu paitsi kissojen ruokkiminen ja fyysisestä hyvinvoinnista huolehtiminen, myös kissojen totuttaminen ihmisen läsnäoloon.

Valtaosa kissoista nimittäin tarvitsee sijaiskotia ihmisten välinpitämättömyyden vuoksi. Jo kaksi vapaana liikkuvaa, leikkaamatonta kissaa aiheuttaa parissa vuodessa melkoisen kissapopulaation.

Parantaja ei suosittele päästämään kissoja valvomatta ulos, mutta jos niin kuitenkin aikoo tehdä, ainoa järkevä ratkaisu on sterilisaatio.

”Minun toiveeni on, että jokainen kissaemo saisi synnyttää ruokittuna, rokotettuna ja madotettuna sisällä ja lämpimässä, mutta nämä minun huolehtimani kissat tuppaavat olemaan sieltä toisesta ääripäästä.”

Jos kissanpoikanen syntyy ulos, se on syntymästään asti alttiina vaaroille, taudeille ja nälkiintymiselle.

Lisäksi kissan kesyttäminen voi viedä hyvinkin pitkän ajan, jos mirri ei alusta asti pääse tottumaan ihmisen läsnäoloon. Jo pelkästään sisällä oleminen on taito, joka pitää erikseen opettaa ulkona syntyneille kissoille.

Venla Parantajan elämään asteli nälkäinen, viluinen ja koditon Tilli vuonna 2015. Tilli ulkoilee valvotusti joka päivä. Kuva: Venla Parantaja

Kissat ovat pienikokoisia eläimiä, ja luonnossa alttiina monenlaisille vaaroille. Siksi kissoilla onkin tapana viimeiseen asti esittää, ettei mitään hätää ole.

Venla Parantajalla onkin painavaa sanottavaa ihmiselle, jotka ajattelevat, ettei näköpiirissä kuljeskelevalla kissalla ole hätää ja että sillä varmaan on koti jossain.

Parantajalle on tuotu sellainenkin nuori kissa, joka näytti aivan terveeltä, mutta lopulta paljastui jotain aivan muuta.

”Kissaa oli ammuttu ja takajalka oli niin rikki, ettei jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin eutanasia.”

Tällä hetkellä Seinäjoen seudulla on niin valtavasti populaatiokissoja, etteivät eteläpohjalaiset sijaiskodit riitä, vaan kotia odottavia kissoja viedään muualle maahan.

Parantajalta kysytään joskus, miten hän jaksaa auttaa kissoja tällaisessa epätoivoisen kuuloisessa tilanteessa.

”En pysty auttamaan kaikkia maailman kodittomia kissoja, mutta ainakin tiedän, että minulle tulevien kissojen ei enää tarvitse kärsiä vilua, tauteja tai nälkää.”