
Hyvinkäällä kasvanut Pinja Vuorisalo haaveili jo lapsena omavaraisesta maalaiselämästä ja suurperheestä. Vanhemmat veivät kaupunkilaistyttöä marjaan, kesämökillä oli kasvimaa, ja Pinja hoiti myös sukulaisten lehmiä.
”Ajattelin jo silloin, että olisipa kivaa asua maaseudulla aikuisena. Minulla oli kaksi pikkusiskoa, mutta kaipasin enemmän sisaruksia. Olen kuulemma sanonut pienenä, että haluan isona seitsemän lasta.”
Lähihoitajaksi opiskellut parikymppinen Vuorisalo lähetti 2006 seuranhakuilmoituksen MT:n Ystävää etsimässä -palstalle. Treffi-ilmoitukseen vastasi maatilan poika Henkka Vuorisalo, Varsinais-Suomen Taivassalosta.
”Kävi ilmi, että Henkka oli opiskellut Evolla metsätalousinsinööriksi, mitä kautta meillä oli yhteisiä kavereita. Hän tuntui heti niin tutulta, että en vastannut enää kenellekään muulle”, Vuorisalo kertoo.
”Meillä klikkasi. Olimme ensimmäisenä viikonloppuna jo töissä sikalassakin.”


Kaksikko vaihteli tekstiviestejä ensimmäisen kuukauden, ja kesäkuun alussa Pinja tuli ensimmäistä kertaa kylään Henkan kotitilalle. Hän jäi saman tien koko viikonlopuksi Taivassaloon ja tutustui maatilan töihin.
”Meillä klikkasi. Olimme ensimmäisenä viikonloppuna jo töissä sikalassakin. Elokuussa muutin Taivassaloon, naimisiin menimme seuraavan vuoden alussa, ja esikoinen syntyi tasan vuoden päästä ensitapaamisesta. Pian ruvettiin rakentamaan myös taloa. Kaikki eteni todella nopeasti.”
Pinja Vuorisalo elää nykyään todeksi lapsuuden unelmaansa 11-henkisen suurperheen äitinä ja maatilan emäntänä. Perheeseen odotetaan kymmenettä lasta marraskuussa.
Vuorisalon mielestä oma rauha ja luonnonläheisyys ovat parhaita puolia maalaiselämässä. Maaseudulla näkee vuodenaikojen vaihtelut. Kesällä on valoisaa, syksyllä pimeää ja talvella voi tiirailla tähtiä.
Lapset voivat maalla leikkiä metsässä, touhuta eläinten kanssa ja rakentaa majoja.
”Olen ihminen, joka viihtyy tosi paljon kotona.Tällainen elämä ei varmasti sovi kaikille.”
Vuorisalojen lapsista yksi käy esikoulua, neljä peruskoulua ja kaksi ammattikoulua. Äiti hoitaa nuorimmaisia kotona. Lasten koulut ja harrastukset sijaitsevat Taivassalon kirkonkylällä, jonne on matkaa 12 kilometriä.
Koulutaksi hakee lapset pihalta asti, koska alueella liikkuu paljon susia. Toissa kesänä susi söi osan Vuorisalojen lampaista.
”Tänä kesänä ei onneksi sattunut susivahinkoja, koska pidimme radiota koko ajan päällä ja lisäsimme yhden sähkölangan laitumelle. Sudet eivät pelkää enää ihmisiä. Esimerkiksi kerran kun olin äestämässä, susi tuli ihan traktorin viereen.”


Vuorisaloilla on oma metsäkoneyritys, jossa isäntä työskentelee täysipäiväisesti. Perheen 18-vuotias esikoinen Elias Vuorisalo opiskelee Tuorlassa maatalousalaa, ja hänestä on iso apu tilan töissä.
Lisäksi heillä on yhteinen maatalousyhtymä Henkka Vuorisalon veljen perheen kanssa. Tilalla on yhdistelmäsikala ja viljanviljelyä.
”Henkan veli vastaa pääasiassa sikalasta, ja metsiä ja peltoja me hoidamme yhdessä. Viime vuosina olemme lisänneet tosi paljon haketustoimintaa.”
Vuorisalojen perhe pyrkii elämään mahdollisimman omavaraisesti. Viime aikoina kunnianhimon tasoa on kuitenkin laskettu.
”Omavaraisuus teettää tosi paljon työtä. Kun perheessä on lisäksi paljon lapsia, siinä väsyttää itsensä helposti. Nyt olen oppinut, että tekee sen minkä jaksaa ja loput ostetaan kaupasta.”
Pihapiirissä on lampola ja kanala, joista Vuorisalot saavat ruokapöytään lihaa ja kanamunia.
Kasvihuoneessa kasvaa tomaatteja, kurkkua, paprikaa ja joskus erikoisempiakin lajikkeita, kuten munakoisoa ja vesimelonia.
Kasvimaalla he kasvattavat perunoita, porkkanaa, palsternakkaa, punajuuria, kurpitsaa, papuja, sipuleita, avomaankurkkua ja yrttejä sekä kukkia silmäniloksi.
Perheellä on myös marjapensaita, ja hedelmäpuista saadaan esimerkiksi päärynää, luumua ja kirsikkaa.
Pinja Vuorisalo on pitkään haaveillut omasta lehmästä, koska maitoa kuluu paljon.
”Lehmä kiehtoo minua eläimenä ja saisimme lisättyä myös omavaraisuutta.”

Itse kasvatettujen lampaiden teurastus tuntui Pinja Vuorisalosta alkuun karulta, koska lampaat olivat vähän kuin kotieläimiä. Nyt hän on jo tottunut siihen.
Usein pariskunta vie lampaat läheiseen teurastamoon, ja lihan he jauhavat yleensä kotona. Joskus Henkka teurastaa itsekin. Osa perheen lapsista on ollut vapaaehtoisesti katsomassa lampaiden teurastusta.
”Minusta on hyvä asia, että lapset tietävät pienestä pitäen mistä liha tulee ja että eläimiä syödään. Moni ihminen ottaa kaupasta jauhelihapaketin miettimättä sen alkuperää”, Pinja Vuorisalo huomauttaa.
Jauheliharuoat, kuten makaronilaatikko ovat lasten suosikkeja. Vuorisalo tekee mielellään omista juureksista keittoa, ja käytössä on kymmenen litran kattila.
”Minusta on hyvä asia, että lapset tietävät pienestä pitäen mistä liha tulee ja että eläimiä syödään.”
Omavaraisuus on Pinja Vuorisalolle tärkeää, koska hän haluaa vähentää ilmastokuormitusta. Perhe on päättänyt, että he eivät esimerkiksi lennä mihinkään, vaan tekevät ainoastaan kotimaanmatkoja.
”Yritän kuluttaa mahdollisimman vähän. Ilo tulee minulle muusta kuin tavaroista. Pidän yksinkertaisesta elämästä, jossa saa olla kotona, liikkua luonnossa ja hoitaa eläimiä. Isossa lapsiperheessä ei ole koskaan tylsää”, Vuorisalo naurahtaa.
Äiti iloitsee siitä, että sisaruksista on seuraa toisilleen.
”Kun isommat lapset tulevat koulusta kotiin, he suorastaan kilpailevat siitä, kuka saa ottaa ensin kuopuksen syliin.”
Kun pienet lapset ovat menneet nukkumaan, vanhemmat voivat rauhassa vaihtaa kuulumisia isompien lasten kanssa.
”Minä en kauheasti kaipaa sellaista omaa aikaa, että lähtisin kotoa pidemmälle. Tykkään kyllä käydä koiran kanssa metsässä kävelemässä.”
Vuorisalojen koti lämpenee oman metsän puilla. Katolla on aurinkopaneelit ja talossa hakelämmitys.
Keittiössä ei ole sähköhellaa, vaan puuhella. Leivinuunia ja takkaa lämmitetään, jos talvella iskee kova pakkanen.
Vesi tulee porakaivosta, jossa hankaluutena on iso rautapitoisuus. Rauta nimittäin värjää kaiken, Pinja Vuorisalo kertoo.
”Jos sattuisi sähkökatko, pärjäisimme ainakin kuukauden omillamme. Saisimme tuotettua sähköä aggregaatilla, pakastimissa on paljon ruokaa, ja kellarissa on juureksia ja perunoita.”
Pinja Vuorisalo kertoo maatilan arjesta Instagramissa, jossa emännällä on lähes 7 500 seuraajaa.
”Instagramin päivittäminen on minulle lähinnä harrastus. Ihmisiä kiinnostaa maalaiselämä ja näin iso perhe on nykyään harvinaisuus.”
Vuorisalo unelmoi siitä, että hänellä olisi jatkossa enemmän aikaa leipoa, hoitaa kasvimaata ja opetella kehräämään lankaa.
”Toivon, että minulla olisi mahdollisuus olla lasten kanssa vielä monta vuotta kotona. Kun lapset kasvavat isommiksi, voisimme ottaa tilalle enemmän lampaita. Saisin siitä itselleni päivätyön.”
Vuorisalo on iloinen siitä, että perheen lapset osallistuvat innokkaasti maatilan töihin ja kodinhoitoon.
”Esimerkiksi 13-vuotias Linnea kysyy aina koulun jälkeen, mitä hän voisi tehdä tänään. Linnea on ollut jo puimassa, ja hän tekee myös muita peltotöitä traktorilla.”
Hyvinkäällä vuonna 1984 syntynyt kotiäiti.
Koulutukseltaan lähihoitaja, mutta pääosin hoitanut lapsia kotona ja auttanut maatilan töissä. Asunut Taivassalossa vuodesta 2006 lähtien.
Perheellä on oma metsäkoneyritys, jossa on kaksi ajokonetta ja yksi moto. Yhteinen maatalousyhtymä miehen veljen perheen kanssa. Siihen kuuluu viljanviljelyä, yhdistelmäsikala ja haketustoimintaa.
Maatilalla on kanoja, kalkkunoita, pupuja, lampaita, vuohia, kissoja ja koira.
Perheeseen kuuluvat puoliso Henkka, 45, ja lapset Elias, 18, Anna, 16, Ilona, 15, Linnea, 13, Selma, 9, Justus, 7, Joosua, 6, Hilma, 5 ja Eimi, 1. Kymmenennen lapsen laskettu aika on marraskuussa.
Harrastaa koiran kanssa lenkkeilyä, käsitöitä ja leipomista. Instagram-tili: @vuorisalolla.