Kuuhanmäen aitan pystytystalkoot. Talkoohenki oli voimissaan 1970-luvulla. Simo Sauran lahjoittama aitta nousi rivakasti agrologien yhteisvoimin. Kuva: Agrologien Liiton arkisto
Agrologien kulta-aika kesti 30 vuotta – moni nousi politiikan huippupaikoille
Agrologit nousivat johtamaan maata, vaikka heillä ei ollut korkeakoulutusta, eikä välttämättä kielitaitoa.Tilaajalle
Maatalousteknikkokansanedustajat illanvietossa OKOn vieraina 18.9.1958. Kuva: Agrologien liiton arkistoMaatalousteknikot eli nykyiset agrologit ovat kehittäneet maataloutta jalat maassa. Toisaalta monet heistä ovat nousseet johtamaan itsenäistä Suomea kansanedustajina ja ministereinä.
Agrologien Liiton marraskuussa ilmestyneen 100-vuotishistoriikin nimi: Maastaennustajista valtiomiehiin kuvastaa pellon asiantuntijoiden monipuolista roolia yhteiskunnassa.
Liiton pitkäaikainen toiminnanjohtaja Esko Lappalainen on kirjoittanut historiateoksen yhdessä Riitta Mäkisen kanssa.
Kaikki alkoi Lappalaisen mukaan siitä, kun Mustialan ja Kurkijoen maamiesopiston opiskelijoiden aloitteesta perustettiin 1925 maatalousteknikkojen yhdyssiteeksi Maatalousteknikkojen Yhdistys.
”Agrologien kulta-aika kesti 1950-luvulta pitkälle 1980-luvulle saakka. Maatalous koneellistui, työpaikkoja riitti hyvin, ja monet agrologit pääsivät vaikuttaviin asemiin. Maaseudulla oli esimerkiksi paljon pieniä kauppaliikkeitä ja paikallispankkeja”, Lappalainen sanoo.
Agrologien yhteiskunnallinen asema heikkeni Lappalaisen mukaan, kun palveluita ruvettiin keskittämään pois maaseudulta.
”MTK:n puheenjohtaja Heikki Haavisto sanoi nyreissään, että Käytännön Maamies turvautuu pornolehtikustantajaan.”
Vuonna 1960 suomenkielisistä maatalousteknikoista tuli agrologeja. Esko Lappalaisen mukaan kreikan kielessä agros tarkoittaa peltoa ja logos tuntijaa. Agrolog-nimitys lienee lyhennelmä agrogeologi, eli maantutkija-nimestä.
Agrologien Liiton nimenmuutoksesta käytiin aikanaan kovaa keskustelua.
”Vielä 1990-luvulla vanhat miehet muistelivat, että kyllä maatalousteknikko oli parempi nimi kuin nykyinen agrologi. Kriitikkojen mielestä agrologi sekoittuu helposti esimerkiksi astrologiin. Me olemme maastaennustajia ja toiset ennustakoon tähdistä”, Lappalainen kiteyttää.
1990-luvulla agrologikoulutus siirtyi maatalousopistoista uusiin ammattikorkeakouluihin. Samalla väläytettiin, että ammattikorkeakoulusta valmistuneista agrologeista, hortonomeista ja metsätalousinsinööreistä tulisi biotalousinsinöörejä.
”Meidän porukat eivät lämmenneet ehdotukselle. Työmarkkinoilla tiedetään paremmin nykyisillä nimikkeillä ihmisen koulutustausta”, Lappalainen sanoo.
Ammattikorkeakouluissa monet agrologi-koulutusta antaneet yksiköt ovat siirtyneet maaseudulta kaupunkeihin, kuten Muhoksen opetus Ouluun ja Ilmajoen Seinäjoelle.
Hämeen ammattikorkeakoulu on säilyttänyt maatalousyksikkönsä opetusmaatilansa yhteydessä Mustialassa. Ammattikorkeakoulun johto haluaisi kuitenkin siirtää agrologiopetuksen Hämeenlinnan keskustaan.
Metsäomaisuuden lisäksi maatalousyrittäjien ammattilehti, Käytännön maamies, on ollut vuosikymmeniä Agrologien Liiton talouden selkäranka.
Vuonna 1990 oli pohdinnassa, että MTK:n omistama Viestilehdet Oy olisi ryhtynyt kustantamaan Käytännön Maamiestä. Otavan Yhtyneet Kuvalehdet vei kuitenkin voiton.
”MTK:n puheenjohtaja Heikki Haavisto sanoi nyreissään, että Käytännön Maamies turvautuu pornolehtikustantajaan. Urpo Lahtisen miestenlehdet Kalle ja Jallu olivat juuri siirtyneet Otavalle”, Lappalainen naurahtaa.
Agrologi Martti Miettusesta (1907–2002) tuli vahva tekijä sekä politiikassa että Lapin läänin maaherrana. Kuva: Kuvasiskot/ Museoviraston historian kuvakokoelma, FinnaPeräti 51 agrologia on noussut kansanedustajaksi. Heistä 13 on toiminut myös ministereinä. Agrologit pääsivät aikanaan korkeisiin poliittisiin virkoihin, vaikka heillä ei ollut korkeakoulutusta, eikä välttämättä kielitaitoa.
Maatalous oli pitkään huomattavan väestönosan elinkeino, ja alan asiantuntijoita äänestettiin mielellään päättäjiksi.
”Agrologit ovat työskennelleet aina lähellä viljelijää, joten he tulivat tunnetuiksi maakunnissa ja saivat sieltä kannattajapohjaa”, Lappalainen sanoo.
Yrjö Leino (1867–1961) oli Maatalousteknikkojen Yhdistyksen perustajajäsen. Kuva: Museovirasto/Historian kuvakokoelmaAgrologiopintoihin liittyi tärkeänä osana puhetaito, josta oli luonnollisesti hyötyä politiikassa.
Useimmat agrologikansanedustajat ovat tulleet maalaisliitto-keskustan listoilta (41 kappaletta.) RKP:n kannattajat ovat lähettäneet eduskuntaan kolme agrologikansanedustajaa, kokoomuslaiset kaksi, SKDL ja sosiaalidemokraattinen puolue yhden.
SMP:tä on edustanut kaksi agrologia, joista molemmat siirtyivät puoluejakaantumisessa Suomen kansan yhtenäisyyden puolueeseen.
”Agrologit ovat työskennelleet aina lähellä viljelijää, joten he tulivat tunnetuiksi maakunnissa ja saivat sieltä kannattajapohjaa.”
Esko Lappalainen nimeää merkittävimmäksi agrologitaustaiseksi poliitikoksi Martti Miettusen (1907–2002). Simossa pienviljelystilalla kasvanut valtioneuvos Miettunen toimi pääministerinä kolme kertaa ja ministerinä 15. eri hallituksessa.
Maalaisliiton kansanedustaja ja Lapin läänin maaherra oli presidentti Urho Kekkosen luottomies. Miettusen tunnetuin komennus tapahtui 1975, kun Kekkonen kutsui hänet johtamaan hätätilahallitusta.
”Martti Miettunen ei päässyt yllättäen ensimmäisellä kerralla sisään Mustialan maamiesopiston pääsykokeesta. Uusi yritys onnistui, kun hän preppasi itseään Lahden kansanopistossa. Kerrotaan, että Miettunen valmistui maatalousteknikoksi Mustialan historian parhaalla todistuksella”, Lappalainen sanoo.
Vuoden 1945 vaaleissa eduskuntaan nousi Miettusen tavoin toinen kuuluisa maatalousteknikko Yrjö Leino. Hänet muistetaan vaaran vuosien kommunistisena sisäministerinä ja Hertta Kuusisen puolisona.
”Mustialan opiston kotieläinopin lehtori Paavo Kajanoja oli pidätetty asekätkentäjutun yhteydessä, eikä hän voinut vastaanottaa suullista tenttiä. Opiskelijat keksivät lähettää lähetystön vetoamaan sisäministeri Yrjö Leinoon. Tarinan mukaan Leino antoi Kajanojalle luvan vastaanottaa tentin putkassa”, Lappalainen kertoo.
Toistaiseksi viimeisin agrologiministeri on ollut keskustalainen Martti Pura. Hän toimi maa- ja metsätalousministerinä Esko Ahon hallituksessa 1990-luvulla.
”Nykyisessä eduskunnassa on kaksi agrologikansanedustajaa: Timo Mehtälä ja Tuomas Kettunen. Lisäksi Elsi Katainen toimii europarlamentin jäsenenä. Agrologien yhteiskunnallinen vaikuttaminen näkyy toki vielä enemmän kuntatason päättäjissä”, Lappalainen sanoo.
Joensuun agrologien kesäpäivät, taitokilpailun tunnistamistehtävä. Kantahämäläiset Mauno Pentti (vas.) ja Aulis Rekola tunnistamassa maatalousesineitä Joensuussa. Kuva: Agrologien Liiton arkistoAgrologi (AMK)-tutkinnon suoritti 243 henkilöä vuonna 2024, liiton kotisivuilta selviää.
Viimeisen kymmenen vuoden aikana valmistuneita on vuosittain ollut keskimäärin 230. Samalla tarkastelujaksolla naisten osuus valmistuneista on ollut lähes kaksi kolmasosaa.
Alkuaika oli hyvin miehistä, sillä Kurkijoen maamiesopistosta valmistui vuosina 1910–1944 vain 8 naista. Hyvinkäältä ja Mustialasta ensimmäiset naiset valmistuivat 1946.
”Agrologikunta on naisistunut viimeistään ammattikorkeakouluaikana. Tytöt ovat olleet opinnoissaan myös tomerampia kuin pojat, joilta tutkinnon suorittaminen jää helposti kesken”, Esko Lappalainen sanoo.
Agrologien Liiton jäsenistöstä suurin osa, reilu kolmannes, työskentelee maatalousyrittäjinä. Agrologeja toimii myös asiantuntijatehtävissä neuvontaorganisaatioissa, virkamiehinä maaseutuhallinnossa sekä maatalouskaupassa.
”Entistä enemmän agrologeja on siirtynyt viljelijöiksi, koska vanha iso neuvojakaarti on pienentynyt. Samalla työpaikkojen määrä on vähentynyt myös kauppaliikkeissä, pankeissa, maataloushallinnossa ja kuntapuolella”, Lappalainen sanoo.
Maataloustuotannon tehostumisessa ja koneistamisessa agrologien neuvontatyön merkitys on ollut valtava. Esko Lappalainen luottaa siihen, että ”Ei lopu kylvö eikä korjuu niin kauan kuin maa pysyy”.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
