Suurin osa toisen vuosikurssin opiskelijoista nosti kätensä kertoakseen jatkavansa kotitilansa viljelyä. Kuva: Heli Lehtelä
Maan vanhin maatalouskoulu käännekohdassa: ”Meidän pitää pystyä vastaamaan uudenlaisiin vaatimuksiin”
Maatalousala kiinnostaa. Mustialan opiskelijamäärät ovat kasvaneet huimasti.TilaajalleTammela
Tomi Kesämäki, Emma Nylund ja Satu Levomäki ovat sitä mieltä, että uudistuminen on välttämätöntä maatalousalalla. Kuva: Heli Lehtelä”Kun Mustialassa 185 vuotta sitten alkoi maatalouden opetus, oli ajatuksena opettaa kaikkein uusimpia alan oppeja. Edelleen ajattelen, että meidän tehtävämme on pysyä suunnannäyttäjänä ja edelläkävijänä”, pohtii Hämeen ammattikorkeakoulun (Hamk) Mustialan yksikön koulutuspäällikkö Emma Nylund.
Tammelassa sijaitseva, agrologeja kouluttava opinahjo on merkittävässä käännekohdassa.
”Eläköitymisten myötä suurin osa henkilökunnastamme on vaihtunut ihan viime aikoina. Päätimme, että uudistamme tässä kohdassa luontevasti myös opetussuunnitelmamme”, Nylund jatkaa.
Uuteen, syksyllä ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille voimaantulleeseen, opetussuunnitelmaan on leivottu niitä menestyksen eväitä, joilla opinahjo aikoo pärjätä jatkossakin.
”Meidän on seurattava muuta yhteiskuntaa ja esimerkiksi huomioitava ilmastonmuutokseen ja kestävään kehitykseen liittyvät asiat nyt aivan eri tasolla”, kertoo maan vanhimman maatalouskoulun koulutuspäällikkö.
Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa korostuu.
”Emme enää pärjää yksin. Meidän on tehtävä paljon enemmän yhteistyötä paitsi Hämeen ammattikorkeakoulun toisten koulutusalojen kanssa myös esimerkiksi yritysten, Luonnonvarakeskuksen, Viikin ja kaikkien alan toimijoiden kanssa.”
”Opiskelijat pääsevät harjoittelemaan peltotöitä koulun 185 hehtaarin vainioilla”, kertoo Emma Nylund. Kuva: Heli LehteläSyksyllä yhteistyön tekemistä päästiin kokeilemaan ensimmäistä kertaa työturvallisuuden opintojaksolla.
”Hamkissa on myös terveysalan opetusta. Kun toteutimme moduulin yhdessä tämän alan opetuksen kanssa ja laitoimme opiskelijat keskustelemaan keskenään, saimme aivan uudenlaisia näkökulmia. Kukaan ei ollut esimerkiksi ajatellut aiemmin, että traktorissa olisi hyvä olla aina mukana ensiapulaukku.”
Opiskelijoiden toiveita pyritään huomioimaan opetuksessa mahdollisimman paljon.
”Opiskelijat ovat tuoneet esiin, että he haluaisivat tietää lisää nyt valmisteilla olevasta cap:ista. Olenkin parhaillaan etsimässä meille vierailijaluennoitsijaa kertomaan valmistelusta”, toteaa maatalouspolitiikan opettaja Satu Levomäki.
Satu Levomäki on eräs Mustialan uusista opettajista. Hän aloitti pestissään noin vuosi sitten. Kuva: Heli LehteläKolmatta vuotta opiskeleva Tomi Kesämäki ei epäröi vastatessaan kysymykseen siitä, millaisia taitoja tulevat agrologit erityisesti tarvitsevat.
”Talouden merkitys korostuu koko ajan ja olemme toivoneet, että talouteen ja riskienhallintaan liittyvää opetusta vahvistettaisiin”, toteaa maidontuotantoon suuntautuva Kesämäki.
Hän muistuttaa, että yhä useampi nyt opiskelevista tulee sukupolvenvaihdoksen yhteydessä harkitsemaan osakeyhtiöpohjaista maataloutta, koska yksiköiden koot ovat kasvaneet.
Jyväskylästä kotoisin oleva opiskelija kertoo tulleensa Mustialaan nimenomaan maan parhaaksi kehutun kotieläintalouden opetuksen vuoksi.
Kotieläintalouden opetus veti Tomi Kesämäen Mustialaan, jonka opetusnavetassa on karjaa noin 150 eläimen verran. Kuva: Heli LehteläVaikka maatalousala kamppailee parhaillaan kannattavuusongelmien kanssa, se kiinnostaa nuoria edelleen.
”Itseasiassa opiskelijamäärämme ovat nousseet valtavasti viime vuosina, noin 40 prosenttia”, kertoo Nylund.
Lähiopetuksena alempaa korkeakoulututkintoa suorittamaan astuu edelleen suurin piirtein sama määrä opiskelijoita kuin aiemminkin: 40 opiskelijaa vuosittain.
”Lisäksi meille tulee joka vuosi 40 kansainvälistä opiskelijaa sekä 60 työn ohessa opiskelevaa monimuoto-opiskelijaa. Maisterintutkintoa vastaavan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaa noin 20 henkilöä vuosittain.”
”Hamkin opetusta, josta valmistuu agrologeja, ei olla siirtämässä mihinkään.”
Aikuisopintorahan loppuminen ei pudottanut hakijamääriä.
”Onneksi, sitä pelkäsimme etukäteen. Jokainen opiskelija on meille tärkeä myös taloudellisesti. Olemme ainoa ammattikorkeakoulu, joka omistaa oman navetan. Sen ylläpito on kallista, emmekä saa rahoitusta toimintamme ylläpitämiseen muualta kuin opiskelijoista, EU-tuista sekä maidon ja lihan myynnistä.”
Hämeen Aku Länninki esitti viime viikolla MTK:n valtuuskunnassa huolensa Mustialasta ja muista luonnonvara-alan koulutuksen paikoista sekä opetuksen keskittymisestä kaupunkeihin.
”Hamin toisen asteen maatalousopetus saattaa siirtyä pois Mustialasta, mutta Hamkin opetusta, josta valmistuu agrologeja, ei olla siirtämässä mihinkään”, Nylund muistuttaa.
Hami on Hämeen ammatti-instituutti.
Länninki totesi myös, että nollaosaamisella varustettuja opiskelijoita on tullut harjoitteluun maatiloille.
”Agrologikoulutuksessa Hamkissa käytetään Mustialan opetusmaatilaa aktiivisesti oppimisympäristönä. Hamkin arvojen mukaisesti opetusmaatilaa Mustialassa kehitetään koko ajan vastaamaan paremmin tulevien agrologien osaamistarpeisiin”, vastaa koulutuspäällikkö kritiikkiin.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
