• Kesällä 1944 Veli-Pekka, 16, ajoi hevosella kotitilansa evakkokuorman Antreasta Hämeenkyröön

    Teini-ikäinen Veli-Pekka Ikonen joutui kovaan paikkaan jatkosodan viimeisenä kesänä. Evakkomatka Karjalankannakselta Pirkanmaalle vei kolme viikkoa.
    Tilaajalle
    Sisarukset Veli-Pekka, Irmeli ja Risto Ikonen, heidän tätinsä Ansa Halme ja serkkunsa Marja-Liisa Halme (oik.) heinänteossa Antrean Hannilan Harjulan tilalla 13.7.1943.
    Sisarukset Veli-Pekka, Irmeli ja Risto Ikonen, heidän tätinsä Ansa Halme ja serkkunsa Marja-Liisa Halme (oik.) heinänteossa Antrean Hannilan Harjulan tilalla 13.7.1943. Kuva: Mari Ikosen arkisto
    Koti|Historia ja perinne
    26.10.202519:00
    Mari Ikonen

    Talvisodan sotalapsi Veli-Pekka (Veli) Ikonen (1928–1992) piti säännöllistä päiväkirjaa ainakin vuoteen 1952 asti. Katkelmia hänen jatkosodan aikaisesta päiväkirjastaan on julkaistu Hannila-kirjassa.

    Hän opiskeli maisteriksi, työskenteli muun muassa eduskunnan pikakirjoittajana ja toimitti 60-luvulla Karjalan historiaan liittyviä teoksia, laajimpana Jääsken kirjan.

    Ikosen sisarukset palasivat Ruotsista Suomeen toukokuussa 1940 ja viettivät kesän Tammelassa. Syksyllä heillä alkoi koulunkäynti Helsingissä.

    Veli-Pekka Ikonen 40-luvun alkupuolella. Kuvauspaikka tuntematon.
    Veli-Pekka Ikonen 40-luvun alkupuolella. Kuvauspaikka tuntematon. Kuva: Mari Ikosen arkisto

    Kesällä 1941 Irmeli Ikonen palasi asumaan rehtori Torellin perheen luo Sollefteåån, kyläili siellä myös myöhemmin ja piti yhteyttä isäntäperheeseensä 90-luvulle asti. Perheen äiti Tora Torell allekirjoitti kirjeensä hänelle sanalla ”mor”, äiti.

    Myös talvisodassa sotaorvoiksi jääneet Irma- ja Iris-serkut lähetettiin jatkosodan aikana Ruotsiin, Arbogaan.

    Elokuun lopulla 1941 Toivo Ikonen pääsi käymään Hannilassa ja näki, että kotitilan päärakennus oli palanut. Muu perhe palasi Karjalaan toukokuun puolivälissä 1942 ja asettui entiseen muonamiehen mökkiin.

    Kaikki osallistuivat ahkerasti maatilan töihin. Vapaahetkinään Risto ja Veli pelasivat pesäpalloa kylän poikien kanssa ja edustivat Antreaa yleisurheilukisoissa.

    Talvet perhe vietti Helsingin Munkkiniemessä isän luottamustehtävien ja lasten koulun takia. Myöhemmin Veli tienasi taskurahoja Maalaistentalon juoksupoikana.

    Toivo ja Synnöve Ikosen perhe Helsingin-kodissaan huhtikuussa 1943. Lapset vasemmalta Risto, 16, Irmeli, 13, ja Veli-Pekka, 15.
    Toivo ja Synnöve Ikosen perhe Helsingin-kodissaan huhtikuussa 1943. Lapset vasemmalta Risto, 16, Irmeli, 13, ja Veli-Pekka, 15. Kuva: Mari Ikosen arkisto

    Kesäkuun puolivälissä 1944 Veli-Pekka Ikonen, 16, joutui Hannilassa vastuutehtäviin Harjulan tilan väen ja karjan evakkoon lähdössä, koska 17-vuotias isoveli oli Korialla sotilaskoulutuksessa ja isä joutunut sairaalaan.

    10.7.1944 uupunut ja nälkäinen poika saapui hevoskuormineen Hämeenkyrön Raipalan taloon, jossa äiti ja pikkusisko häntä odottivat.

    Lisää aiheesta
    • Sisarukset Risto, Irmeli ja Veli-Pekka Ikonen kuvattuina viipurilaisessa valokuvaamossa 1930-luvun lopulla.

      Historia ja perinne | Setäni, sotalapsi

      Tilaajalle
    • Suomalaislapsia matkalla Ruotsiin 30.12.1939. Kuvaaja Hugo Sundström.

      Historia ja perinne | Sotalasten lähettäminen Ruotsiin jakoi suomalaispäättäjät kahteen leiriin

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Matkailu | Risto suunnitteli rakentavansa vain savusaunan leppoisia eläkepäiviä varten – jotain uutta on noussut joka vuosi jo kymmenen vuoden ajan

      Tilaajalle
    • 2

      Historia ja perinne | Tältä näyttää Salpalinjan synkissä tunneleissa nyt

      Tilaajalle
    • 3

      Hyvinvointi | Lapsena ihmettelin, miksi aikuiset säätivät valojen kanssa – nyt ymmärrän

    • 4

      Reseptit | Ihanan omenapaistoksen kruunaa toskakuorrute

    • 5

      Historia ja perinne | Suomi liitettiin Venäjään sodassa, jossa kaikki meni pieleen – lopullinen niitti lyötiin keskellä erämaata

      Tilaajalle
    • 6

      Reseptit | Tähän ohjeeseen tulee kuusi eri kasvista – kerma ja kasvisliemi viimeistelevät kauniin mosaiikin

    • 7

      Kulttuuri | Pariskunta perustaa karjatilan, vaikka kumpikaan ei tunne maataloutta

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Emeritusprofessorit <strong id="strong-f423de44eaffb2bd2459742ce739a88d">Jukka Ahokas</strong> ja <strong id="strong-0e729a3bee79d50c85340aa9af4875dc">Aarne Pehkonen</strong>.

    Koneviesti | Historiikki kertoo Suomen maatalousteknologian opetuksen vaiheista

  • Turun Rautateollisuus ja Vaunutehdas Oy valmisti Kullervo-traktoreita vuosina 1919–1924. Kullervoja valmistui todennäköisesti alle 200 kappaletta. Valmistus jouduttiin lopettamaan traktorin teknisten ongelmien ja korkean hinnan vuoksi. Kullervot eivät toimineet odotetusti, esimerkiksi alun perin venekäyttöön suunnitellun moottorin jäähdytysteho ei kynnettäessä riittänyt. Sarka-museon yksilö aloitti kartanossa Kangasalla vuonna 1918. Kymmenen työvuoden jälkeen se siirrettiin ensin kartanon omaan museoon ja sieltä Tampereen kautta Loimaalle.

    Koneviesti | Loimaan Sarka-museo esittelee Suomen maatalouden ja maaseudun kehitystä ennen koneita ja koneistumisen jälkeen – katso otteita laajasta näyttelyannista

    Tilaajalle
  • Testit ovat tärkeä osa Koneviestin sisältöä ja keino erottautua muista lehdistä. Testit tehdään käytännön olosuhteissa yrityksissä, tiloilla ja tutkimuslaitoksissa. Kuva on traktorin renkaiden talviominaisuuksien testistä, joka tehtiin MTT Vakolassa vuonna 2011.

    Koneviesti | Koneviesti-lehti tänään vuonna 2012: Vain muutos on pysyvää