Leipää syödään entistä vähemmän – suomalaisten täysjyvän saanti katastrofaalisen alhaisella tasolla
Suositeltuun täysjyvätavoitteeseen yltää naisista vain kaksi prosenttia ja miehistä 11 prosenttia. Leivän kulutus on laskenut.
Suomalaiset saavat suurimman osan täysjyvästään leivästä. Kuva: Jaana KankaanpääSuomalaisten täysjyväviljan saanti on jopa katastrofaalisen alhaisella tasolla, Leipätiedotuksesta kerrotaan. Täysjyväleipä on suomalaisten tärkein täysjyväviljan lähde.
”Onkin siis todella huolestuttavaa, että samaan aikaan, kun meidän pitäisi kiriä kohti suositeltua täysjyväviljamäärää, leivän kulutus on kääntynyt laskuun”, Leipätiedotuksen toiminnanjohtaja Kaisa Mensonen toteaa.
Suomalaiset ovat keskimäärin syöneet vuosittain leipää reilu 40 kiloa. Leivän kulutus on pysynyt pitkään samalla tasolla, mutta nyt se on laskenut. Viime vuonna Leipätiedotuksen ylläpitämien tilastojen mukaan leipää kului vuodessa 39,2 kiloa henkilöä kohti.
Täysjyväsuositus on 90 grammaa päivässä. Tähän yltää THL:n Finravinto 2017 -tutkimuksen mukaan naisista vain kaksi prosenttia ja miehistä 11 prosenttia. Saman tutkimuksen mukaan miehet saivat leivistä lähes 70 prosenttia ja naiset 60 prosenttia ruokavalion täysjyvästä.
”Täysjyväviljavalmisteet ovat tärkeitä ruokavaliossa, koska riittävä täysjyvän saanti pienentää riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen, sydän- ja verisuonisairauksiin sekä paksu- ja peräsuolen syöpiin. Lisäksi riittävä määrä täysjyvää ravinnossa tukee painonhallintaa”, Mensonen toteaa.
Täysjyväviljatuotteet turvaavat osaltaan myös tärkeän kuidun saantia.
”Myös kuidun saanti on väestössämme melkoisen surkealla tasolla, sillä noin 70 prosenttia aikuisista saa kuitua suositeltua vähemmän. Täysjyväviljavalmisteista saa myös folaattia eli B9-vitamiinia, rautaa ja kasviproteiinia”, Mensonen muistuttaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
