Testamenttiin voi kirjata ehtoja perinnön saamiselle, mutta ei mitä tahansa – USA:ssa saa asettaa ehdon jopa lapsen tulevasta puolisosta

79-vuotias Kalle Palmgren kuoli vain kolme tuntia testamentin allekirjoittamisen jälkeen. Hän jätti satojen hehtaarien maatilan asuinkunnalleen ja toivoi kodilleen uutta käyttötarkoitusta.

”Lausun toivomuksenani, että Karkun kunta laittaisi tiloillani oleviin rakennuksiin vanhainkodin”, Palmgren kirjoitti.

Yli kymmenen vuoden kuluttua kuolemasta maatilan rakennukset purettiin ja niiden paikalle rakennettiin kaksi 1960-luvun rivitaloa. Kunta ainakin pyrki asuttamaan niihin vanhuksia.

Testamentintekijä Kalle Palmgren toisena oikealta. Vasemmalta äiti Iida, sisar Saima, veli Frans ja oikealla naapuri Vihtori Lepistö. 

Viime vuonna Sastamalan kaupunki myi koko tontin rivitaloineen.

Eikö Palmgrenin toive sido kuntaa?

”Ei. Kun kyseessä on nimenomaisesti toivomus, se ilmaisee testamentintekijän tahdon mutta ei sido omaisuuden saajaa”, sanoo Helsingin yliopiston siviilioikeuden emeritusprofessori Urpo Kangas.

Ratkaiseva sana on ”toivomus”. Se jättää saajalle harkintavallan päättää, voidaanko toive toteuttaa. Myös omaisuuden myynti kuuluu omistajan määräysvaltaan.

Kalle Palmgren toivoi taloonsa vanhainkotia. Se jossain määrin toteutui. 

Sen sijaan sukuhaudan hoidosta Palmgrenin testamentti sisälsi sitovan ehdon.

Hän jätti maatilan irtaimistoineen Karkulle ”sitä vastaan, että kunta minun kuoltuani toimittaa minut haudatuksi [...] sekä ottaa hoitaakseen Kiikan hautausmaalla olevan Palmgrenin sukuhaudan.”

”Kun kunta ottaa testamentatun omaisuuden vastaan, sen on noudatettava saantoon liitettyä ehtoa. Siis tässä tapauksessa sukuhaudan hoitovelvollisuutta”, Kangas toteaa.

Velvollisuus ei lakkaa automaattisesti ajan kulumisen tai kuntaliitoksen myötä. Jos nykyinen Sastamalan kaupunki lopettaisi sukuhaudan hoitamisen, kyse voisi olla testamentin tarkoitemääräyksen laiminlyönnistä. Velvollisuuden täyttämistä on mahdollista vaatia tuomioistuimessa.

Testamentissa on tärkeä erotella toiveet ja ehdot toisistaan. Kuva: Taneli Laine

Testamentti on muotovaatimuksiltaan tarkka mutta sisällöltään varsin vapaamuotoinen asiakirja. Sen tekijä voi asettaa omaisuuden saamiselle erilaisia ehtoja.

”Kiellettyjen tai sallittujen ehtojen listaa ei ole sellaisenaan missään. Ehdon pätevyyttä arvioidaan lain, hyvän tavan ja oikeudellisten periaatteiden perusteella”, Kangas kertoo.

Yleisimpiä sallittuja ehtoja ovat erilaiset käyttö- ja hallintaoikeudet sekä ajalliset määräykset siitä, milloin saajan oikeus alkaa tai lakkaa. Esimerkiksi leski voi saada kesämökin elinajakseen ja omaisuus siirtyy hänen kuoltuaan lapselle.

Testamentintekijä voi myös yrittää suojata omaisuutta perillisen velkojilta. Omaisuuden saamisen ehdoksi voidaan asettaa esimerkiksi se, ettei saaja ole ulosotossa.

Ehtona voi myös olla jokin suoritus, joka henkilön on täytettävä omaisuuden saadakseen. Oikeuskirjallisuudessa vaikkapa maisterin tutkinnon suorittamista on pidetty mahdollisena ehtona.

”Kielletty ehto on lain, hyvän tavan tai oikeusperiaatteiden vastainen. Se voi olla myös mahdoton toteuttaa ‒ testamentinsaajaa ei voi vaatia koskettamaan sormella taivaan kantta”, Kangas sanoo viitaten oikeustieteilijä Yrjö Hakulisen esimerkkiin mahdottomasta ehdosta.

Mahdottomuus voi riippua omaisuuden saajasta. Satoja hehtaareja maata saanut kunta voi kustantaa haudanhoidon ikuisesti. Yksityishenkilöltä ei voi edellyttää mitään ikuista, eikä maisterin tutkintoakaan ole ihan kaikilta kohtuullista vaatia.

Erilaiset lykkäävät ehdot ja kiinteistön hallintaoikeudet ovat yleisiä testamentin ehtoja. Kuva: Petteri Kivimäki

Ehto ei saa edellyttää rikosta, rikkoa ihmisoikeuksia, kohtuuttomasti puuttua saajan yksityiselämään tai loukata rintaperillisen oikeutta lakiosaan. Esimerkiksi ehto perillisen ulosotossa olemisesta on lakiosan osalta pätemätön. Rintaperillisen lakiosa on aina puolet siitä perintöosasta, jonka perillinen saisi ilman testamenttia.

”Yhdysvalloissa, missä oikeutta lakiosaan ei ole, ehdot voivat olla Suomen näkökulmasta ankarampia”, Kangas kertoo.

Hieman osavaltiosta riippuen oikeus on Yhdysvalloissa sallinut testamenttiehdon, joka edellyttää juutalaisen testamentinsaajan solmivan avioliiton vain toisen juutalaisen kanssa. Muuten omaisuutta ei tipu.

”Meidän oikeusjärjestelmässämme sellainen olisi kielletty ehto. Testamentilla ei voi loukata perusoikeuksia.”

Kiellettyjen ehtojen joukkoon kuuluu perillisen avioliitosta määrääminen. Kuva: Petteri Kivimäki

Kiellettykään ehto ei yleensä tee koko testamenttia mitättömäksi. Vain mahdoton osuus jätetään silloin huomiotta.

Yksittäinen määräys tai koko testamentti voidaan myös sivuuttaa, jos kaikki oikeudenomistajat ovat ratkaisusta yksimielisiä. Sivuuttaminen ei myöskään saa loukata kolmannen osapuolen oikeutta.

”Jospa isä määrää testamentissaan, että olohuoneen Gallen-Kallela on hänen kuolemansa jälkeen poltettava. Perilliset voivat yhdessä tuumin todeta, että isä on tässä kohdin vinksahtanut, ja sivuuttaa määräyksen. Taulu voidaan jakaa perintöosana sellaiselle lapselle, joka osaa arvostaa taidetta”, Kangas toteaa.