
Ternimaidon ravintoarvot ovat poikkeuksellisen hyvät verrattuna tavalliseen maitoon. Erityisesti proteiinien vasta-aineiden, rasvan ja vitamiinien määrät eroavat merkittävästi tavallisesta maidosta.
Ternimaito on lehmien kolmen ensimmäisen lypsykerran maitoa, jonka tehtävänä on tarjota vasikalle suojaa ja ravinteita.
Luonnonvarakeskuksen tutkija Pertti Marnilan mukaan ternimaito sisältää runsaammin proteiinia ja vitamiineja erityisesti ensimmäisissä lypsyissä.
“Ensimmäisessä lypsyssä proteiinia on noin 14 prosenttia, toisessa kahdeksan ja kolmannessa viisi prosenttia. Tavallisessa maidossa proteiinia on vähän yli kolme prosenttia”, Marnila kertoo.
Rasvaa ternimaidossa on huomattavasti enemmän, mutta määrä vaihtelee paljon lypsyjen välillä.
“Rasvaa on karkeasti noin 50 prosenttia enemmän kuin normaalimaidossa”, Marnila toteaa.
Vasta-aineita ternimaidossa saattaa olla 100–200 kertaa enemmän kuin tavallisessa maidossa.
Ternimaidon erityispiirre on sen vasikalle tarjoama immuunipuolustus. Vasikan mahalaukku on läpäisevä kahden vuorokauden ajan, jotta vasikka saa tärkeitä molekyylejä immuunipuolustukseen.
”Vasikan mahalaukku läpäisee isot molekyylit. Kun vasikka imaisee molekyylit emon maidosta, hulahtavat ne melko suoraan verenkiertoon”, Marnila avaa.
Vasikan verenkiertoon siirtyy jopa kokonaisia soluja.
”Osa emon valkosoluista menee maidosta elävänä ja toimivana suoraan vasikan verenkiertoon mahalaukun kautta”, Marnila toteaa.
Ternimaidon ravintosisältö on suorastaan ihmeellinen.
Vasta-aineita ternimaidossa saattaa olla 100–200 kertaa enemmän kuin tavallisessa maidossa. Myös vitamiineja ja kivennäisaineita on tavalliseen maitoon verrattuna huomattavasti runsaammin.
“B12-vitamiinissa ero on aikamoinen: ternimaidossa on B12-vitamiinia kahdeksankertaisesti tavalliseen maitoon verrattuna”, Marnila toteaa.
Ternimaidon kaupalliseen saatavuuteen liittyy kuitenkin haasteita. Logistiikka ja lypsylehmien poikimisten ajoittaminen rajoittavat tasaista tuotantoa, ja suurin osa ternimaidosta menee vasikoille tai pakastettuna kuluttajille vasta myöhemmin.

“Se on harvinainen herkku, ja logistiikka on yksi tärkeimmistä syistä sen vaikeaan saatavuuteen”, Marnila sanoo.
Ternimaidossa saattaa olla myös paljon mikrobeja.
”Lehmälle kertyy välillä haittabakteereita utareeseen, ja sitten kun ne lähtevät liikkeelle, niin siellä voi olla melkoinen bakteeripommi tulossa. Ne pitääkin jollakin tavalla lämpökäsitellä tai suodattaa”, Marnila pohtii.
Ternimaidon korkea proteiinipitoisuus kuitenkin tekee sekä lämpökäsittelystä että mikrosuodatuksesta hankalaa.
“Lämpökäsittelyssä ternimaidon proteiinit helposti denaturoituvat ja mikrosuodatuksessa kalvot voivat tukkoutua. Lämpökäsittelyssä myös esimerkiksi vasta-aineet menettävät herkästi aktiivisuutensa”, Marnila sanoo.
Ternimaitoa käytetään paljon uunijuuston tekemiseen. Uunissa paistettu ternimaito on mikrobiologisesti turvallista.