Viisi voimanaista toimitti 1930-luvulla tietokirjan, joka mullisti perheenemäntien arjen

Ensimmäinen, neliosainen laitos Emännän tietokirjasta ilmestyi vuosina 1930–1932. Kirjan toimitustyöstä huolehti Kotilieden tuohon aikaan ainoa toimittaja Alli Wiherheimo.

Emännän tietokirjan päätoimittajaksi nimitettiin kuitenkin Kotilieden toimituskunnan vanhempi ja ansioituneempi jäsen Mandi Hannula.

Tietokirjan ensimmäisen laitoksen muu toimituskunta oli sama kuin Kotiliedessä eli Hedvig Gebhard, Laura Harmaja ja Mary Ollonqvist.

Huittisissa syntynyt kunnallisneuvos Amanda (Mandi) Hannula (1880–1952) oli yli 20 vuotta Kansallisen Edistyspuolueen kansanedustaja. Koulutukseltaan hän oli kansakoulunopettaja, ja hän työskenteli myös yhteiskoulun opettajana sekä toimittajana Kansakoulun lehdessä ja Opettajain lehdessä.

Yli 90-vuotiaaksi elänyt Hedvig Gebhard oli puolisonsa Hannes Gebhardin kanssa aikansa voimapari. Kuva: Kuopion kulttuurihistoriallinen museo

Kotilieden ja Emännän tietokirjan toimituskunnan vanhin ja arvovaltaisin jäsen oli Turussa syntynyt Hedvig Gebhard, omaa sukua Silén (1867–1961). Hänkin oli pitkäaikainen kansanedustaja ensin Suomalaisen puolueen ja sitten kokoomuksen riveissä. Toimittajakokemusta hänellä oli myös Pellervosta.

Helsingin Vallilassa sijaitseva Gebhardinaukio on nimetty Pellervo-seuran perustajan Hannes Gebhardin ja hänen puolisonsa, talousneuvos Hedvig Gebhardin mukaan. Heidän tyttärensä, kotitalousopettaja Maiju Gebhard muistetaan astiankuivauskaapin keksijänä.

Kotitaloustieteen uranuurtaja, filosofian maisteri Laura Harmaja, omaa sukua Genetz (1881–1954) toimi opettajana useissa kauppaoppilaitoksissa ja hoiti Helsingin yliopiston kodin taloustieteen professuurin opetustehtäviä.

Laura ja Leo Harmajan neljästä lapsesta kolme kuoli nuorina. Yksi heistä oli runoilija Saima Harmaja. Vain kuopus Kirsti Toppari eli pitkän elämän ja työskenteli muun muassa Aku Ankan päätoimittajana.

Kirjailija, kotitaloustieteilijä Laura Harmaja menetti kolme lapsistaan nuorina aikuisina. Kuva: Museovirasto / Historian kuvakokoelma

Porissa syntynyt käsityönopettaja Mary Olki, omaa sukua Wuorenmaa ja vuoteen 1935 Ollonqvist (1891–1974), oli Suomen tunnetuimpia käsityökirjailijoita. Hänen tekemiään käsityöohjekirjoja ilmestyi 1920-luvulta alkaen.

Opetusneuvos, filosofian maisteri Alli Wiherheimo (1905–1978) oli Kotilieden päätoimittaja vuoteen 1963. Hänen testamenttilahjoituksellaan perustettiin Suomen Kulttuurirahastoon Alli Wiherheimon rahasto, jonka kautta tuetaan nuoria suomalaisia naistieteilijöitä.

Emännän tietokirjasta ilmestyi useita painoksia, ja 40-luvun lopussa siitä tehtiin uudistettu laitos. Vuonna 1953 painettiin kolmiosainen uudistettu laitos, jonka toimittivat Mandi Hannula ja Alli Wiherheimo.

Vielä vuonna 1957 ilmestyi Emännän tietokirjan kaksiosainen, uudistettu laitos, jonka toimitti Maija Suova. Se sisälsi 5 687 hakusanaa ja 1 624 kuvaa. Tämän jälkeen aika ajoi ohi perheenemännille suunnatusta tietosanakirjasta.