Herukkakirvan aiheuttamaa viotusta mustaherukanlehdellä. Kesällä kirvat ovat pesimälinnuille äärimmäisen tärkeää ravintoa. Kuva: Carolina Husu
Mitä tehdä kotipuutarhan kirvoille? Asiantuntijalta yllättävä vastaus
Kirvoja on jälleen alkanut näkymään kotipuutarhoissa, mutta niiden torjunnassa ei kannata tehdä hätiköityjä päätöksiä.Tilaajalle
Kirvoja kasvin lehdellä. Kirvan tunnistaa muodosta ja värityksestä. Osa lajeista on vihertäviä, mutta on myös mustia ja punaisia kirvalajeja. Kuva: Viestimedian arkistoMoni kotipuutarhuri on voinut huomata viime päivinä pensaissa ja puissa suuren määrän erilaisia kirvoja.
”En sanoisi, että niitä on poikkeavan paljon, mutta niitä on nyt tullut paljon poikkeuksellisen nopeasti”, biologi ja tietokirjailija Leena Luoto sanoo.
Luodon mukaan kirvojen lisääntymistä on edistänyt leuto talvi, koska kylmyys ei tuhonnut pensaista ja puista kirvojen talvimunia. Myös lämpimän huhtikuun takia poikastuotanto alkoi aikaisin.
”Nyt poikastuotanto taas jatkuu, kun sää hieman lämpeni.”
Kirvan tunnistaa muodosta ja värityksestä. Osa lajeista on vihertäviä, mutta on myös mustia ja punaisia kirvalajeja. Kokonaisuudessaan kirvalajeja on Suomessa runsaat 470.
Luodon mukaan puissa ja pensaissa on kirvalajeja, jotka siirtyvät kesän aikana ruohovartisille puutarhakasveille. Osa lajeista elää joillakin puutarhan monivuotisilla kasveilla joko ikänsä.
”Älä tee mitään, luonto korjaa tasapainon.”
Puutarhoissa kirvat huomataan, kun esimerkiksi marjapensaiden lehdet alkavat käpristyä. Luodon mukaan monet kirvalajit kuitenkin siirtyvät pensaista pois, kun lehdet ja puut eivät sovellu enää kirvan imukärsälle. Tällöin kirvat eivät pysty imemään puusta kasvinestettä.
Toisin kuin usein luullaan kirvoja ei kannata torjua tuholaismyrkyillä. Luoto sanoo, että torjunta-aineet tuhoavat kirvojen luontaiset viholliset, joten aineiden käyttö lukitsee kotipuutarhurin käyttämään niitä joka vuosi.
”Älä tee mitään, luonto korjaa tasapainon. Kirvan luonnolliset viholliset ovat parempi vaihtoehto kuin torjunta-aineet. Pikkulinnut, kuten tiaiset popsivat puista ja pensaista suuren osan kirvojen munista talven aikana.”
Luodon mukaan myös leppäkertut auttavat kirvojen torjunnassa, kun ne hakeutuvat keväällä kirvaesiintymien ääreen. Leppäkerttujen toukat alkavat heti kuoriutumisen jälkeen syömään kirvoja.
Lisäksi kirvojen määrää vähentävät muun muassa sylkikuoriaiset, harsokorennot, kukkakärpäset ja loispistiäiset.
Kirvoja torjuessa monet repivät Luodon mukaan vaurioituneet lehdet pois, vaikka se on karhunpalvelus kirvojen luontaisille tuholaisille. Vaurioituneita lehtiä on usein harmiton määrä.
”Olen kehittänyt sellaisen menetelmän, että puusta tai pensaasta lasketaan ensin kirvan vaurioittamat lehdet. Jos terveitä lehtiä on enemmän kuin vaurioituneita, niin annetaan olla ja keitetään kahvit.”
Jos puista ja pensaista jollain kirvoja kuitenkin haluaa torjua, tulee se Luodon mukaan tehdä rapsi- tai rypsipohjaisella luomuviljelyyn hyväksyttävällä aineella aikaisin keväällä.
Vain huonokuntoiseen tai heiveröiseen kasviin hän neuvoo käyttämään torjunta-aineita.
Luoto sanoo, että kaikista paras torjuntakeino olisi huuhdella kirvat pois vedellä tai koputella puun oksia, jotta kirvat tippuvat pois. Kasviuutteiden käyttö puutarhan kirvojen torjunnassa on myös luonnonmukainen keino.
”Tutustumalla oman pihan erilaisiin kirvalajeihin oppii, miten niitä voi parhaiten torjua luonnonmukaisesti.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
