Uudessa kirjassaan Janne Saarikivi ruotii kirpeän hauskasti muun muassa Sanna Marinin ja Alexander Stubbin alun perin englannin kielellä julkaistuja muistelmia. Kuva: Jaana KankaanpääJanne Saarikiven buutseissa on Udmurtian tasavallan vaakuna – kielitieteilijä paljastaa vaiheet, jolloin hänen elämänsä mullistui
Suomen sukukielten tutkija Janne Saarikivi ei ole käynyt Venäjällä 2020-luvulla.TilaajalleJanne Saarikivi on julkaissut vaikuttavan määrän kielitieteellisiä tutkimuksia ja pinon kansantajuisia tietokirjoja, mutta hänen tunnetuin hengentuotteensa lienee tämä:
Hei hoi hauki / tervetuloa Tukholmaan! / Kansallisilla kalapäivillä / sinut parhaana palkitaan.
Haukea yhteishoilattiin viimeksi Ultra Bran vuoden takaisilla paluukeikoilla.
30 vuoden takaisten sukupolvibiisien sanoittaja huomasi, miten kivalta tuntui nähdä lukioaikaisia tuttuja.
”Kallion lukioon päätyivät kaikki Suomen outopekat.”
”Kerkkoa (säveltäjä Kerkko Koskinen) tapaan pari kertaa vuodessa jossain poikaporukassa, monia en ollut nähnyt aikoihin.”
Peruskoulun Janne oli käynyt Haagassa. Haaga oli oma kylämäinen maailmansa, josta lähdettiin harvoin Helsingin keskustaan.
”Kallion lukioon päätyvät kaikki Suomen outopekat – ne, jotka olivat omissa kouluissaan ainoita, jotka lukevat runokirjoja ja rämpyttävät kitaraa ja näyttelevät, ja äikänmaikka oli pitänyt heitä lahjakkaina.”
Ultra Brassa Saarikivi sanoo olleensa vain ulkojäsen. ”Mutta kyllä se Kallion lukion porukka on merkinnyt minulle paljon vuosien varrella.”
”Paljon erilaisia persoonallisuuksia, paljon kilpailua. Toisaalta se oli ihanaa ja toisaalta pelottavaa”, Janne Saarikivi muistelee lukioaikaa. Kuva: Jaana KankaanpääLukiovuosina 1989–1992 Janne Saarikiven elämä mullistui muutenkin.
Isä kuoli nopeasti edenneeseen syöpään vain 49-vuotiaana, ja vähän sen jälkeen Neuvostoliitto hajosi.
Isä oli ollut ulkoministeriössä idänkaupan tehtävissä, hoitanut bilateraalista kauppaa rajanaapurin ja muiden kommunististen maiden kanssa. Saarikivillä vieraili niin sanottuja kotiryssiä, jotka toivat Jannelle ja tämän veljelle karkkia.
”Halusin ymmärtää paremmin, mitä maailmassa tapahtuu.”
”Lukiossa olin kiinnostunut viron kielestä ja opiskelin sitä itsenäisesti. Kaikki nuo mullistukset yhdistyivät mun päässä niin, että halusin ymmärtää paremmin, mitä maailmassa tapahtuu.”
Ylioppilas Saarikivi pyrki Helsingin yliopistoon lukemaan fennougristiikkaa eli suomalais-ugrilaisten kielten tutkimusta.
”Se oli erittäin hyvä valinta, ja olen ollut siitä iloinen.”
Yliopistossa hän aloitti tutkimusavustajana 1995 ja eteni määräaikaisiin professuureihin, mutta pysyvää työsopimusta hän ei missään vaiheessa saanut.
Edelleen hänellä on yliopiston sähköpostiosoite, dosentin titteli ja muutama jatko-opiskelija ohjattavana.
Suutari Pekka Lahden tekemät buutseja koristaa Udmurtian tasavallan vaakuna. Kuva: Jaana KankaanpääEnnen kuin kaikki mullistui 2020-luvulla uudemman kerran, Janne Saarikivi vietti pitkiä aikoja Venäjällä suomen kielisukulaisten parissa.
Väitöskirjaa tehdessään hän asui Jekaterinburgissa, joka muistetaan Venäjän viimeisen tsaariperheen murhan tapahtumapaikasta.
Myöhemmin hän opetti Mordvan tasavallassa, Komin tasavallassa ja Udmurtian valtionyliopistossa.
Udmurtian tasavallassa asuu puoli miljoonaa udmurttia puhuvaa ihmistä. Udmurtti on kieli, jossa on satoja yhteisiä sanoja suomen kanssa. Sanat ovat vain lyhyempiä kuin suomessa.
”Poika on pi, joki on ju, vesi on vu”, Saarikivi antaa esimerkkejä.
Udmurtit ovat hiljaisia ja rauhallisia punapäitä, jotka soittavat kanteleen tapaista kielisoitinta ja joiden kansallisruoka on isot pelmenit. Udmurtin sana pelmen tarkoittaa ”korvaleipää”.
”Toisaalta he ovat ihan modernia väkeä, jotka räpläävät kännykkää ja tanssivat diskossa.”
”En usko, että Venäjästä voi koskaan tulla demokraattinen valtio.”
Kun koronasulku alkoi maaliskuussa 2020, Janne Saarikivellä oli varattuna seitsemän Venäjän-matkaa loppuvuodelle. Ne kaikki peruuntuivat, ja sen jälkeen hän ei ole Venäjällä käynyt.
”Uskon kuitenkin eläväni kauemmin kuin Putin, ja sen jälkeen tilanne voi olla toinen.”
Mitä tapahtuu, kun Putin kuolee?
”Alkaa hirveä valtataistelu, jossa on mukana monenlaisia porukoita. En usko, että Venäjästä voi koskaan tulla demokraattinen valtio. Siinä käy samoin kuin Gorbatšovin aikana.”
”Jos Venäjä rupeaa hajoamaan lisää, vaikkapa Siperian Jakutiasta voisi tulla itsenäinen, öljyn vuoksi rikas valtio. Luultavasti se päätyy kuitenkin Kiinan vasalliksi samalla tavoin kuin Suomi on nykyään EU:n ja Yhdysvaltain vasallivaltio.”
”Olen nyt vanhempi kuin isäni oli kuollessaan.” Kuva: Jaana KankaanpääJanne Saarikiven isän sukujuuret ovat Laatokan Karjalassa ja äidin Keski-Suomessa.
Lapsina Janne ja hänen veljensä matkustivat koulun kesäloman alettua ukin ja mummin luo Kuoreveden Halliin. Muistot ovat auvoisia.
”Siellä olivat serkut ja hirveästi muita samanikäisiä kavereita naapureissa. Niiden kanssa ajettiin pyörillä, narrattiin ahvenia, nahisteltiin ja rakennettiin kaikkea kummallista.”
”Paikallisessa koulussa oli neljä rinnakkaisluokkaa, nyt vain yksi. Halli oli 80-luvulla täpötäynnä elämää ja nykyään melkein tyhjä, vaikka se sentään on teollinen paikkakunta. Isoisäkin rakensi lentokoneita.”
Pari viikkoa sitten Janne Saarikivi muutti Suomen miltei urbaaneimpaan ympäristöön Helsingin Sörnäisiin. Aikaisemmin hän on asunut Toukolan ja Käpylän kaltaisissa puutaloidylleissä.
Nyt hän kuitenkin miettii, että voisi ihan yhtä hyvin asua maalla ja tehdä etätöitä. Ajatus muhii takaraivossa.
Janne Saarikivi asuu Sörnäisissä ja vaimo Pohjois-Haagassa. ”Meillä on joka päivä treffit.” Kuva: Jaana KankaanpääHeinäkuussa sadat ihmiset kokoontuivat Stockforsin vanhalle tehdasalueelle Pyhtään käsitekesä -nimiselle kaksipäiväiselle festivaalille.
He kuuntelivat tunnista toiseen luentoja, jotka käsittelivät sellaisia aiheita kuin tieteen yhteiskuntasopimus, rikki mennyt maailmanjärjestys ja poikkipaikallinen talous.
Tiedefestivaalin järjestivät jo toista kertaa Janne Saarikivi ja hänen tutkijapuolisonsa Taina Saarikivi, Suomen vapaa tiedeinstituutti ry:n perustajat.
Ensi kesänä vapaan ajattelun tiedefestivaali pidetään ehkä jossain muualla kuin Pyhtäällä, koska Stockforsin tiloja pitäisi remontoida.
”Suomen maakuntayliopistoissa olisi koolla aivan valtavasti viisautta.”
”Paikkana voisi vaikka Loimaa, Forssa tai Kouvola, joku pikkupaikkakunta, jossa olisi aikaa ajatella”, Saarikivi suunnittelee.
Verkkosivuillaan Suomen vapaa tiedeinstituutti kertoo vaalivansa sellaisia arvoja kuin hitaus, hiljaisuus, tieteen vapaus ja yhteisöllisyys.
Janne Saarikiven mielestä tutkijoilla tulee olla vapaus valita aiheensa ja metodinsa tieteellisistä lähtökohdista ”ilman poliittista ohjailua, taloudellista painostusta tai valtiollista tarveharkintaa”.
”Esimerkiksi Suomen maakuntayliopistoissa olisi koolla aivan valtavasti viisautta. Pätkärahoista keskenään kamppailevat tutkijat joutuvat uhraamaan aikaansa ihan muuhun kuin tieteentekoon.”
Janne Saarikivi tunnetaan erittäin laajasta kielitaidostaan. Innostus kieliin lähti viron kielen opiskelusta. Kuva: Jaana KankaanpääJanne Saarikivi
Syntynyt 1973 Helsingissä ja asuu siellä edelleen.
Perheeseen kuuluvat tutkijapuoliso Taina Saarikivi, 14-vuotias poika ja 11-vuotias tytär sekä nykyisen ja aiemman puolison lapset.
Väitteli kielitieteen tohtoriksi vuonna 2006. Puhuu tai ymmärtää pariakymmentä kieltä.
Suomen vapaan tiedeinstituutin hallituksen puheenjohtaja.
Uusin kirja, kymmenestä esseestä koostuva Kieli vie (Teos), ilmestyi tänä kesänä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
