• Kerkko Koskinen myi sukumökkinsä heti sen perittyään eikä pelon vuoksi suostu usein edes siirtolapuutarhaan ‒ lenkille hän lähtee hautausmaalle

    Ultra Bran säveltäjä ja perustajajäsen Kerkko Koskisen suhdetta maaseutuun ovat hallinneet lapsuudessa puhjenneet sairaudet. Keikoille palaavan yhtyeen jäsen haluaa jatkaa musiikintekemistä hautaan asti.
    Tilaajalle
    Koskinen kertoo saaneensa moitteita Walt Disneyltä ja Agatha Christie -säätiöltä. Ensimmäinen kielsi Nalle Puh -nimisen biisin julkaisun, jälkimmäinen Christien kirjojen nimien käyttämisen kappaleiden niminä.
    Koskinen kertoo saaneensa moitteita Walt Disneyltä ja Agatha Christie -säätiöltä. Ensimmäinen kielsi Nalle Puh -nimisen biisin julkaisun, jälkimmäinen Christien kirjojen nimien käyttämisen kappaleiden niminä. Kuva: Jaana Kankaanpää
    Lukemisto|Musiikki
    18.1.202518:00
    Janica Pörhönen

    Vakava koivuallergia on hallinnut Kerkko Koskisen suhdetta maaseutuun lapsuudesta asti.

    Hänen vanhemmillaan oli mökki Lohjalla. Mökkiä reunusti runsas koivumetsä.

    Rakennus sijaitsi järven rannalla. Sen vesi oli niin puhdasta, että juomavettä pystyi hakemaan laiturin päädystä.

    ”Olin ihan mielettömän allerginen koivulle. Silmäni muurautuivat umpeen ja sain ihottumaa. Yhdeksänvuotiaana minulle puhkesi astma.”

    Koskinen kertoo, että jossain vaiheessa järven vesi muuttui vihertäväksi ja juomakelvottomaksi.

    ”Minulle sanottiin, järveen oli kaadettu maatalousmyrkkyjä.”

    Myöhemmin kun Koskisen isovanhemmat ja hänen äitinsä kuolivat, Koskinen myi suvun mökin nopeasti.

    Säveltäjä nauttii järjestyksestä kodissaan ja omistaa vain vähän tavaroita.
    Säveltäjä nauttii järjestyksestä kodissaan ja omistaa vain vähän tavaroita. Kuva: Jaana Kankaanpää

    Tätä taustaa vasten peilaten onkin ymmärrettävää, että Koskinen on päätynyt asumaan Helsingin Etu-Töölöön, yli satavuotiaaseen arvokiinteistöön.

    Ikkunasta ei puita näy, vain siluetti jugendarkkitehtuurin sisäpihaa.

    Koskinen kertoo, että kaupungissa hän pärjää allergian ja astmansa kanssa.

    ”Tykkään kävellä Hietaniemen hautausmaalla. En väsy ollenkaan kävelemiseen. Se rauhoittaa mieltä ja hermoja.”

    Koskista hallitsee myös sietämätön ampiaispelko. Ampiainen ei ole koskaan pistänyt häntä, mutta silti hän pelkää pörrääviä pistiäisiä.

    ”En tiedä, mihin tämä pelko pohjaa. Ultra Bran laulaja Vuokko Hovatta on kutsunut minua kesäisin siirtolapuutarhamökilleen Kumpulaan, mutta siellä ampiaisia on niin paljon, etten mielellään sinne mene.”

    Kerkko Koskinen sanoo, että voisi säveltää euroviisubiisin, jos joku pyytäisi häntä tekemään. Hän on tehnyt aikoinaan kolme euroviisukarsintaan päässyttä viisubiisiä, Mikael Konttisen Milloin, Vuokko Hovatan Virginia ja Annika Eklundin Shanghain valot.
    Kerkko Koskinen sanoo, että voisi säveltää euroviisubiisin, jos joku pyytäisi häntä tekemään. Hän on tehnyt aikoinaan kolme euroviisukarsintaan päässyttä viisubiisiä, Mikael Konttisen Milloin, Vuokko Hovatan Virginia ja Annika Eklundin Shanghain valot. Kuva: Jaana Kankaanpää

    Maaseutua hän ei kuitenkaan vihaa vaikean luontosuhteensa vuoksi.

    Hänellä on lämpimiä muistoja Ultra Bra -yhtyeen keikoista 1990-luvulta maakuntien kaupungeissa, joissa yhdistyivät luonto ja hyvä keikkatunnelma.

    Koskinen sanoo, ettei pysty sanoin kuvailemaan sitä, millaisen jäljen Ultra Bra on hänen sydämeensä jättänyt.

    Yhtye lopetti virallisesti vuonna 2001, mutta on sen jälkeen tehnyt muutaman konsertin.

    ”Ultra Bran ansiosta olen päässyt tekemään niin paljon musamaailmassa, kuten säveltämään sinfoniaorkesterille teoksia ja tekemään elokuvamusiikkia. Paljon on ollut tuurista kiinni. Oikeat ihmiset sattuivat kohdalleni oikeaan aikaan”, Koskinen kuvaa.

    Tulevan kesän konsertit Olympiastadionilla tuntuvat Koskisesta liikuttavilta. Bändin jäsenet ovat hänen ystäviään.

    ”Keikkojen julkistamisen jälkeen kesällä söimme kakkua ja joimme skumppaa Live Nationin toimistolla. Tuli nostalginen tunne tulevista keikoista.”

    Lisää aiheesta
    • Ultra Bra nousi menestykseen muun muassa tarttuvilla melodioilla ja taitavilla sovituksilla.

      Musiikki | Paluuta tekevä suosikkiyhtye nappasi hittinsä teeman 1960-luvun kappaleesta – varkautta lähenteleviin lainauksiin syyllistyy moni muusikko

    ”En ole oikeasti yhtään tosikko.”

    Hyvä biisi syntyy Kerkko Koskisen mukaan puhuttelevasta tekstistä ja hyvästä motiivista, jonka vuoksi biisi on tehty.
    Hyvä biisi syntyy Kerkko Koskisen mukaan puhuttelevasta tekstistä ja hyvästä motiivista, jonka vuoksi biisi on tehty. Kuva: Jaana Kankaanpää

    Koskisen asunto on hyvin minimalistinen. Korkeissa, valkoisissa huoneissa ei ole juuri lainkaan huonekaluja eikä tavaroita. Pölyhiukkaset on pyyhitty flyygelin pinnoilta ja tietokonepöydältä.

    Mies kertoo luopuneensa jo kymmenen vuotta sitten kaikesta ylimääräisestä tavarasta. Kun omistaa vähän tavaraa, se antaa hänen mukaansa rauhaa.

    Hän herää aamuviideltä ilman herätyskelloa. Ensimmäisenä hän napsauttaa päälle kahvinkeittimen, jonka on ladannut illalla valmiiksi.

    ”Ensimmäinen nuotti syntyy parissa minuutissa heräämisestä. Aamuisin olen luovimmillaan. Olen onneksi vähitellen oppinut kestämään tyhjän paperin kammoakin. Tiedän, että tulee kyllä hetki, kun uusia ideoita taas syntyy.”

    Työt jatkuvat usein iltapäivään asti, mutta usein jo aamuseitsemään mennessä hän on saanut jo eniten aikaan.

    Toisinaan hän aloittaa päivänsä kävelemällä hiljaisessa Helsingissä. Nukkuvan kaupungin katselu on hänestä nautinnollista.

    Koskinen tekee muutakin kuin säveltämistä.

    Tällä hetkellä hän kuuntelee Risto Räppääjä elokuvaan säveltämien teostensa miksauksia ja masterointeja sekä tekee niihin muutosehdotuksia.

    Koskinen sanoo kuitenkin, että päivät, jolloin hän ei saa mitään aikaiseksi, ovat kamalia.

    ”Silloin viestittelen kavereiden kanssa ja katson televisiosta sarjoja. En osaa olla oikein tekemättä mitään.”

    ”Välillä kihlattuni saa lähes repiä minut tästä työpöydän ääreltä.”

    Hyvä biisi syntyy Kerkko Koskisen mukaan puhuttelevasta tekstistä ja hyvästä motiivista, jonka vuoksi biisi on tehty.
    Hyvä biisi syntyy Kerkko Koskisen mukaan puhuttelevasta tekstistä ja hyvästä motiivista, jonka vuoksi biisi on tehty. Kuva: Jaana Kankaanpää

    Julkisuus on antanut Kerkko Koskisesta kuvan jopa jurona ja pedanttina säveltäjänerona. Ehkä hieman erakkomaisena.

    Edessäni istuu toki vakava, mutta myös vitsiä heittävä mies villasukat jalassa.

    Koskinen uskoo vakavan julkisuuskuvansa syntyneen lehtikuvista.

    Hän ei koe luontevaksi kameran edessä olemista vaan on päätynyt omien sanojensa mukaan murjottamaan kuvissa.

    ”En ole oikeasti yhtään tosikko. Suhtaudun leikkimielisesti asioihin ja heitän huumoria ystävien kanssa.”

    Hän uskaltaa kyseenalaistaa toimittajan kysymyksiä ja heittää vitsiä.

    ”Osaatko sitten hymyillä?” kysyn.

    Koskinen väläyttää suuren hymyn.

    Hänen nousevat kulmakarvansa kuitenkin ikään kuin kysyvät samalla, oletko aivan tosissasi. Tietysti hän osaa.

    Kerkko Koskinen myöntää olevansa työriippuvainen. Viimeisen kunnon lomansa hän piti vuonna 2017.
    Kerkko Koskinen myöntää olevansa työriippuvainen. Viimeisen kunnon lomansa hän piti vuonna 2017. Kuva: Jaana Kankaanpää

    Koskinen unelmoi siitä, että pystyy jatkamaan säveltämistä hautaan asti. Ettei tarvitsisi koskaan jäädä eläkkeelle.

    Koskinen sairastaa perinnöllistä ja etenevää kuulonalenemaa.

    Hän on saanut kuulolaitteen, muttei käytä sitä musiikinteossa eikä keikoilla, sillä laite saa hänen mukaansa äänet kuulostamaan konemaisilta.

    ”Luulin kuulonaleneman johtuvan siitä, etten ole koskaan käyttänyt korvatulppia keikoilla. Mutta siitä se ei kuulemma johdu. Tämä on ollut minulla syntymästä asti geeneissä.”

    Koskisen mukaan lääkärit ovat sanoneet, että täysin kuuroa hänestä ei pitäisi onneksi koskaan tulla.

    Hän myöntää joutuneensa miettimään elämän rajallisuutta ja terveyden merkitystä sairastumisensa jälkeen. 52-vuotiaana hän on huomannut, ettei ole enää mikään nuori.

    ”En mieti, mitä kuoleman jälkeen tapahtuu. Hengelliset asiat eivät kauheasti kiinnosta. En osaa sanoa, olenko silti ateisti tai agnostikko, koska en halua määritellä itseäni mitenkään.”

    Kerkko Koskinen haluaisi seuraavaksi keskittyä enemmän laulumusiikin tekemiseen. Hän ei itse sanoita biisejään vaan käyttää ulkopuolisia sanoittajia.
    Kerkko Koskinen haluaisi seuraavaksi keskittyä enemmän laulumusiikin tekemiseen. Hän ei itse sanoita biisejään vaan käyttää ulkopuolisia sanoittajia. Kuva: Jaana Kankaanpää

    Yhden asian Koskinen myöntää: hän on työriippuvainen.

    ”Työ hallitsee elämääni liikaa, mutta en ole keksinyt siihen parannuskeinoakaan. Toisaalta en haluaisikaan, sillä pidän työstäni.”

    Työriippuvuus on vaikuttanut myös Koskisen sosiaalisiin suhteisiin.

    ”Välillä se ilmenee spontaaniuden puutteena tai liiallisena ajatteluna ja huolehtimisena. Välillä kihlattuni saa lähes repiä minut tästä työpöydän ääreltä.”

    Koskinen pitää kuitenkin työstään niin paljon, ettei haluaisi vähentääkään sitä.

    ”Säveltäminen on ihan mielettömän koukuttavaa. On hemmetin palkitsevaa, kun asiat etenevät.”

    Tänäkin iltana Koskinen raapustaa muistikirjaansa asioita, joita hänen pitää tehdä seuraavana aamuna vetäydyttyään musiikintekonurkkaukseensa.

    Huomenna on uusi luomispäivä.

    Kerkko Koskinen

    52-vuotias säveltäjä ja muusikko.

    Ultra Bra -yhtyeen säveltäjä ja kosketinsoittaja. Bändi tekee kesällä Olympiastadionilla kaksi comeback-konserttia ja yhden Pori Jazzissa.

    Yhtye julkaisi vuoden 2024 lopussa singlet Aarre ja Toivo 20 vuoden levytystauon jälkeen.

    Kolmas sooloalbumi Lämpö julkaistaan 31. tammikuuta. Levyn biisit on sanoittanut toimittaja Ronja Salmi.

    Helmikuussa ensi-iltaan tulee elokuva Risto Räppääjä ja kaksoisolento, johon Koskinen on säveltänyt instrumentaalimusiikkia.

    Säveltänyt Kerkko Koskinen kollektiivi -lauluyhtyeen kappaleet. Tehnyt myös muun muassa elokuvamusiikkia, lauluja Vuokko Hovatalle, jazzmusiikkia ja musiikkia nukkeanimaatioon.

    Syntynyt Espoossa.

    Tykkää käydä kävelemässä joka päivä noin kymmenen kilometriä.

    Kihloissa.

    Yllättävä tieto: Haaveili lapsena elokuvaohjaajan urasta.

    Lisää aiheesta
    • Hevosten kanssa oleminen on Tero Kinnusen mukaan hyvin terapeuttista. Hänet kuvattiin lämminverisen Morriksen kanssa Nurmijärvellä. ”Jos kokee olevansa väsynyt ja huono ihminen, hevosille höpötellessä olo piristyy kummasti.”

      Hevoset | Nightwishin äänittäjä Tero Kinnunen harkitsi pitkään ravivalmentajan uraa – sitten kimppaomistus vei hänen sydämensä

      Tilaajalle
    • Kassu Halosen Taidetalo sijaitsee hänen lapsuutensa vanhassa kansakoulussa Vaalan Manamansalossa. Halosen entisessä luokkahuoneessa sijaitsee kultalevysali, jossa asetteilla on kokoelma Haloselle myönnettyjä kultalevy-, timantti- ja platinalevyjä sekä muuta kevyen musiikin rekvisiittaa.

      Musiikki | Kassu Halosen sävellys nousi Kiinan listaykköseksi – tekijöille tästä hitistä ei tullut lantin lanttia

      Tilaajalle
    • Alarivissä vasemmalla oleva Ari Kettunen perusti yhtyeen vuonna 1983. Myöhemmin siihen liittyivät alarivissä olevat Mikko Kivinen, Hannu Lemola ja Tapio Liinoja sekä ylärivissä (vas.) Jan Noponen, Pekka Hedkrok, Puka Oinonen, Markku Toikka, Jussi Liski ja Matti Jaaranen.

      Musiikki | Lapinlahden Linnut esiintyy taas, mutta kaksi perustajajäsentä ehti menehtyä ennen paluuta

    • Tuomas Holopainen toivoo, että uuden Nightwish-levyn tekstit herättäisivät ajatuksia.

      Musiikki | Nightwish-yhtyeen Tuomas Holopaista ei some kiinnosta – ”Ajan voi käyttää paljon hyödyllisemmin lenkkeilyyn, lukemiseen tai uuden luomiseen”

      Tilaajalle
  • Mainos: Omalla Maalla LKV

    Loppuvuosi metsätilan myyjän kannalta: hintataso tapissa, lievä lasku alentuneen puunhinnan myötä mahdollinen

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Koti | Mikä on paras ansa kotona pörrääville pikkukärpäsille? MT testasi viisi seosta: Voittaja on selvä eikä se ole ketsuppi

    • 2

      67 kiloa kalaa yhdessä kilpailussa – lue kilpaonkijan tärpit ongintaan

    • 3

      Hyvinvointi | Milloin alkoholin käyttö muuttuu liialliseksi? Uusi testi on lahjomaton ja paljastaa ongelman usein riittävän ajoissa

    • 4

      Piha ja puutarha | Nyt on oikea hetki leikata puita ja pensaita – omenapuille syysleikkaus voi olla jopa hyödyksi

    • 5

      Piha ja puutarha | Näin otat pelargonista pistokkaat ensi kesän kukkaloistoa varten

    • 6

      Historia ja perinne | Ryssäntie kertoo karun tarinan hetkestä, jolloin Suomi vallattiin ja liitettiin Venäjään – ”Näitä paikannimiä on sensuroitu erityisen paljon”

    • 7

      Piha ja puutarha | Näin voit pilata nurmikkosi syksyllä ‒ väärä leikkauskorkeus johtaa pahimmillaan ruskeaan kevätpihaan