

Sydämeeni joulun teen, Rentun ruusu, Surun pyyhit silmistäni, Pariisi–Helsinki... Tässä on vain muutama esimerkki megahiteistä, joiden sävelet ovat syntyneet Kassu Halosen kynästä.
Kalervo ”Kassu” Halonen on Suomen menestynein kevyen musiikin säveltäjä ja tuottaja. Viimeisen neljän vuoden aikana hän on keskittynyt säveltämään sinfonioita.
Alkuvuosi on ollut Kainuun kasvatille yhtä juhlaa. Tammikuussa ilmestyi Tommi Saarelan kirjoittama elämäkerta Maailma on kaunis. Halonen täytti 70 vuotta, ja hänen kappaleitaan kuultiin kolmessa loppuunmyydyssä juhlakonsertissa Mikkelisssä ja Hyvinkäällä.
”Tunnelma oli käsinkosketeltava, kun ihmiset lauloivat mukana. Pää on vieläkin pyörällä”, hän kuvailee.
70-vuotisjuhlakonserteille saattaa tulla vielä jatkoa. Halonen muistuttaa, että juhlavuosi on vasta aluillaan. ”Katotaan, mitä saadaan aikaiseksi, kuten Kimi Räikkönen sanoi”.
Kassu ja avopuoliso Miia Halonen asuvat talvet Hyvinkäällä ja kesät säveltäjän lapsuusmaisemissa Manamansalossa. Siellä pariskunta isännöi Kassu Halosen nimeä kantavaa Taidetaloa ja Kultahiekat-lomakylää.
Kassu Halonen odottaa jo innoissaan Taidetalon kesäkautta. Vaalaan tulee esille muun muassa teatterineuvos Ritva Oksasen taidetta. Lisäksi Taidetalossa voi ihastella Helena Vaarin tekstiilinäyttelyä ja Pave Maijasen valokuvanäyttelyä sekä Rukajärven rintamataidetta jatkosodan ajalta.
”Kultahiekalla on varmasti luvassa kiireinen kesä, kun korona saatiin jotenkin selälleen. Pitäähän ihmisellä kesätyö olla”, Halonen naurahtaa.
Perhe muistaa, että Kassu oppi laulamaan ennen kuin puhumaan. Musiikin pariin pikkupoikaa johdatteli Väinö-isä ja tämän mandoliini.
Paikalliset tulivat Halosille katsomaan ihmelasta, Manamansalon Mozartia.
”Soitin jo kaksivuotiaana Metsäkukkia mandoliinilla. Opetin myös isää ja yhtä kyläpelimannia soittamaan oikein.”
Kouluvuosien jälkeen Kassu Halonen hakeutui soitto-oppilaaksi Kajaanin sotilassoittokuntaan. Sieltä tie vei Ruotsiin Bårasin kaupunginorkesteriin ja Kirkan taustabändiin The Islandersiin.
Toivo Kärjen neuvosta Halonen siirtyi esiintymislavoilta verhon taakse sovittajaksi, tuottajaksi ja säveltäjäksi.
”Topi Kärki oli sävellyksen opettajani koulussa, jossa ei ollut muita opettajia. Se oli suuri kunnianosoitus.”
Jotkut muusikot vähän pelkäsivätkin suorapuheista tuotantopäällikköä ja säveltäjää.
”Kun epämieluisa vieras astui sisään Kärjen toimistohuoneeseen, Topi tervehti ja käski pistää oven kiinni ulkopuolelta.”
Toivo Kärki ennusti oppipojalleen vuonna 1978, että kymmenen vuoden harjoittelun jälkeen Kassukin tekisi lauluja, joita ymmärtää myös Tikkurilan tyttö.
”On se ihmeellistä, miten Kärki näki kymmenen vuoden päähän. Vuonna 1988 minulta tuli monta hittiä, kuten Sydämeeni joulun teen, Rentun ruusu ja Surun pyyhit silmistäni.”

Löin välittömästi Irwinille luun kurkkuun. Sanoin, että suunsoittajat heitetään pihalle studiosta.
Kun Kassu Halosesta puhutaan, niin on mainittava yhteistyö Irwin Goodmanin ja Veikko ”Vexi” Salmen kanssa.
Irwin ja Vexi olivat rustailleet työparina kaksi vuosikymmentä kansaan meneviä ralleja, mutta 1984 tuli seinä vastaan. Känninen Irwin ei enää jaksanut keskittyä säveltämiseen, joten tilalle otettiin Kassu Halonen.
Härmäläisestä perusjuntista alkoi Halosen ja Salmen pitkä työ- ja ystävyyssuhde, joka kesti Vexin kuolemaan saakka. Halonen olisi halunnut 1980-luvulla viettää talvia Espanjassa golfaten, mutta Salmella oli muuta mielessä.
”Rikotaan ensin miljoonan levyn myynti – jatkat sitten golfia, Vexi sanoi. Aika nopeasti suunnitelma toteutui, kun pääsin herra mestarin kanssa tekemään lauluja.”
Irwiniä hän luonnehtii vaikuttavaksi persoonaksi ja musikaalisesti todella lahjakkaaksi. Kuningas alkoholi näytteli vain liian suurta roolia miehen elämässä.
Studiosessiot kansantaiteilijan kanssa olivat ikimuistoisia. Irwinillä oli ärsyttävä tapa kuittailla soittajille: ”Mulla svengaa kotona yksin 12-kielisellä kitaralla paremmin kuin teidän paskabändillä”.
”Kerran se yritti uhota myös mun aikanani. Löin välittömästi Irwinille luun kurkkuun. Sanoin, että suunsoittajat heitetään pihalle studiosta.”

Kirkan esittämästä Surun pyyhit silmistäni -kappaleesta tuli maailmalla Kassu Halosen ylivoimaisesti suosituin sävellys. Kisu Jernström kirjoitti biisistä itsenäisen englanninkielisen tekstin.
Kaukoidässä Surun pyyhit silmistäni -kappaleesta tuli suuren luokan karaokehitti. Laulua versioitiin kantoninkiinaksi ja mandariinikiinaksi, mutta tekijöiden Vexin ja Kassun tileille ei herunut taloudellisia korvauksia.
Kustantamon edustajana Kisu Jernström on arvioinut, että mandariinikiinankielistä versiota on myyty jopa kymmeniä miljoonia kappaleita.
”Onhan se jo itsessään kova päänahka olla Kiinan listaykkösenä. Siihen eivät ole muut länsimaiset säveltäjät päässeet”, Kassu Halonen myhäilee.
Yksi uran merkkipaaluista oli myös soittaminen Hurriganesissa 1980-luvun alussa. Hän sai kosketinsoittajan paikan yhtyeen Ruotsin kesäkiertueelta 1981.
Halonen muistaa erityisesti Kalmarin keikan. Esiintymislava oli omalla saarellaan, joka oli erotettu kiihkeästä yleisöstä vesijorpakolla.
”Huusin uhkarohkeasti yleisölle, että tulkaa lähemmäksi. Porukka vyöryi lavaa kohti ja keikka oli pakko keskeyttää. Pääsimme viime hetkellä alta pois.”
Remu Aaltonen tokaisi, että anna olla viimeinen kerta, hän ei osaa uida.
”Hurriganesin keikat olivat maailmanluokan touhua. Suoritin bändissä rock & rollin korkeakoulun. Remu on mulle kuin velipoika, tiennäyttäjä ja suojelusenkeli”, Halonen sanoo.
Hurriganesin keikat olivat maailmanluokan touhua. Suoritin bändissä rock & rollin korkeakoulun.

Pitkän päivätyön iskelmän parissa tehtyään Kassu Halonen palasi nuoruudenrakkautensa klassisen musiikin pariin. Neljän viimeisen vuoden aikana häneltä on valmistunut jo kahdeksan sinfoniaa.
Ahkeruuden perikuvana tunnettu Halonen lupaa, että yhdeksäs sinfonia syntyy vielä tämän vuoden aikana.
”Sävelmät soivat koko ajan korvissani. Minä vain kuuntelen ja kirjaan ylös. Tämä on ylhäältä annettu sävellysmetodi”, Halonen sanoo.
Hän näkee usein säveltämänsä klassisen musiikin väreinä tai kuvina. Halonen toivoo, että saisi vielä uutena aluevaltauksena tehdä musiikkia johonkin elokuvaan.
Kevyen musiikin kultasormelta kysytään usein hitin reseptiä, mutta ei sellaista ole olemassakaan.
”Jos kappale syntyy luontevasti ja se säilyy joka tekovaiheessa, laululla on mahdollisuudet hitiksi. Sen jälkeen verkot veteen, ootellaan ja turpa kiinni. Yleisö päättää.”
Lähteenä käytetty: Tommi Saarela, Kassu Halonen, Maailma on kaunis, elämäkerta, Tammi 2023.
Osmo Kalervo ”Kassu” Halonen syntyi nykyisin Vaalaan kuuluvassa Säräisemessä vuonna 1953. Säveltäjä, sanoittaja, lauluntekijä, muusikko ja huilisti.
Tehnyt yli 2000 sävellystä, kuusi sooloalbumia ja kahdeksan sinfoniaa. Saanut 70 kultalevyä.
Manamansalon saaressa sijaitseva Kassu Halosen nimeä kantava Taidetalo on kevyen musiikin ja taiteen näyttely- ja koulutuspaikka sekä elämyksellinen vierailukohde.
Perheeseen kuuluvat puoliso Miia Hämäläinen, lapset Rosita ensimmäisestä liitosta ja Elias sekä silkkiterrierit Paris, Uuno ja Prinsessa. Asuu Hyvinkäällä.
Harrastaa muun muassa golfia, ruoanlaittoa ja koirien kanssa ulkoilua.