

Pari- ja perhepsykoterapeutti Anja Nwose on havainnut vastaanotoillaan, että entisestä puolisosta on julkaistu toisinaan haukkuvia kirjoituksia sosiaalisessa mediassa. Tieto perustuu asiakkaiden kertomiin kokemuksiin.
Hän työskentelee Forssan seurakunnan perheasiain neuvottelukeskuksessa.
”Kirjoittajaa voi myöhemmin hävettää, että lähti tunteiden vallassa kirjoittamaan julkisesti entisestä kumppanistaan”, hän kertoo.
Anja Nwosella on ilmiöön tiukka kanta: Nykyisestä tai entisestä puolisosta ei saa puhua pahaa sosiaalisessa mediassa.
”Some on niin julkinen ja turvaton alusta, että on vaikea ennakoida, mitä puolisoon tai parisuhteeseen liittyvistä negatiivista asioista seuraa”, hän pohtii.
Psykologi ja psykoterapeutti Lotta Heiskanen Terveystalosta on samoilla linjoilla.
Heiskanen kehottaa välttämään kirjoittamasta sosiaaliseen mediaan puolisoon liittyviä asioita, jotka vaivaat omaa mieltä ja aiheuttavat loukatussa ristiriitaisia tunteita. Heiskasella on kokemusta muun muassa pariskuntien psykologina toimimisesta.
”Kirjoittajaa voi myöhemmin hävettää, että lähti tunteiden vallassa kirjoittamaan julkisesti entisestä kumppanistaan.”
Jos entistä puolisoa herjaa sosiaalisen median julkaisuissa, voi rikosmielessä tyypillisesti olla kyse kunnianloukkauksesta tai yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisestä.
Pahimmillaan rikosnimike voi olla myös laiton uhkaus, viestintärauhan rikkominen ja pitkään jatkuneissa tapauksissa jopa vainoaminen.
Poliisihallituksen poliisitarkastaja Eeva Törmänen kertoo, että tietoa entiseen puolisoon kohdistuvista kunnianloukkausepäilyjen määrästä ei ole. Suomessa rikosilmoituksissa ei tilastoida, mikä on epäillyn tekijän suhde asianomistajaan eli uhriin.
”Arvioisin, että nämä eivät ole kovin yleisiä. Yleensä kunnianloukkaukset kohdistuvat tuttuihin tai tuntemattomiin ihmisiin”, Törmänen sanoo.

Whatsapp on yksi sosiaalisen median alustoista, ja se on suomalaisten suosituimpia pikaviestintäkanavia.
”Jos Whatsappissa haukkuu ex-puolisoaan yksityisessä viestissä ja tieto keskustelusta leviää entiselle puolisolle, voi silloinkin kyseeseen tulla kunnianloukkaus. Useimmiten se vaatii kuitenkin sen, että tieto on levinnyt kolmannelle osapuolelle esimerkiksi Whatsappin keskusteluryhmässä.”
Kunnianloukkaus on asianomistajarikos, eli uhrin on tehtävä asiasta rikosilmoitus. Vain jos uhri vaatii rangaistusta, prosessi etenee.
Törmäsen mukaan kunnialoukkausepäilyissä asiaa voi yrittää sovitella. Jos tapaus etenee esitutkintaan, syyteharkintaan tai oikeuteen saakka, seurauksena voi olla tekijälle sakkoa.
”Jos tieto aiheuttaa kärsimystä, vahinkoa tai halveksuntaa loukatulle, kyseessä voi olla kunnianloukkaus. Osa kokee kärsimystä matalammalla kynnyksellä ja osa korkeammalla.”
Miten entisestä kumppanista kannattaisi puhua somessa?
”Ensin kannattaa miettiä, onko ylipäätään tarve puhua entisestä kumppanista somessa. Toiseksi kannattaa ajatella, että puhuu toisesta niin kuin toivoisi itsestä puhuttavan”, Törmänen kehottaa.
Kunnianloukkaus tarkoittaa toisesta valheellisen tiedon tai vihjauksen esittämistä siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle tai häneen kohdistuvaa halveksuntaa. Siitä voidaan tuomita sakkoa.
Törkeästä kunnianloukkauksesta voidaan tuomita sakkoa tai vankeutta enintään kaksi vuotta. Rikoksen on aiheutettava suurta kärsimystä tai erityisen suurta vahinkoa uhrille. Rikoksen on oltava myös kokonaisuutena arvostellen törkeä.
Kunnianloukkauksesta voidaan tuomita myös, jos esittää kuolleesta henkilöstä valheellisen tiedon tai vihjauksen. Teon on aiheutettava kärsimystä vainajan erityisen läheiselle ihmiselle.