Simo Takalammi kertoo lukeneensa joskus tiekuntien kokouspöytäkirjoja, jotka saattavat täyttää kunnianloukkauksen kriteerit. Kuva: Akseli Kotila
Kylähulluksi leimaamista, piikkimatolla uhkaamista – tieriidat paisuvat myös rikosilmoituksiin
Tavallisin rikosilmoitus tieosakkaasta liittyy epäilyyn kunnianloukkauksesta, kertoo rikoskomisario.Tilaajalle
”Jos tiekunnalla on hyvä isännöitsijä, asiat sujuvat pääsääntöisesti hyvin. Hyvä hallinto on kaiken a ja o, ja se että kokoukset pidetään asianmukaisesti”, sanoo rikoskomisario Teuvo Nissilä. Kuvituskuva. Kuva: Jarno MelaOulun rikoskomisario Teuvo Nissilän mukaan poliisi saa vuodessa joitakin kymmeniä sellaisia rikosilmoituksia, johon liittyy jollain tapaa yksityistiehen liittyvä riita.
”Se on marginaalisen vähän, kun ajatellaan, että yhteensä Oulun poliisilla on vuosittain noin 35 000 rikosasiaa selvitettävänä”, Nissilä kertoo.
Tyypillisimmin rikosilmoitukset tieosakkaista liittyvät Nissilän mukaan epäilyyn kunnianloukkauksesta, laittomasta uhkauksesta, omaisuuden anastuksesta tai pahoinpitelystä.
Kunnianloukkaus vaatii sitä, että perätön tieto on saatettu ulkopuolisten tietoon.
”Se voi täyttää kunnianloukkauksen merkit, jos tiekokouksessa sanotaan kovaan ääneen toisesta jotain loukkaavaa. Mutta jos sanojalla on esimerkiksi mielenterveysongelmia, niin hän ei välttämättä ymmärrä sanomansa merkitystä, jolloin kunnianloukkauksen kriteerit eivät täyty”, lisää Oulun poliisin viestintäpäällikkö Tero Väyrynen.
Väyrysen mukaan epäily kunnianloukkauksesta vaatii sen, että rikoksen uhrille on aiheutunut teosta haittaa. Tämä voi vaatia esimerkiksi lääkärintodistuksia terveydentilasta, jotka pitää toimittaa myöhemmin käräjäoikeudelle.
”Rikosilmoituksia tehdessä on hyvä pitää mielessä se, että jos asia päätyy oikeuteen, siellä pitäisi pystyä kertomaan tapahtuneesta. Se ei ole välttämättä riittävä selvitys oikeudessa, että tuli tosi paha mieli jonkun ihmisen sanoista.”
”Kiivastuksen vallassa ihmisillä on nykyään rima aika matalalla.”
Tieyhdistyksen toimitusjohtaja Simo Takalammi kertoo nähneensä joskus tiekuntien kokouspöytäkirjoja, jotka saattavat täyttää kunnianloukkauksen kriteerit. Hän on koulutukseltaan juristi.
”Ihmisiä nimitellään myös sähköpostiketjuissa ja Facebook-ryhmissä. En toki tiedä, kuinka laajasti tällaisia luetaan, jos joku leimataan siellä kylähulluksi”, hän sanoo.
”Joskus on esimerkiksi uhattu pysäyttää auto piikkimattoon. Kiivastuksen vallassa ihmisillä on nykyään rima aika matalalla. Yleensä on kuitenkin niin, että ihmisillä on kovat puheet ja kirjoitukset, mutta ne eivät etene tekoihin”, Takalammi täydentää.
Oulun poliisin viestintäpäällikkö Tero Väyrynen kommentoi yleisellä tasolla, että piikkimaton laittaminen tielle ei lähtökohtaisesti täytä laittoman uhkauksen kriteereitä, vaikka se uhkaus onkin.
”Ajoneuvon kuljettajalla on lain mukaan velvollisuus pysähtyä, jos näkee tiellä esteen. Tietysti tilanteet ovat aina tapauskohtaisia”, Väyrynen toteaa.
Nissilän pöydällä on ollut tänä vuonna kaksi tutkintapyyntöä, joihin on liittynyt erimielisyys tiekunnassa. Ilmoituksissa pyydettiin tutkimaan, onko tiekunta menetellyt asianmukaisella tavalla.
”Kummassakaan tapauksessa ei epäilty rikosta tapahtuneen eli esitutkintaa ei aloitettu. Poliisi ei tutki riita-asioita”, Nissilä toteaa.
Nissilä on työskennellyt poliisina 25 vuotta ja rikospoliisina 17 vuotta, aiemmin myös Pohjanmaalla.
”En muista urani varrelta yhtäkään tapausta, jossa tieriitaan liittynyt epäilty rikos olisi edennyt esitutkinnasta syyttäjälaitokselle eli syyteharkintaan”, Nissilä sanoo.
- Osaston luetuimmat
