Eläinten hyvinvointilaki ei ota kantaa siihen, saako kissaa pitää vapaana ulkona. Asiasta kertoo erityisasiantuntija Tiina Pullola maa- ja metsätalousministeriöstä.
”Kissanomistaja ei toimi lainvastaisesti, jos kissaa pitää vapaana ulkona kytkemättömänä ja se liikkuu muiden tonteilla”, Pullola kertoo.
Uusi eläintenhyvinvointilaki astui voimaan alkuvuodesta.
Eläinten hyvinvointilaissa on säädetty, että eläintä ei saa kuitenkaan hylätä.
”Jos kissan ottaa, sen hyvinvoinnista ja turvallisuudesta on huolehdittava. Jos kissaa haluaa pitää sisällä, niin sille on tarjottava paljon virikkeitä. Tämä on haastava tehtävä omistajalle”, Pullola sanoo.
Pullola huomauttaa kuitenkin, että kotikissa, jota joku selvästi hoitaa ja ruokkii, ei ole heitteille jätetty, vaikka se liikkuisi omistajansa tontin ulkopuolella. Hän vetoaa tässä eläinten hyvinvointilain säädökseen.
Rikosylikomisario Harri-Pekka Pohjolainen Itä-Suomen poliisista vahvistaa, että laki ei kiellä kissan vapaana liikkumista ulkona, kuten toisten tonteilla.
”Lähtökohtaisesti kissa voi liikkua vapaasti paitsi järjestyslain osoittamilla tietyillä alueilla. Kissan vapaana pito ei saa silti vaarantaa eläimen henkeä tai aiheuttaa sille tarpeetonta kipua tai kärsimystä”, Pohjolainen sanoo.
”Kissanomistaja ei toimi lainvastaisesti, jos kissaa pitää vapaana ulkona kytkemättömänä ja se liikkuu muiden tonteilla.” Tiina Pullola, maa- ja metsätalousministeriö
Järjestyslain mukaan omistaja ei saa päästää kissaansa kytkemättömänä kuntopolulle tai juoksuradalle. Kissaa ei saa päästää lainkaan yleiselle uimarannalle, lasten leikkipaikalle, torille sen ollessa auki, ladulle tai urheilukentälle, jollei se ole erikseen sallittua.
Kissan ulkoiluun sovelletaan järjestyslain ja eläinten hyvinvointilain lisäksi myös metsästyslakia. Osa asiantuntijoista soveltaa lemmikkikissaan myös vieraslajilakia.
Rikosylikomisario Pohjolaisen mukaan vieraslajilakia ei voida silti soveltaa ihmisen hoidossa olevaan lemmikkikissaan.
”Haitalliseksi vieraslajiksi katsotaan vain villiintynyt kissa, joka hankkii kaiken ravintonsa luonnosta eikä ihminen huolehdi millään tavalla sen hyvinvoinnista”, Pohjolainen painottaa.
MT:n kolumniin haastateltu rikoskomisario Juha-Matti Suominen Helsingin poliisista puolestaan katsoi, että vieraslakia voidaan soveltaa kissaan eikä se saisi liikkua ulkona vapaasti. Hän perusti tulkintansa poliisihallituksen kirjeeseen. Siinä kissa mainitaan vieraslajina ja haitallisena vieraslajina, kun se on villiintynyt.
Suominen ei ehtinyt tähän juttuun toimittamaan poliisihallituksen kirjettä, mutta kertoo sen viittaavan Luonnonvarakeskuksen ja Vieraslaji.fi-sivuston määritelmiin myös lemmikkikissasta vieraslajina.
”Kissalle tulisi mahdollistaa lajityypillinen käyttäytyminen, johon kuuluu ympäristön tutkiminen ja saalistaminenkin, mutta toisaalta luonnonvaraisilla eläimillä pitäisi olla oikeus elämään.” Anna Turkki, Eläinoikeusjuristit ry
Pohjolaisen mukaan kissojen ulkona liikkuminen on vaikea aihe, koska siihen sovelletaan useita lakeja.
”Keskivertoihminen on kissan vapaana pitoon liittyvästä lainsäädännöstä pihalla kuin lintulauta. Ihmiset pitävät omista tulkinnoista kuin härkää sarvista kiinni. Kun eri mieltä olevat ihmiset kiistelevät erityisesti sosiaalisessa mediassa, on soppa valmis”, lisää Pohjolainen.
Eläinoikeusjuristit ry:n tiedottaja Anna Turkki muistuttaa, että kaikki lait muodostavat yhdessä kokonaisuuden. Hän työstää parhaillaan oikeustieteen maisterintutkielmaa eläinoikeuksista.
”Pelkän järjestyslain perusteella ei voi vetää johtopäätöksiä, että kissa saa ulkoilla vapaasti. Toisaalta lain tulkinta ei kuuluisi yksittäiselle kansalaiselle. Poliisilta pitäisi saada tähän selkeä linjaus tai lakia tulisi selkeyttää”, Turkki korostaa.
Eläinoikeusjuristit ry on voittoa tavoittelematon järjestö, joka pyrkii saamaan eläimille perusoikeudet Suomen lakiin.
Turkin mukaan eri poliiseilla on erilaisia käsityksiä kissan vapaana ulkoilusta ja valvonnasta.
”Tämä on tosi vaikea aihe. Kissalle tulisi mahdollistaa lajityypillinen käyttäytyminen, johon kuuluu ympäristön tutkiminen ja saalistaminenkin, mutta toisaalta luonnonvaraisilla eläimillä pitäisi olla oikeus elämään. Kissat tappavat valtavasti lintuja ja muita pieneläimiä.”
Turkki toivoo, että eläinoikeusjuristien tekemä kansalaisaloite eläinten perusoikeuksista etenisi eduskunnassa perustuslakiin asti, jotta niin ihmisen hoidosta riippuvaiset kuin luonnonvaraiset eläimet saisivat oikeuden elämään ja oikeusturvaan.
”Se helpottaisi kissan aiheuttamien vahinkojen selvittämistä. Käytännössä luonnonvaraisen eläimen edustaja, jokin järjestö, voisi nostaa syytteen kissan omistajalle ja vaatia korvauksia.”
Tämä voisi tarkoittaa vaikkapa tilannetta, jossa kissa tappaa liito-oravan ja siitä on todistusaineistoa.
Ongelmallista lainsäädännössä on Turkin mukaan myös se, että lemmikkikissoilla ja villiintyneillä kissoilla on niin eri oikeudet. Villikissan saa maanomistaja tai metsästysoikeuden haltija tappaa metsästyslain nojalla, mutta lemmikkikissaa ei.
”Tämä kuvastaa vinoutunutta eläinsuhdettamme.”
Surullisia kohtaloita. Näillä sanoilla kuvailee Turun eläinsuojeluyhdistyksen toiminnanjohtaja Sari Pesonen niitä vapaana liikkuneita kissoja, joita tuodaan eläinsuojeluyhdistykselle. Turun eläinsuojeluyhdistykselle tuotiin viime vuonna 1 446 eläintä, joista noin 600 oli kissoja. Suuri osa kissoista oli tavallisia lemmikkikissoja.
Ne etsivät ensin omistajaa 15 vuorokauden ajan Turun eläinhoitolan puolella, jonka jälkeen ne siirtyivät eläinsuojeluyhdistykselle, kun omistajaa ei löytynyt.
”Mikäli kissat olisivat asianmukaisesti tunnistusmerkitty siruilla, ne olisivat päässeet takaisin omistajalleen.”
Turun eläinsuojeluyhdistykselle on tuotu tänä vuonna niin liikenneonnettomuuksissa loukkaantuneita, populaatioissa eläneitä kuin väkivaltaa kokeneita kissoja. Suurimpaan populaatioon kuului 50–60 kissaa.
Populaatio saa usein alkunsa leikkaamattomista, valvomatta ulkona liikkuvista lemmikkikissoista.
”Ihmisillä on varmaan mielikuva, että eläinsuojeluyhdistys loukuttaa hyvinvoivia ulkokissoja. Heidän tulisi nähdä, kuinka sairaita esimerkiksi populaatiokissat ovat. Kissan puolet hampaista voivat puuttua, se voi olla täynnä paiseita, kärsiä silmätulehduksesta ja muista kivuliaista tartuntataudeista. Toivoisin ymmärrystä siihen, miten paljon kärsimystä eläimelle aiheutuu siitä, kun siitä ei huolehdita”, Pesonen sanoo.
Turun eläinsuojeluyhdistykselle tuodaan hoitoon myös paljon kissojen vahingoittamia pieneläimiä, kuten lintuja, oravia ja jäniksen poikasia.
”Ihmisillä on varmaan mielikuva, että eläinsuojeluyhdistys loukuttaa hyvinvoivia ulkokissoja.” Turun eläinsuojeluyhdistys, Sari Pesonen
Pesosta turhauttaa, että kissalla ja koiralla on lain edessä hyvin erilainen arvo.
”Jos joku näkee koiran vapaana, niin hän toimittaa sen saman tien poliisille. Jos puolestaan kissa liikkuu vapaana, niin sille ei tehdä yleensä mitään”, Pesonen kertoo.
Hänen mukaansa eläinsuojelun parissa ahertavia ihmisiä harmittaa erittäin paljon, ettei kissoihin ole olemassa selkeää lainsäädäntöä.
Hän vetoaa tässä eläinten hyvinvointilain 25 pykälään.
”Eläinten omistajan on estettävä eläinten ryhmittelyllä, valvonnalla, kastraatiolla, sterilisaatiolla tai muilla keinoilla pitämiensä eläinten nisäkkäiden hallitsematon lisääntyminen. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että lisääntymiskykyisten kissojen omistajien tulee pitää kissaa sisällä tai rajoittaa sen liikkumista ulkona niin, ettei se pääse lisääntymään.”
Siksi myös hän allekirjoitti kansalaisaloitteen, joka tähtää vapaana olevien kissojen kiinnipitovelvoitteeseen oman tontin ulkopuolella. Aloite pyrkii saamaan rangaistavaksi kissan kytkemättömänä pidon taajamassa myös omistajan omalla pihalla. Aloite on kerännyt noin 28 800 kannatusta. 50 000 nimeä se tarvitsee edetäkseen eduskunnan käsittelyyn.
”Toivoisin, että ihmiset, jotka päästävät kissojaan vapaaksi, tulisivat katsomaan, kun eläinsuojeluyhdistys loukuttaa kissapopulaatioita tai hakee loukkaantuneita, kärsiviä eläimiä tien varresta”, hän sanoo.
Kissojen vapaana pitämistä ja valvontaa on puitu korkeimmassa hallinto-oikeudessa asti vuonna 2020. Korkein hallinto-oikeus (KHO) on ylin hallintotuomioistuin.
Tapauksen kissanomistaja asui rauhallisella omakotitaloalueella Kuopiossa. Hänen asuntonsa sijaitsi junaradan vieressä. 150 metrin päässä sijaitsi autotie ja 500 metrin päässä moottoritie. Kissat saivat ulkoilla vapaasti. Kissat pelkäsivät omistajan mukaan junaa ja osasivat väistää sitä.
Kissanomistaja valitti korkeimpaan hallinto-oikeuteen Itä-Suomen hallinto-oikeuden päätöksestä ja vaati sen kumoamista. Omistaja oli esimerkiksi yrittänyt totuttaa kissoja valjaisiin, mutta kissat eivät suostuneet niissä ulkoilemaan.
Itä-Suomen hallinto-oikeus oli aiemmin määrännyt, että kissoja ei saa päästää vapaana ulos ilman valvontaa vedoten silloiseen eläinsuojelulakiin. Kissat olisivat saattaneet loukkaantua vilkasliikenteisellä alueella. Tarkoituksena oli suojella eläimiä parhaalla mahdollisella tavalla kärsimykseltä, kivulta ja tuskalta sekä edistää eläinten hyvinvointia ja hyvää kohtelua.
Korkein hallinto-oikeus ei kuitenkaan muuttanut Itä-Suomen hallinto-oikeuden päätöstä.
Ruokaviraston juristi Marianne Kajanderin mukaan Itä-Suomen hallinto-oikeuden päätöksestä ei voida vetää yleistä johtopäätöstä, että kaikkien kissojen vapaana ulkoilu pitäisi kieltää.
Myös hallinto-oikeuden päätöksessä kirjoitetaan, että kissan liikkumista ulkona ilman valvontaa on arvioitava aina tapauskohtaisesti.
”Korkeimman hallinto-oikeuden päätökset ovat todella tärkeitä ja niitä arvostetaan. Kaikkien oikeuksien päätökset ovat kuitenkin aina yksittäistapauksia”, sanoo Kajander.
Eläinoikeusjuristien tiedottaja Turkki on osittain eri mieltä asiasta.
”Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksestä voisi vetää johtopäätöksen, että kissan vapaana pitäminen runsasliikenteisellä alueella on eläinten hyvinvointilain vastaista ja aiheuttaa sille loukkaantumisriskin.”
Turkin mukaan tapaus antaisi vähän osviittaa siihen, että kissan pitäisi ulkoilla vain omistajan valvoessa sitä.
Juttua korjattu 14.10. klo 10:18. Tekstissä kirjoitettiin korkeimpaan oikeuteen valittamisesta. Todellisuudessa kyse oli korkeimmasta hallinto-oikeudesta.
