Keitintehdas valmistaa edelleen puulämmitteisiä Teuva-keittimiä. Kuva: Johannes Tervo
Tällainen on moderni soppatykki, joka menee kuin kuumille kiville ulkomaita myöten
Soppatykki toimii neljällä polttoaineella, ja sillä voi tehdä keittojen lisäksi pata- ja pastaruokia. Ovatpa ruotsalaiset tehneet sillä jopa hotdogeja.Tilaajalle
Kenttäkeittimeen kuuluu 150 litran hydraulisesti kipattava haudekattila. Toiminto helpottaa kattilan pesua. Kuva: Johannes TervoTeuvan Keitintehtaalla on valmistettu lähes sata vuotta kenttäkeittimiä. Maailma varautuu pahoihin päiviin, minkä ansiosta soppatykeistä on tullut tehtaalle merkittävä vientituote.
Rivikaupalla M13-mallin kenttäkeittimiä eli kansankielellä soppatykkejä odottaa puolustusvoimien lopputarkastusta Teuvan Keitintehtaalla. Tarkastuksen jälkeen keittimet kuljetetaan rekka-autoilla puolustusvoimien joukko-osastoille.
Vaikka sähköt menevät, soppatykki ei hyydy.
Puolustusteollisuuden kasvu ja kuntien varautuminen kriisioloihin näkyvät tilauskirjoissa.
”Kenttäkeittiömarkkinoilla potentiaaliset asiakkaat ovat sellaisia, joilla on velvollisuus ruokkia suurta ihmisryhmää. Varautuminen kriisitilanteisiin lisää asiakaspotentiaalia, koska kuntapuolella on tarvetta monenlaisille varautumisratkaisuille”, sanoo Teuvan keitintehtaan toimitusjohtaja Henri Penttilä.
Penttilä käyttää esimerkkinä kuntaa, jossa toimii useita kouluja. Jokaiseen kouluun ei ole järkevää asentaa varavoimajärjestelmää.
”Kenttäkeittiöiden hankinta- ja elinkaarikustannukset ovat alhaisemmat kuin varavoimalaitteiden. Viidenkymmenen vuoden aikana kenttäkeittiön renkaat saattavat kovettua, mutta ruostumaton teräs säilyy muuttumattomana.”
Soppatykki on ikoninen osa suomalaista ruokakulttuuria ja sotahistoriaa.
Teuvan Keitintehdas on valmistanut kenttäkeittiöitä vuodesta 1929 lähtien. Soppatykit olivat elintärkeitä Suomen talvi- ja jatkosodassa, jolloin lämmin ruoka toimitettiin sotilaille etulinjaan asti. Sanonta ”armeija marssii vatsallaan” kulminoituu pitkälti soppatykkiin.
”Sen aikaiset soppatykit olivat hevosvetoisia. Alusta alkaen vaatimuksena oli, että ruokaa pystyttiin valmistamaan myös ajon aikana. Ainekset ladattiin kattilaan ja tulipesä sytytettiin ajoon lähdettäessä. Haudekattilan vesi piti lämmön takaisena ja esti ruuan pohjaan palamisen”, Penttilä kertoo.
Puolustuvoimat säilytti kenttäkeittimen sarjanumerolla 1. ja lahjoitti sen Sotamuseolle. Soppatykki on lainattu Teuvan Keitintehtaalle 100-vuotisjuhlan kunniaksi. Kuva: Johannes TervoSotavuosien jälkeen kenttäkeittiöt jäivät paitsioon ja keitintehtaalla keskityttiin pääosin vesipatojen ja rehukeittimien valmistukseen.
Kenttäkeittiöiden valmistus lähti uudestaan käyntiin 1980-luvun puolivälissä, kun Teuvan keitintehdas pääsi mukaan puolustusvoimien tarjouskilpailuun ja valikoitui voittajaksi 23 valmistajan joukosta. Kenttäkeitin M85 ja sen jälkeen kehitetyt mallit M96 ja M13 syrjäyttivät vähitellen sodassa käytetyt soppatykit. Armeija romutti tai myi vanhat M29-mallit huutokaupassa.
”Soppatykki on loistava esimerkki kiertotaloustuotteesta. Hevosvetoisia soppatykkejä on tarpeen muuttuessa moderoitu ajoneuvovetoisiksi, ja ne ovat saaneet jatkokäyttöä eri yhdistysten ja tapahtumajärjestäjien toimesta.”
Kevyen kenttäkeittimen haudekattila tuotantolinjalla. Kuva: Johannes TervoKaikki puolustusvoimien kenttäkeittimet ovat Teuvan keitintehtaan valmistamia. Myös vienti Saksaan, Ruotsiin ja Puolaan on kasvanut, ja soppatykkejä tilaavat myös sikäläiset kunnat.
”Olemme panostaneet myös siviilipuolen asiakkaisiin. Ennen Venäjän käynnistämää hyökkäyssotaan siviilikäyttöön valmistettiin vain muutama kenttäkeittiö vuodessa, mutta nyt puhutaan sadoista”, Penttilä sanoo.
Armeijakäyttöön suunnitellulla kenttäkeittimellä voi valmistaa ruokaa 500 hengelle, ja se toimii dieselillä, kerosiinilla, kaasulla tai perinteisellä puulla.
Penttilän mukaan soppatykin käyttö vaihtelee maittain: Suomessa ruoka valmistetaan maastossa alusta asti, kun taas Saksassa puolivalmiit ruoat lämmitetään kenttäkeittiössä.
”Pidän suomalaisten tapaa on parhaana, koska ruoka voidaan valmistaa paikallisista raaka-aineista ilman riippuvuutta valmisruoasta tai kylmäketjusta.”
Teuvan Keitintehtaan toimitusjohtaja Henri Penttilä esitteli lopputarkastusta vaille valmiita kenttäkeittimiä. Kuva: Johannes TervoSoppatykki on mainettaan monipuolisempi kapistus. Keittoruokien lisäksi erilaiset pata- ja pastaruuat valmistuvat kätevästi kenttäkeittimillä.
”Kenttäkeittiö mahdollistaa laajalti erilaisten ruokien valmistusta, ja lähinnä vain mielikuvitus on rajana. Eräässä ruotsalaisessa kunnassa oli kokeiltu varautumistarkoitukseen hankittua kenttäkeitintä. He valmistivat koululaisille hotdogeja. Kyllä soppatykillä saa nakitkin kypsäksi”, Penttilä vakuuttaa myhäillen.
Teuvan Keitintehtaan perusti Henri Penttilän isoisoisä Jean Pöder vuonna 1925. Penttilä johtaa perheyritystä neljännessä polvessa. Tehdas työllistää noin 30 henkeä.
Tero Marjamäki ”syvävetää” keittimen osia isolla prässillä. Kuva: Johannes TervoMenneisyys ja nykyaika kohtaavat keitintehtaalla. Tehtaan aulaan on tuotu Sotamuseosta lainaan saatu ensimmäinen hevosvetoinen kenttäkeitin vuodelta 1929. Sodassa käytetty soppatykki on edelleen käyttökelpoinen.
”Toissa vuonna lainasimme vanhan soppatykin puolustusvoimien paraatiin. Se toimitettiin paikanpäälle, mutta se ei ollut mukana paraatissa. Virallinen selitys oli se, että soppatykin vetäjäksi ei löytynyt sellaista hevosta, joka olisi mahtunut aisojen väliin”, Penttilä naurahtaa.
Sodassa käytetty soppatykki ja entisaikojen maatiloilta tuttu rehukeitin ovat edelleen käyttökelposia. Kuva: Johannes TervoArtikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
