• MT 100 vuotta sitten: Jos ostaa ulkomaista superfosfaattia, tuleeko ostaneeksi sian säkissä?

    Maaseudun Tulevaisuus kirjoitti 14.3.1925 myös muonamiehen ja muiden ahkeraa työtä tehneiden saamasta tunnustuksesta.
    Kuva: Kansallisarkisto
    Koti|Historia ja perinne
    16.3.202509:00
    Tuovi Mäkipere

    Superfosfaattikauppa.

    Onko siinä nykyjään havaittavissa dumpingluontoista kilpailua?

    ”Maaseudun Tulevaisuus”, jolle asiasta on tehty kyselyjä, on saanut eräältä Valtion Rikkihappo- ja Superfosfaattitehtaan välitysliikkeeltä superfosfaatin kaupasta tällä hetkellä seuraavia tietoja. Superfosfaatin menekki on viime vuoden lopulla ja tämän vuoden aikana ollut erittäin suuri.

    Pääasiassa on myyty kotimaista, mutta osittain myös ulkomaista tavaraa syystä, että valtion tehtaiden nykyinen tuotanto ei enää riitä maan tarpeisiin.

    Kotimaisen superfosfaatin kauppa on edelleenkin mennyt hyvin rauhallisesti, sillä maamme kaikissa osissa on lukuisasti sellaisia ostajia, jotka haluavat joka tapauksessa ostaa kotimaista tavaraa sen tähden, että se tiedetään valmistetuksi hyvistä raaka-aineista, olevan pakattu hyviin, vahvoihin säkkeihin, joissa on riittävä paino, ja koska sen analyysi aina pitää paikkansa.

    Ulkomaisen superfosfaatin kaupassa on sen sijaan ilmaantunut Etelä-Suomessa jonkun verran kilpailua, joka perustuu osittain väärinymmärrykseen hintavertailussa, osittain eräiden ulkomaisten tehtaiden haluun sijoittaa visseissä tarkoituksissa pienempiä määriä tavaraansa alihintoihin Suomeen. […]

    Kuva: Kansallisarkisto
    Lisää aiheesta
    • Miljoonien kilojen hehtaarisadot puhuvat suomalaisen osaamisen puolesta. Muualla jäädään kauas taakse. Arkistokuva.

      Kasvintuotanto | Närpiöläisessä kasvihuoneessa tehtiin uskomaton maailmanennätys

    Tunnustus pitkäaikaisesta palveluksesta.

    T. k. 9 p:nä oli harvinainen juhlatilaisuus Alastaron Vammalassa. Silloin nimittäin jaettiin Suomen Maatalousseurojen Keskusliiton [nykyisen Pro Agrian] hopeiset ja pronssiset muistomitalit ja niitä seuraajat kunniakirjat kuudelle yhtäjaksoisesti samassa paikassa palvelleelle henkilölle. Mainitun tunnustuksen saajat ovat: vouti Samuli Haapala 49 vuotta Mälläisten Kärjellä, mylläri Kalle Ranta 48 vuotta Alastaron Vammalassa, karjanhoitaja Maria Helin 30 vuotta Kärjellä, vouti K. Töykkälä 24 vuotta, työnjohtaja V. Alen 22 vuorta ja muonamies M. Tammelin 17 vuotta, kaikki Alastaron Vammalasta

    Jyväskylän seminaarin

    127 oppilasta on kieltäytynyt menemästä käsityö- ja piirustustunneille, pitäen mainittujen aineiden opettajaa, lehtori Haatajaa sopimattomana kasvattajan toimeen.

    Kuva: Kansallisarkisto
    Lisää aiheesta
    • Lannoitteiden hinnat seuraavat kaasun ja muiden raaka-aineiden hintoja, mutta myös lannoitteiden kysynnän muutoksia.

      Talous | Lannoitteet kallistuneet Euroopassa kaasun hinnan takia

      Tilaajalle
    • Yli sadan hehtaarin tiloista 13 prosenttia on käyttänyt kierrätyslannoitteita ja aikoo käyttää niitä jatkossakin. Kuvassa lietettä kuljetetaan säiliöautolla välivarastona toimivaan konttiin, josta levityskalusto vie sen pellolle.

      Maatalous | Kierrätyslannoitteet epäilyttävät yli puolta viljelijöistä – mitä nuorempi yrittäjä ja suurempi tila, sitä enemmän käyttö kiinnostaa

      Tilaajalle
    • Alalla jo noin viisi vuotta olleista opettajista noin 70 prosenttia uskoi olevansa innostunut työstään vielä viiden vuoden kuluttuakin.

      Koulutus | Uraansa aloittaneet opettajat uskovat innostuvansa työstään tulevaisuudessakin, mutta palvelussuhteiden määräaikaisuus aiheuttaa huolta

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Matkailu | Risto suunnitteli rakentavansa vain savusaunan leppoisia eläkepäiviä varten – jotain uutta on noussut joka vuosi jo kymmenen vuoden ajan

      Tilaajalle
    • 2

      Historia ja perinne | Tältä näyttää Salpalinjan synkissä tunneleissa nyt

      Tilaajalle
    • 3

      Historia ja perinne | Suomi liitettiin Venäjään sodassa, jossa kaikki meni pieleen – lopullinen niitti lyötiin keskellä erämaata

      Tilaajalle
    • 4

      Käsityöt | Keittiökaappeja ei tarvitse vaihtaa vain siksi, että ne ovat rumat – Teresa Törmänen innostaa huonekalujen tuunaukseen

    • 5

      Reseptit | Ihanan omenapaistoksen kruunaa toskakuorrute

    • 6

      Ruoka | Muistatko vielä 1990-luvun voisarvet? Tällä nimellä ne nykyään tunnetaan

      Tilaajalle
    • 7

      Hyvinvointi | Lapsena ihmettelin, miksi aikuiset säätivät valojen kanssa – nyt ymmärrän

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Emeritusprofessorit <strong id="strong-f423de44eaffb2bd2459742ce739a88d">Jukka Ahokas</strong> ja <strong id="strong-0e729a3bee79d50c85340aa9af4875dc">Aarne Pehkonen</strong>.

    Koneviesti | Historiikki kertoo Suomen maatalousteknologian opetuksen vaiheista

  • Turun Rautateollisuus ja Vaunutehdas Oy valmisti Kullervo-traktoreita vuosina 1919–1924. Kullervoja valmistui todennäköisesti alle 200 kappaletta. Valmistus jouduttiin lopettamaan traktorin teknisten ongelmien ja korkean hinnan vuoksi. Kullervot eivät toimineet odotetusti, esimerkiksi alun perin venekäyttöön suunnitellun moottorin jäähdytysteho ei kynnettäessä riittänyt. Sarka-museon yksilö aloitti kartanossa Kangasalla vuonna 1918. Kymmenen työvuoden jälkeen se siirrettiin ensin kartanon omaan museoon ja sieltä Tampereen kautta Loimaalle.

    Koneviesti | Loimaan Sarka-museo esittelee Suomen maatalouden ja maaseudun kehitystä ennen koneita ja koneistumisen jälkeen – katso otteita laajasta näyttelyannista

    Tilaajalle
  • Testit ovat tärkeä osa Koneviestin sisältöä ja keino erottautua muista lehdistä. Testit tehdään käytännön olosuhteissa yrityksissä, tiloilla ja tutkimuslaitoksissa. Kuva on traktorin renkaiden talviominaisuuksien testistä, joka tehtiin MTT Vakolassa vuonna 2011.

    Koneviesti | Koneviesti-lehti tänään vuonna 2012: Vain muutos on pysyvää