Kierrätyslannoitteet epäilyttävät yli puolta viljelijöistä – mitä nuorempi yrittäjä ja suurempi tila, sitä enemmän käyttö kiinnostaa
Viljelijöillä on paljon kysymyksiä kierrätyslannoitteiden laadusta. Muovikohu vaikuttanee myös käyttöhaluun.Tilaajalle
Yli sadan hehtaarin tiloista 13 prosenttia on käyttänyt kierrätyslannoitteita ja aikoo käyttää niitä jatkossakin. Kuvassa lietettä kuljetetaan säiliöautolla välivarastona toimivaan konttiin, josta levityskalusto vie sen pellolle. Kuva: Sari GustafssonEnemmistö viljelijöistä ei ole kiinnostunut kokeilemaan kierrätyslannoitteita, kuten biokaasu- tai kompostointilaitosten tuottamia lannoitteita ja maanparannusaineita.
55 prosenttia viljelijöistä sanoo, ettei ole käyttänyt tilallaan tällaisia tuotteita eikä aio jatkossakaan käyttää.
Tulos selviää Maaseudun Tulevaisuuden Kantar Agrilla teettämästä viljelijäkyselystä.
Tutkimus tehtiin Datalaari-verkkokyselynä marraskuussa. Siihen vastasi 878 viljelijää. Otos on painotettu edustavaksi tuotantosuunnan, alueen ja tilakoon mukaan. Virhemarginaali on 3,3 prosenttiyksikköä.
Luonnollisesti maito- ja sikatiloilla on vähän kiinnostusta kierrätysravinteisiin, sillä niillä on lantaa omasta takaa. Toisaalta lihanautatiloilla kiinnostusta on enemmän kuin viljatiloilla.
Viljatiloista puolet ei aio jatkossakaan käyttää kierrätysravinteita. Erikoiskasvitiloista yli puolet ei halua ottaa kierrätysravinteita käyttöön.
Kun tuloksia katsotaan tilakoon ja viljelijän iän mukaan, selviää että mitä suurempi tila ja nuorempi viljelijä, sitä myönteisemmin kierrätyslannoitteisiin suhtaudutaan.
Yli sadan hehtaarin tiloista 13 prosenttia on käyttänyt kierrätyslannoitteita ja aikoo käyttää niitä jatkossakin. 29 prosenttia yli sadan hehtaarin tiloista ei ole vielä käyttänyt, mutta on kiinnostunut kokeilemaan niitä.
Yli sadan hehtaarin tiloista ehdottoman ein kierrätyslannoitteille sanoo 44 prosenttia, kun alle 30 hehtaarin tiloista niin sanoo 60 prosenttia.
Alle 40-vuotiaista viljelijöistä 44 prosenttia olisi kiinnostunut kokeilemaan kierrätyslannoitteita ja kuusi prosenttia käyttää niitä jo. 43 prosenttia nuorista ei ole kiinnostunut.
Yli 55-vuotiaista 59 prosenttia ei ole kiinnostunut kokeilemaan kierrätyslannoitteita. 22 prosenttia heistä on kiinnostunut.
Kyselyn tuloksissa on myönteistä, että nuorilla sekä suurilla tiloilla on kiinnostusta kierrätyslannoitteisiin, sanoo johtava asiantuntija Sari Luostarinen Luonnonvarakeskuksesta (Luke).
Luostarisen tutkimusaiheita ovat muun muassa biokaasu ja kierrätyslannoitteet.
”On ymmärrettävää, että vanhemmat viljelijät eivät ole niin halukkaita muuttamaan toimintatapojaan, jos lähivuosina ollaan luopumassa tilasta.”
Viljelijöillä on kierrätyslannoitteista paljon kysymyksiä. Se voi selittää, miksi moni ei ole niistä innostunut.
”Viljelijöitä tavatessa kierrätyslannoitteista kiinnostuneetkin viljelijät kysyvät paljon riskeistä, kuten epäpuhtauksista, haitta-aineista ja hygieniariskeistä”, Luostarinen kertoo.
Kyselyn mukaan kolmannes viljelijöistä on kiinnostunut käyttämään kierrätyslannoitteita.
”Jos kierrätyslannoitteet koetaan käytössä hyviksi, sana kiertää puskaradion kautta ja kannustaa muitakin kokeilemaan”, Luostarinen uskoo.
”Muoviongelmassa kysymys on lajittelupäästä, ei biokaasulaitoksista.” Sari Luostarinen
Jonkin verran kyselyn tuloksiin on voinut vaikuttaa alkusyksyn muovisilppukohu. MT kertoi syyskuussa, että kaupat heittävät myymättä jääneen ruuan muovipakkauksissaan biojätteeseen.
Sitä käsittelevä biokaasulaitos seuloo muovia pois, mutta osa muovista päätyy lannoitteisiin.
Kauppojen jätteet ovat kokonaisuudesta vain hyvin pieni osa. Laitosmaisesti käsiteltävien biohajoavien jätteiden vuotuinen kokonaismäärä on noin 2,1 miljoonaa tonnia.
Suomen Biokierto ja Biokaasu ry:n mukaan kauppojen muovia sisältävien biojätteiden määrä on 57 000 tonnia.
Luostarinen kertoo, että kysymyksiä epäpuhtauksien määrästä on syksyllä tullut aiempaa enemmän.
”Laatua pitää saada parannettua. Hyvä, että asiasta on keskustelua.”
”Muoviongelmassa kysymys on lajittelupäästä, ei biokaasulaitoksista”, Luostarinen muistuttaa.
Kierrätyslannoitteiden jalostusastetta on nostettava ja epäpuhtaudet on saatava pois, Luostarinen sanoo.
”Ei voida mennä sieltä, mistä aita on matalin.”
Jos jalostusastetta parannetaan, nostaa se lannoitteen hintaa, mutta myös laatua.
Suunnitteilla on useita isoja biokaasulaitoksia, jotka käyttäisivät raaka-aineena pääasiassa lantaa.
Ravinteiden kierrätyksessä on vielä paljon käyttämätöntä potentiaalia.
Luken aiempien tutkimusten mukaan Suomen peltojen fosforilannoitustarpeesta 90 prosenttia voitaisiin kattaa kierrätyksellä ja muun muassa jakamalla karjanlantaa pelloille, jossa fosforia on niukalti ja vähentää levitystä pelloille, joilla fosforitasot ovat korkeat.
Nykyisin lähes puolet fosforista tulee väkilannoitteista.
Kehitystä ravinnekierrätyksessä on nähtävissä ja biokaasussa on nyt pöhinää.
Suunnitteilla on useita isoja biokaasulaitoksia, jotka käyttäisivät raaka-aineena pääasiassa lantaa.
Lisäksi keskikokoisia maatilojen yhteisiä laitoksia on rakenteilla.
Samaan aikaan kiinnostus lannan vastaanottoon on kasvanut kasvinviljelytiloilla.
”Ravinteiden lisäksi lannassa kiinnostaa sen pellon kasvukuntoa parantavat ominaisuudet”, Luostarinen kertoo.
Siipikarjanlanta on kasvinviljelytiloilla toivottua tavaraa. Sikapuolelta lanta ei liiku yhtä hyvin ja sitä on tarvetta kehittää, Luostarinen sanoo.
”Tilojen yhteistyö on suotavaa. Sitä on mahdollista lisätä vielä huomattavasti.”
Kiinnostusta ravinteiden kierrätykseen lienee osaltaan lisännyt lannoitteiden hintojen kohoaminen ennätyskorkealle keväällä 2022.
Huoltovarmuuden kannalta ravinteiden kierrätys on oleellista.
- Osaston luetuimmat
