Jos ruokaketjun huoltovarmuus huolestuttaa, kannattaa edistää biokaasua

Alkaneen vuoden perin synkässä uutisvirrassa valopilkkuna ovat olleet biokaasu-uutiset. Vaikeat ajat ja energiakriisi ovat nostaneet biokaasun aiempaa suurempaan arvoon.

Suomalainen Maaseutu kertoi tammikuussa viidestä suuresta suunnitteilla olevasta biokaasulaitoksesta. Hankkeita on vireillä vahvoille karjatalousalueille Nivalaan, Pöytyälle, Kiuruvedelle, Leppävirralle ja Seinäjoelle. Kunkin laitoksen biokaasun tuotto olisi vuodessa noin 125 gigawattituntia.

Raaka-aineena laitoksille olisi lanta, peltobiomassat ja elintarviketeollisuuden sivuvirrat. Toteutuessaan laitokset käyttäisivät satojen maatilojen raaka-aineita.

Tammikuussa Hankkija kertoi, että se aloittaa Demecan maatiloille ja maaseutuyrityksille tarkoitettujen biokaasulaitosten myynnin.

Kun iso maatalouskaupan peluri lähtee johonkin uuteen mukaan, voidaan uskoa, että siinä on kasvupotentiaalia luvassa. Pikkubisnekseen iso tanskalaisomisteinen liike tuskin haluaa lähteä.

Suomen Biokierto ja Biokaasu ry kertoi viime syksynä, että Suomeen on suunnitteilla ja rakenteilla 45 biokaasulaitosinvestointia vuosina 2023–2026. Toteutuessaan laitokset synnyttävät yli 0,9 terawattituntia uutta biokaasun ja biometaanin tuotantokapasiteettia Suomeen. Se tuplaisi nykyisen tuotannon.

Useat näistä suunnitteilla olevista laitoksista aikoo kierrättää maatalouden lantaa, tähteitä ja jätteitä biokaasuksi ja kierrätyslannoitevalmisteiksi. Biokaasusta saadaan polttoainetta liikenteeseen ja energiaa sähkön ja lämmön tuotantoon.

Biokaasuinvestoinnit ja työpaikat kohdistuvat erityisesti taajamien ulkopuolelle maaseudulle. Biokierto ja Biokaasu -yhdistyksen mukaan näiden 45 investointihankkeen taloudelliset vaikutukset ovat minimissään 428 miljoonaa euroa, ja työllisyysvaikutukset ovat reilu 700 pysyvää työpaikkaa.

Voiko nyt jo puhua biokaasubuumista? Ehkä. Ainakin biokaasusta puhutaan nyt enemmän kuin mahdollisesti koskaan aiemmin ja investoinnit ovat lähteneet rullaamaan.

Toivottavasti buumi tästä vain voimistuu. Biokaasu on erinomainen ratkaisu pienentää riippuvuutta fossiilisesta öljystä ja samalla vähentää haitallisia päästöjä.

Maataloustutkijoiden viime vuosina julkaisemissa tulevaisuuden visioissa biokaasu on merkittävässä osassa energian lähteenä ja osana ravinnekierrätystä.

Huoltovarmuus on noussut viime vuosina keskusteluun, kun ensin koronapandemia ja sen jälkeen Venäjän täysimittainen sota Ukrainaa vastaan ovat näyttäneet kansainvälisen kaupan toimitusketjujen herkkyydet.

Ruuasta ja sähköstä on puhuttu paljon, mutta öljy on jäänyt keskustelussa vähemmälle. Jos kriisi iskisi ja meriliikenne Suomeen pysähtyisi, olisi öljystä täysin riippuvainen ruokaketju helisemässä. Varmuusvarastoissa polttoaineita on, mutta kriisin pitkittyessä pyörät alkaisivat pelloilla ja muualla ruokaketjussa väkisin pysähtyä.

Biokaasu antaisi ruokaketjulle energiaomavaraisuutta ja pitäisi pyörät pyörimässä.

Biokaasusuunnitelmissa näyttäisi nyt painottuvan suuret keskitetyt laitokset. On hyvä, että niitä on tulossa, mutta niiden lisäksi olisi tärkeää saada runsaasti maatilamittakaavan laitoksia.

Se hajauttaisi energiantuotantoa ympäri maata, mikä olisi huoltovarmuuden ja maaseudun elinvoiman kannalta välttämätöntä.

Kirjoittaja on MT:n toimittaja.