Maatilojen tuotannon sivuvirroista syntyvä biomassa tarjoaa huomattavia mahdollisuuksia biokaasutuotannolle Järvi-Suomessa, todetaan LUT-yliopiston tiedotteessa.
LUT-yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkimuksessa selvitettiin alueen maatilojen biomassat ja sopivimmat sijaintipaikat biokaasulaitoksille.
Maatilojen, biokaasutuotannon ja elintarvikkeiden jalostuksen sijoittaminen lähelle toisiaan minimoi hävikkiä sekä tuottaa ja käyttää biomassaa ja -kaasua mahdollisimman tehokkaasti. Mallia kutsutaan agroekologiseksi symbioosiksi AES.
”Biokaasutuotannossa mädätysjäännökseen jää tärkeitä kasvinravinteita, jotka voidaan kierrättää takaisin pelloille. Biokaasu on AES-toimintamallissa keskeinen energiamuoto, joka lisää maaseudun energiaomavaraisuutta ja riippumattomuutta fossiilisista raaka-aineista”, kertoo tutkijatohtori Jarno Föhr LUT-yliopistosta tiedotteessa.
AES-toimintamalli toteutuisi tutkimuksen mukaan parhaiten sijoittamalla biokaasulaitoksia Liperin, Vieremän, Miehikkälän ja Savitaipaleen seuduille.
Arvio perustuu maatilojen biomassojen saatavuuteen ja kuljetuskustannuksiin, joissa on huomioitu myös mädätteen kuljettaminen takaisin pelloille.
”Näillä seuduilla on lyhyiden kuljetusmatkojen päässä myös hyödyntämättömiä biomassoja, jotka eivät kilpaile ruoantuotannon kanssa”, tiedotteessa todetaan.
Alan haaste on, että varsinkin kasviperäiset biomassat ovat Suomessa hajallaan ja useiden toimijoiden hallussa.
”Suurin rajoittava tekijä biokaasuntuotannolle onkin todennäköisesti toimivien ja kannattavien toimintamallien syntyminen, joka mahdollistaisi näiden biomassojen hyödyntämisen”, sanoo tiedotteessa tutkijatohtori Kari Koppelmäki Helsingin yliopistosta.
Kiertotaloutta ruoantuotantoon – Biomassojen logistinen aluetarkastelu Järvi-Suomessa -hankkeen selvitysraportti löytyy kokonaisuudessaan LUT-yliopiston julkaisuarkistosta.