Vihreä ammoniakki ei poista ravinnekierrätyksen tarvetta – ”Muuhun kuin maakaasuun nojaava ammoniakin tuotanto olisi enemmän kuin tervetullutta”
Suomessa fosforilannoitustarpeesta 90 prosenttia voitaisiin kattaa kierrätyksellä.
Suomessa Luken laskelman mukaan fosforilannoitustarpeesta 90 prosenttia voitaisiin kattaa kierrätyksellä. Kuva: Kari SalonenVetytalous ja vihreä ammoniakki eivät poista tarvetta ravinnekiertojen ja alueellisen biokiertotalouden kehittämiselle, sanoo erikoistutkija Olli Niskanen Luonnonvarakeskuksesta (Luke).
Suomesta voi tulla merkittävä vihreän ammoniakin tuottaja, sillä Suomeen on suunnitteilla useampia investointeja.
MT kertoi helmikuussa Green North Energyn laitossuunnitelmista Naantaliin. Se käyttäisi uusiutuvaa sähköä ja tekisi siitä vetyä, joka jalostetaan ammoniakiksi. Sitä taas käytettäisiin typpilannoitteisiin.
Laajamittainen siirtymä vihreään vetyyn vie kuitenkin aikaa, Niskanen sanoo. Optimististen skenaarioiden mukaan maailmanlaajuisesti ammoniakin tuotannosta neljännes voisi olla vihreään vetyyn perustuvaa vuonna 2040.
Tavoitteen maali liikkuu koko ajan. ”Ammoniakin globaali tuotanto kasvaa, mutta niin kasvaa kysyntäkin.”
”Ravinnehuoltovarmuuden kannalta typpi on kriittisin ravinne. Se on myös geopoliittisesti merkittävin”, Niskanen sanoo ja viittaa Euroopan riippuvuuteen Venäjästä kaasussa ja lannoitteissa.
”Muuhun kuin maakaasuun nojaava ammoniakin tuotanto Euroopassa olisi siis enemmän kuin tervetullutta.”
Niskanen puhui Luken ja Ulkopoliittisen instituutin järjestämässä vihreää siirtymää ja huoltovarmuutta käsittelevässä webinaarissa viime viikolla.
Ravinteiden kierrätyksessä on vielä tehostamiskeinoja, kertoi tutkimuspäällikkö Kimmo Rasa Lukesta webinaarissa.
Suomessa fosforilannoitustarpeesta 90 prosenttia voitaisiin kattaa kierrätyksellä. Fosforilannoitustarve on Luken mukaan vuodessa yhteensä 23 300 tonnia.
Kierrätettävissä olevaa fosforia olisi yhteensä 21 100 tonnia vuodessa. Tällöin väkilannoitteista tarvittaisiin fosforia vuodessa 2 200 tonnia. Nyt väkilannoitteissa fosforia annetaan kuitenkin 11 500 tonnia.
Kotieläinten lannassa fosforia on 15 200 tonnia vuodessa. Se käytetään pelloilla, mutta sitä olisi tilojen yhteistyön avulla syytä jakaa enemmän sellaisille pelloille, jossa sitä on niukalti ja vähentää levitystä pelloille, joilla fosforitasot ovat korkeat.
Yhdyskuntien jätevesilietteistä fosforia voisi saada 4 000 tonnia. Elintarviketeollisuuden sivuvirroista 770 tonnia. Ylijäämänurmista 560 tonnia ja biojätteistä 540 tonnia.
Jotta lantafosforin kuljettaminen pitempiä matkoja olisi järkevää, täytyisi sitä prosessoida. Eli lietteestä eroteltaisiin fosforia sisältävä kuivajae.
Kun puhutaan ravinnekierrätyksestä, nousee biokaasu nopeasti keskusteluun mukaan, Rasa toteaa.
Lukelle on valmistunut Jokioisiin uusi biokaasulaitos, jossa on myös laitteistot kierrätyslannoitteiden valmistukseen. Siellä aiotaan tutkia erilaisten kierrätyslannoitteiden valmistusta ja niiden vaikutusta viljelyyn.
- Osaston luetuimmat
