• Suomi voi nousta lannoitetuotannossa isoksi tekijäksi ja päästä irti kaasu- ja Venäjä-riippuvuuksista, uusi tehdashanke Naantaliin vireillä

    Suomeen on suunnitteilla vihreää ammoniakkia tuottava tehdas. Se voisi toteutuessaan parantaa merkittävästi ruuantuotannon huoltovarmuutta.
    Tilaajalle
    Suomessa ei ole tällä hetkellä ammoniakin valmistusta, vaan sitä tuodaan muualta maailmasta ja edelleen myös Venäjältä.
    Suomessa ei ole tällä hetkellä ammoniakin valmistusta, vaan sitä tuodaan muualta maailmasta ja edelleen myös Venäjältä. Kuva: Uolevi Oristo
    Maatalous|Politiikka ja talous
    18.2.202405:00
    Tuure Kiviranta

    Suomesta voi tulla merkittävä vihreän ammoniakin tuottaja. Se vähentäisi tai jopa poistaisi kokonaan lannoitteissa käytettävän ammoniakin tuontitarpeen.

    Green North Energy -yritys suunnittelee Naantaliin uusiutuvalla energialla toimivaa laitosta. Se käyttäisi uusiutuvaa sähköä ja tekisi siitä vetyä, joka jalostetaan ammoniakiksi, kertoo Green North Energyn hallituksen puheenjohtaja Patrik Rautaheimo.

    Suomessa ei ole tällä hetkellä ammoniakin valmistusta, vaan sitä tuodaan muualta maailmasta ja edelleen myös Venäjältä. Ammoniakkia valmistetaan maakaasun avulla. Ammoniakkia tarvitaan typpilannoitteisiin ja se on ruuan tuotannolle tärkeää.

    Green North Energyn laitoksen luvitus on menneillään ja laitetoimittajia valitaan parhaillaan. Keskusteluja käydään rahoittajien ja asiakkaiden kanssa. Myös sähkönhankinnasta on neuvotteluja käynnissä, Rautaheimo kertoo.

    Investointipäätös on tavoitteena tehdä vuoden lopussa. Silloin laitos käynnistyisi vuonna 2027 ja täysi tuotanto olisi käytössä 2028.

    Rautaheimo sanoo, että laitos olisi Suomen huoltovarmuuden kannalta merkittävä.

    ”Pystyttäisiin tuottamaan Naantalin laitoksella puolet Suomessa käytettävien lannoitteiden ammoniakkitarpeesta.”

    Yhtiöllä on käynnissä keskusteluja lannoitealan firmojen kanssa. Sopimuksia ei ole vielä tehty.

    Vihreän ammoniakin tuotannon kannattavuus riippuu sähkön hinnasta. Fossiilisella maakaasulla tuotettuun ammoniakkiin verrattuna kustannukset olisivat puolitoista tai kaksinkertaiset, jos lasketaan sähkön keskihinnalla.

    Laitoksen kilpailukyky paranee, jos EU:n hiilitullit unionin ulkopuolelta tuotavalle ammoniakille tulevat voimaan vuonna 2026.

    Korkeammassa hinnassa täytyy ottaa huomioon hiilineutraalisuus ja vastaaminen huoltovarmuuskysymykseen, Rautaheimo toteaa.

    Suomi on vihreän ammoniakin hankkeelle todella hyvä maa, Rautaheimo sanoo. Ruotsi ja Norja olisivat samalla tavoin hyviä.

    Laitoksen hyötysuhde ei ole 100 prosenttia, vaan siinä syntyy myös hukkana lämpöä. Turun seudun kaukolämpöverkko imisi sen hyötykäyttöön.

    Green North Energyllä on suunnitelmissa kaksi muutakin laitosta eli yhteensä niitä tulisi kolme.

    Ammoniakkia voi käyttää myös meriliikenteessä polttoaineena, mutta vielä se ei ole yleistä. Ehkä vuonna 2035 se olisi meriliikenteessä varteenotettava vaihtoehto, Rautaheimo arvioi.

    Siten yhtiön suunnitelmissa on ajaa tuotanto ylös lannoiteammoniakilla ja ottaa myöhemmin mukaan laivaliikenne.

    Rautaheimon mukaan Suomella on hyvät mahdollisuudet olla Euroopan lannoitevalmistuksessa iso tekijä.

    Pari vuotta sitten nähtiin kaasun jyrkkä hintanousu ja ammoniakkikriisi, kun valmistajat ajoivat tuotantoa alas kaasun hinnan noustua.

    ”Silloin tällainen laitos olisi tehnyt hyvin voittoa”, Rautaheimo toteaa.

    ”Vihreä ammoniakki olisi vastaus Venäjä-riippuvuuksista irti pääsemiseksi.”

    Lisää aiheesta
    • Viljelykasvien fosforilannoitustarve Suomessa on noin 23,3 miljoonaa kiloa. Kotieläintuotannon lannoissa sekä yhdyskuntien ja elintarviketeollisuuden sivuvirroissa fosforia on miltei yhtä paljon.

      Maatalous | Suomi on raskaasti riippuvainen lannoitteiden, kasvinsuojeluaineiden ja energian tuonnista

    • Lannoitevalmistajat ovat rajoittaneet tuotantomääriään Euroopassa vuosina 2021–2023 korkean kaasun hinnan takia. Tällä hetkellä kaasu on kohtuuhintaista.

      Kasvintuotanto | HS: Yaran mukaan Eurooppa on vaarallisen riippuvainen venäläisistä lannoitteista – urean tuonti Venäjältä kasvanut sodan aikana

    • Kari Koppelmäen väitöskirjan tulosten perusteella kestävä ruokajärjestelmä koostuu biomassan, ravinteiden ja energian integraatiosta sekä monivuotisten viljelykasvien käytöstä biomassan tuottamiseen ja biologiseen typensidontaan.

      Maatalous | Väitöskirja: Ruuantuotannon paikallistaminen ja maatilojen biokaasu korjaisivat maailmanlaajuisia ongelmia

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Kasvintuotanto | Pentti Heikura kasvatti perunoita turpeessa ja lannoitti ne tuhkalla – sato yllätti

      Tilaajalle
    • 2

      Maidontuotanto | Tuomas ja Ida-Maria Pietiläinen ostivat lopettavan tilan robotin ja koko karjan

      Tilaajalle
    • 3

      Kasvintuotanto | Biostimulantit kiinnostavat viljelijöitä

      Tilaajalle
    • 4

      Maatalouskoneet | Suomalainen ohjelmistoyhtiö teki kansainvälisen läpimurron

    • 5

      Maatalouskoneet | Suomessa valmistettu uutuuskone leikkaa ja kerää ruokoja rannoilla

      Tilaajalle
    • 6

      Maidontuotanto | “Halusin, että lehmät jäisivät” – päätös, joka muutti Vakkamäen tilan suunnan

      Tilaajalle
    • 7

      Talous | Maatalouden energiaveron lisäpalautus maksetaan syyskuun lopussa

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Jakeluvelvoite perustuu EU:n uusiutuvan energian direktiiviin, joka säätelee biopolttoaineen osuuden vähimmäisosuutta fossiilisesta polttoaineesta.

    Koneviesti | Tilapäistä helpotusta polttoaineen hintoihin

  • Kommentti
    Timo Rintakoski

    Koneviesti | Korjausvelka kasvaa jatkuvasti

    Tilaajalle