Lieteallas kasvinviljelytilalla voi maksaa itsensä takaisin alle viidessä vuodessa

Lietealtaat voivat tulevaisuudessa yleistyä maatiloilla, joilla ei ole eläimiä.

Heikki Mäkelän viljatilalle rakennettiin viime vuonna neljä 1 500 kuution allasta. Yhteensä niihin siis mahtuu 6 000 kuutiota.

Tila sijaitsee lähellä Lahden kaupunkia ja Hartwallin juomatehtaita.

Mäkelä vastaanottaa Hartwallin tehdasalueella olevan Lahti Energian biokaasulaitoksen nestettä. Biokaasua tehdään siellä ohramaltaista jäävästä mäskistä.

Näin ohra kiertää takaisin peltoon lannoitteena. Kaasu menee Hartwallille energiaksi.

Nestettä levitetään 20 kuutiota hehtaarille. Silloin siitä saadaan typpeä 100 kiloa hehtaarille. Altaissa riittää tilaa 300 hehtaarin lannoitukseen.

Viljelyksiä tilalla on noin 600 hehtaaria.

”Tilalla viljellään melkein kaikkea, mitä puimurilla voi korjata”, Mäkelä kertoo.

Mallasohra on tilan pääkasvi. Sen lisäksi viljelyssä on syys- ja kevätvehnä, ruis, kaura, herne, härkäpapu ja öljykasvit. Lisäksi on muun muassa kuminaa ja viljelykierrossa on myös viherlannoitusnurmia.

Heikki Mäkelä tutki syysviljojen kuntoa huhtikuun puolivälissä. Kuva: Sanne Katainen

Mäkelä oli jo pidempään etsinyt orgaanista lannoitetta.

1990-luvun lopun jälkeen tilalla ei ole ollut eläimiä, mutta peltojen maan rakenne ja pieneliöstö kuitenkin kaipaavat myös orgaanisia lannoitteita.

Lietealtaat on rakennettu peltojen reunoihin. Siten urakoitsija pystyy hoitamaan levityksen vetoletkulevittimellä ennen kylvöjä suoraan altaasta peltoon. Tällöin ei tarvitse mennä raskaalla lietevaunulla keväisin pellolle.

Jonkin verran on myös tehty niin, että pellon laitaan on tuotu välivarastokontti, johon kuljetetaan nestettä biokaasulaitokselta ja levitetään kontista samaa tahtia peltoon vetoletkulevittimellä.

Kuljetus biokaasulaitokselta altaille tehdään säiliöautoilla. Suuntaansa matka kestää vain kymmenisen minuuttia.

Arkistokuva lietteen vetoletkulevityksestä. Menetelmän etuna on se, että raskasta lietevaunua ei tarvitse viedä pellolle, kun liete virtaa levitintä seuraavaa letkua pitkin lietealtaasta tai välivarastosta. Kuva: Markku Pulkkinen

Takaisinmaksuaika lietealtaille riippuu lannoitteiden hinnasta, joita biokaasulaitoksen nesteellä korvataan.

Mäkelä arvioi, että 3–5 vuodessa altaat ovat maksaneet itsensä takaisin.

Viime vuosina nähdyillä ennätyskorkeilla lannoitteiden hinnoilla allasinvestointi olisi saattanut maksaa itsensä takaisin jo kahdessa vuodessa.

Nesteen kuljetus täytyy viljelijän maksaa, mutta tavara on ilmaista. Ympäristökorvauksesta saa tukea lietteen multaukseen.

Lietealtaat ovat alusinkittyä terästä ja niiden sisällä on PVC-muovista valmistettu allas. Ne ovat norjalaisen Agromiljön valmistamia, Am Kum merkkisiä. Altaita myy Suomessa kokkolalainen Bullfighter oy.

Altaat oli helppo rakentaa. Se oli vähän kuin pyöreän viljasiilon kasaaminen, Mäkelä kertoo.

Toisinaan kaupungit saattavat asettaa ylimääräisiä rajoituksia lähellä sijaitsevien maatilojen toiminnalle.

Mäkelä kertoo, että Lahden kanssa tässä investoinnissa kaikki meni sujuvasti.

”Lahden kaupunki on suhtautunut asiaan hyvin. Tämähän edistää kiertotaloutta, jota kaupunki tavoittelee.”

Mäkelä uskoo, että lietealtaat kasvinviljelytiloilla yleistyvät, kun biokaasulaitoksia tulee nyt Suomeen lisää.