”Tämä on niin sanottu yhteismädättämö, jossa osakkaiden toimittaman lannan lisäksi kaasutetaan elintarviketeollisuuden sivutuotteita porttimaksusyötteinä. Pääasiallinen syöte on valtaosin naudan- ja kananlantaa, mutta porttimaksusyötteet ovat toiminnan kannattavuuden kannalta erittäin tärkeitä, Juvan Biosonin kaasulaitoksen toiminnasta vastaava Heikki Teittinen painottaa.
Lannan ja vastaavasti laitoksessa syntyvän mädätteen logistiikan on oltava kunnossa. Kumpaakaan ei kannata kovin pitkiä matkoja kuljettaa. Keskimääräinen siirtomatka on tällä hetkellä vajaa kymmenen kilometriä.
Mädäte on huomattavasti hygieenisempää kuin raaka liete. Kun lietteen patogeeniset aineet eli taudinaiheuttajat on mädätysprosessissa saatu nujerretuksi, tavarasta on tullut sopivampaa evästä maan mikrobistolle ja kasveille.
”Prosessissa häviää orgaanista kuiva-ainetta, jolloin mädäte on raakalietettä juoksevampaa ja helpompaa käsitellä”, Teittinen summaa.
”Prosessissa häviää orgaanista kuiva-ainetta, jolloin mädäte on raakalietettä juoksevampaa ja helpompaa käsitellä” Heikki Teittinen
Biokaasulaitoksessa mädätysjäännöstä syntyy lähes yhtä paljon, kuin laitokseen on syötetty tavaraa. Mädätysjäännöksessä on tallella samat ravinteet, mitä syötteessäkin on ollut.
Kaasutusprosessissa ravinteet muuttuvat nopealiukoisemmiksi ja helpommin kasvien hyödynnettäviksi. Toisaalta etenkin typpi haihtuu helpommin, mikä mädätysjäännöksen käsittelyssä on otettava huomioon. Haihtumisongelmaa tosin pienentää mädätysjäännöksen raakalietettä huomattavasti notkeampi olomuoto: neste tunkeutuu ja imeytyy ruokamultakerrokseen varsin tehokkaasti.
Mädätteen tasalaatuisuus ja helpompi levitettävyys ovat iso plussa niin levittäjän kuin kasvienkin kannalta.
”Ensimmäisen nurmisadon jälkeen joko laaha- tai kiekkovantailla levitetty mädätysjäännös toimii likimain väkilannoitteen tapaan. Raaka liete ei anna läheskään sellaista kasvupotkua nurmelle, mutta vastaavasti sen vaikutus näyttäisi kestävän hieman pitempään”, lypsykarjatilallinen Ville Kääriäinen kertoo kokemuksistaan.
Biosonin laitoksella on vain parin kuukauden varasto mädätteelle, sillä valtaosin viljelijät säilyttävät mädätteen omissa varastoissaan. Logistiikassa pyritään siihen, että lietettä laitokselle vietäessä paluukuormaan otetaan mädätettä. Usein mädäte ajetaan kauempana talouskeskuksista oleviin etävarastoihin odottamaan levitystä.
Biosonin osakkaat ovat käyttäneet mädätysjäännöstä viljelykierron kaikissa vaiheissa. Viljoille mädäte levitetään mullokselle hieman ennen kylvöä. Alueen kivennäismaat ovat siinä mielessä mukavia, ettei kylvöajankohta ole useinkaan niin tarkka kuin savikkoisemmilla mailla, mikä antaa mukavasti aikaa levitystyöhön.
Mädätteen voisi hyvien kokemusten perusteella levittää viljan oraille pintaankin, mutta silloin arvokasta typpeä saattaisi turhaan karata taivaan tuuliin.
Teittinen ja Kääriäinen kertovat, että maatilojen ylimääräistä mädätysjäännöstä kysellään Biosonilta aina silloin tällöin, etenkin väkilannoitteiden hinnan pompatessa. Mutta toistaiseksi mainion lannoitteen ja maanparannusaineen menekki on ollut erinomainen osakkaiden peltoviljelyssä.
