Tero Lahden laskelmien mukaan yhden robotin lypsykarjatilan tuottamalla lietemäärällä biokaasulaitoksen pyörittäminen on lähtökohtaisesti vain nippa nappa kannattavaa. Kuva: Petteri Kivimäki
Uudenlainen biokaasulaitos soveltuu keskikokoiselle karjatilalle – ”Kaasun tuotanto kyetään kaksinkertaistamaan kuiva-ainepitoisuutta nostamalla”
Karstulalaisen viljelijän Tero Lahden pitkäaikainen suunnitelma maatilan omasta biokaasulaitoksesta liikahti viimein suunnittelupöydältä käytäntöön pari vuotta sitten.TilaajalleKarstula
Tero Lahden (kuvassa vasemmalla) lypsykarjatilalla Karstulassa otettiin viime syksynä käyttöön uusi biokaasulaitos. Jyväskyläläisen biokaasualan yrityksen BGC Nordicin edustajat Samuli Mäkinen, Pasi Kolehmainen ja Henri Viiru vierailivat paikan päällä tammikuussa. Kuva: Petteri KivimäkiLypsykarjatilaa Karstulan Kimingissä isännöivä viljelijä Tero Lahti kertoo suunnitelleensa biokaasulaitoksen rakennuttamista mailleen vuosia.
”Monenlaisia laskelmia on tehty. Takavuosina, kun kylällä oli vielä toiminnassa enemmän karjatiloja, selvitettiin mahdollisuutta perustaa useamman tilan yhteislaitos”, Lahti muistelee.
Toimintamalli osoittautui kuitenkin eri laskelmissa kannattamattomaksi, sillä lietteen kuskailuun paikasta toiseen olisi tuhraantunut liikaa aikaa ja rahaa.
Myös biokaasulaitosten korkea hinta oli esteenä.
”Laitosten hintahaarukka pyöri aiemmin miljoonassa eurossa. Ei sellaiselle ole pienillä tai keskisuurillakaan tiloilla takaisinmaksuaikaa.”
Lahden yhden robotin pihattonavetassa on seitsemisenkymmentä lypsävää lehmää.
”Tila oli vielä kymmenen vuotta sitten Suomen mittapuulla suurehko, mutta nykyään enää keskikoinen. Rakennekehitys on ollut niin rajua.”
”Olemme kehittäneet yksinkertaisen ja kustannustehokkaan reaktorin, jossa reaktorin koko runko toimii lämmönsiirtimenä.” Henri Viiru
Pitkäaikainen suunnitelma maatilan omasta biokaasulaitoksesta liikahti viimein suunnittelupöydältä käytäntöön pari vuotta sitten. Silloin markkinoille saapui jyväskyläläisen biokaasualan yrityksen BGC Nordicin suunnittelema, uudenlaista teknologiaa käyttävä biokaasulaitos.
”Olemme kehittäneet yksinkertaisen ja kustannustehokkaan reaktorin, jossa reaktorin koko runko toimii lämmönsiirtimenä”, BGC Nordicin osakas ja insinööri Henri Viiru esittelee.
Jatkuvatoimisessa prosessissa käytössä ovat tulppavirtausreaktori kuiville syötteille sekä lietereaktori pumppaamalla sekoitettaville syötteille.
”Kun kehitimme uudenlaista laitosta, vierailimme useilla biokaasulaitoksilla ja kartoitimme yleisimpiä ongelmia, joita niiden käytössä ilmenee. Näitä ovat muun muassa lämpötilan hallinta ja sedimentoituminen”, Viiru kertoo.
Insinöörin mukaan ongelmiin on löydetty ratkaisuja.
”Biokaasureaktorimme materiaali on sellainen, ettei siihen kerrostu ylimääräistä tavaraa. Lämpötilan hallinta on huomattavasti vaivattomampaa, kun koko runko siirtää lämpöä. Biomassan lämpötilaa voidaan säätää erittäin tarkasti ja toteuttaa termofiilinen mädätys luotettavasti.”
Biokaasureaktori
BGC Nordic on kehittänyt uudenlaista biokaasureaktoritekniikkaa, jolla toteutetaan raakakaasuntuotantoa.
Uudessa reaktoritekniikassa etuina ovat tarkka prosessin hallinta, sedimentoitumisen ehkäisy, korroosiovapaat materiaalit, kustannustehokkuus ja hyvä skaalautuvuus.
Reaktorin rakenne mahdollistaa mesofiilisen ja termofiilisen lämpötila-alueen käytön anaerobisessa prosessissa.
Biokaasureaktori soveltuu myös keskikokoisten tilojen tarpeisiin. Laskennallisesti riittävä kannattavuus saavutetaan jo yhden lypsyrobotin kokoluokasta alkaen.
Uudenlaisen biokaasulaitoksen teknologia on parhaillaan kokeilussa Tarvaalan biotalousinstituutissa Saarijärvellä. Metanointi Maatilalla -hankkeessa testataan metanointia syöttämällä vetyä biomassan sekaan.
”Koetilalla tehdään koemädätyksiä. Sieltä saatuja tuloksia hyödynnetään käytännön työssä täällä tilalla”, Tero Lahti kertoo.
Lahden mukaan laitoksen yksi suuri etu on sen skaalautuvuudessa.
”Tämän reaktorityypin hinta on puolet siitä, mitä aiemmin markkinoilla olleiden. Toinen ehdoton vahvuus on laitoksen modulaarisuus. Jos tuotanto tällä tilalla joskus loppuu tai laitoksesta halutaan muuten vain hankkiutua eroon, sen voi sellaisenaan myydä ja viedä muualle.”
”Jos tuotanto tällä tilalla joskus loppuu tai laitoksesta halutaan muuten vain hankkiutua eroon, sen voi sellaisenaan myydä ja viedä muualle.” Tero Lahti
Viljelijän laskelmien mukaan yhden robotin lypsykarjatilan tuottamalla lietemäärällä biokaasulaitoksen pyörittäminen on lähtökohtaisesti vain nippa nappa kannattavaa.
”Mutta uudenlainen teknologia auttaa suuresti. Kaasun tuotanto kyetään kaksinkertaistamaan kuiva-ainepitoisuutta nostamalla. Samalla myös läpimenoaika puolittuu”, Lahti esittelee.
Laitokseen syötetään jatkuvasti eläinten lantaa, jonka lisäksi sinne voidaan syöttää säilörehua kaasuntuotantoa vauhdittamaan.
Tero Lahden tavoitteena on tilan sähköomavaraisuus.
”Uskon, että metanointi maatiloilla voi olla tulevaisuudessa iso juttu. Kaikki tuotettu biokaasu käytetään oman tilan tarpeisiin, mutta tulevaisuudessa on mahdollista, että sitä myös myydään ulos”, Lahti tähdentää.
”Uskon, että metanointi maatiloilla voi olla tulevaisuudessa iso juttu. Kaikki tuotettu biokaasu käytetään oman tilan tarpeisiin, mutta tulevaisuudessa on mahdollista, että sitä myös myydään ulos.” Tero Lahti
Henri Viirun mukaan biokaasulaitos maksaa itsensä laskennallisesti takaisin 5–7 vuodessa.
”Viljelijänä en ole yhtä optimistinen takaisinmaksuajoista. Mutta investointi vie tilan energiaomavaraisuutta niin paljon eteenpäin, että pidän sitä järkevänä”, Tero Lahti sanoo.
Lahden mielestä kotimaista maataloutta ja eläintuotantoa käsittelevä keskustelu on vinksallaan.
”Naudasta, niin maidon- kuin lihantuotannossa, on tehty ilmastopahis. Mutta juuri kotieläintilat pystyvät omilla aktiivisilla toimillaan tavoittelemaan sähkö- ja energiaomavaraisuutta ja hiilineutraaliutta.”
”Naudasta, niin maidon- kuin lihantuotannossa, on tehty ilmastopahis. Mutta juuri kotieläintilat pystyvät omilla aktiivisilla toimillaan tavoittelemaan sähkö- ja energiaomavaraisuutta ja hiilineutraaliutta.” Tero Lahti
Maatilojen vaikea taloustilanne on karstulalaisen mukaan suurin jarru uusiutuvan energian investointien tiellä.
”Ei voi olla vihreä, jos pankkitili on punaisella.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
