

Lamput syttyvät pihoihin ja puutarhoihin syksyn pimentyessä. Ihmisiä kiehtovat valot vaikuttavat myös hyönteisiin.
Hyönteisasiantuntija Tapio Kujala Suomen Luonnonsuojeluliitosta kertoo, että erityisesti kirkas ja kylmä valo häiritsee tiettyjen hyönteisten suunnistamista.
”Valo ei varsinaisesti houkuttele hyönteisiä, vaan sekoittaa niiden suuntavaiston. Ne kääntävät valolle selkänsä ja yrittävät käyttää sitä kiintopisteenä kuten yötaivasta, joka toimii ainoana luonnollisena valonlähteenä taivaankappaleineen”, Kujala sanoo.
”Koska valo on liian lähellä, hyönteiset päätyvät kaartamaan sen ympärillä, kunnes väsähtävät.”
Erityisen tehokkaasti hyönteisiä houkuttelee uv-valo. Lisäksi niille on haitallista, jos valo tulee alhaalta päin.
”Hyönteinen arvioi valon tulevan taivaalta ja kaartaa sitä kohti”, Kujala kertoo.
Yöperhosia ja muita hyönteisiä ajatellen pihaan kannattaa valita lämpimän sävyisiä valoja, jotka eivät houkuttele tai sekoita hyönteisiä yhtä paljon. Sopivat sävyt ovat Kelvin-arvoltaan korkeintaan 2 700.
Lisäksi valon määrää voi säädellä ajastimien ja liiketunnistimien avulla.
Aurinkopaneeleilla toimivat valot ovat Kujalan mukaan suhteellisen turvallinen valinta: valo ei ole kovin kirkas ja yleensä paneeli on sijoitettu valaisimen yläosaan. Tämä suuntaa valon alaspäin.
Led-valo on hyönteisten kannalta parempi kuin halogeenit.
”Talvista on tullut arvaamattomia, ja lumipeite voi sulaa kesken talven.”
Jos yöllä lentävät hyönteiset kiinnostavat, voi valolla houkuttelemista käyttää yöhyönteisten tarkkailuun ja tutkimiseen. Hyönteiset voi houkutella kirkkaan ja kylmän valon avulla laskeutumaan vaikka lakanaan.
”Kun valo sammutetaan, hyönteiset jatkavat matkaansa. Erityisesti lämpiminä öinä liikkeellä on paljon eri hyönteisiä”, Kujala kuvailee.
Syksyn viiletessä hyönteiset asettuvat talvilepoon. Pölyttäjiä ja muita hyönteisiä ajatellen pihaa kannattaa siivota syksyisin vain harkiten.
”Talvista on tullut arvaamattomia, ja lumipeite voi sulaa kesken talven. Lehtikasat tarjoavat eläimille lisäsuojaa, vaikka se ei tietenkään lumipeitteen veroinen suoja luonnolle ole. Myös kirvoja syövät leppäkertut hyötyvät lehtikasan suojasta”, Suomen Luonnonsuojeluliiton hankepäällikkö Titta Vikstedt kertoo.
Lehti- tai risukasa hyödyttää hyönteisten lisäksi monia muita eliöitä.
”Siitä hyötyvät jo maaperän mikrobit, sienet ja lierot, joille lahoava aines tarjoaa ravintoa. Pihaan kannattaa jättää mahdollisimman paljon suojaa eri eliöille.”

Kasasta voi löytää talven kuluessa myös talvehtivan siilin.
Usein pölyttäjiksi mielletään vain mehiläiset ja kimalaiset, mutta myös monet kovakuoriaiset pölyttävät kukkia.
”Sarvijäärät, joista monet ovat kukkajääriä, viihtyvät järeiden lahopuiden suojissa”, Vikstedt kertoo.
”Erityisesti lehtilahopuuta kannattaakin jättää puutarhaan.”
Perhoset voivat talvehtia ravintokasvissaan munana, toukkana tai kotelona. Esimerkiksi putkilokasvit tarjoavat talvehtimispaikkoja monille eri hyönteisille. Myös linnut hyötyvät talven törröttäjistä.
”Vaikkapa ohdakkeet eivät välttämättä ole puutarhurien suosikkeja, mutta niiden siemenet ovat linnuille tärkeää ravintoa”, Vikstedt muistuttaa.