Aleksis Ärjen matka urheiluselostajaksi alkoi korpilahtelaiselta maaseutukylältä. Kuva: Petteri KivimäkiAleksis Ärje meni nuorena salaa puheterapeutille, koska pelkäsi ärrävian estävän haaveammatin ‒ nyt hän on yksi Suomen kysytyimmistä selostajista
Aleksis Ärjen tie suosituksi urheiluselostajaksi on tarina poikkeuksellisesta päättäväisyydestä.TilaajalleAleksis Ärje, 41, on tuttu selostajaääni kaikille jääkiekkoa, pesäpalloa ja MM-rallia seuraaville. Hänen tiensä urheiluselostajaksi alkoi poikkeuksellisen varhain ja omintakeisella tavalla.
Ärje syntyi ja kasvoi Korpilahden maaseudulla. Hänen isänsä työskenteli fyysikkona ja äitinsä terveydenhoitajana.
Lapsena hän kuunteli Radio Jyväskylästä JYPin jääkiekko- ja Kirin pesäpalloselostuksia. Selostusten tunnelmassa oli hänen mielestään jotain poikkeuksellisen hienoa.
Pientä poikaa kiehtoi erityisesti se, miten JYPin pelejä selostanut Kari Tyni pystyi herättämään tapahtumat ja tunnelmat eloon kuulijan mielikuvituksessa. Hän alkoi haaveilla radioselostajan ammatista.
”Aloin yhdeksänvuotiaana nauhoittaa JYPin ja Kirin selostuksia c-kaseteille ja tein niistä omia koosteita”, Aleksis Ärje muistelee.
Jyväskylän Hippoksen pesäpallostadion on Aleksis Ärjelle tuttu ja tärkeä paikka. Hän kuulutti kentän ensimmäisen pelin ja myös Itä-Lännen vuonna 2024. Kuva: Petteri KivimäkiMenestystarinoissa sattumalla on usein merkittävä rooli. Sellainen tapahtui Ärjelle 14-vuotiaana, kun hän värkkäsi yläasteen ATK-tunnilla epäviralliset verkkosivut Kirin pesäpallojoukkueelle.
1990-luvun lopulla urheiluseurojen verkkosivut olivat vielä lapsenkengissä. Ärjen tekemä sivusto huomattiin nopeasti Kirin joukkueessa.
”Kirin virallisia verkkosivuja ylläpitänyt pesäpalloilija Antti Tokkari otti yhteyttä ja ehdotti, että tekemistäni sivuista tehtäisiin joukkueen viralliset sivut. Niin aloin ylläpitää Kirin verkkosivuja ja sain ensikosketuksen viestintäalalle.”
Ärje harjoitteli VHS-tallenteiden avulla elävän kuvan selostamista.
Ärje pääsi kurkistamaan joukkueen arkeen, pukukoppiin ja joukkuepalavereihin. Hän sai lainaksi Kirin peleistä tehtyjä VHS-taltiointeja. Niiden avulla hän harjoitteli elävän kuvan selostamista.
”Kotimme pihapiirissä oli vanha puutalo, jossa asuimme uuden talomme rakentamisen aikana. Selostin siellä VHS-kaseteilta pelejä ja tallensin selostukset minidisk-nauhurille. Siinä selostaminen harjaantui”, Ärje muistelee.
15-vuotiaana Ärje alkoi kulkea Kirin joukkueen mukana vieraspelireissuilla. Kotoa Korpilahdelta oli Jyväskylään noin 25 kilometriä, joten kulkemisen kanssa tuli haasteita.
”Ajoin skootterilla Jyväskylän ja Korpilahden väliä. Pelaajia huvitti, kun yöreissun jälkeen hyppäsin skootterin selkään. Kerran palasimme Oulusta kello 4.30, ja edessä oli vielä 40 minuutin ajomatka kotiin.”
16-vuotiaana Ärje otti vanhemmiltaan salaa yhteyttä ala-asteaikaiseen puheterapeuttiinsa.
Selostajanuralle tähtäävällä pojalla oli kuitenkin yksi huoli: voisiko hänen ärrävikansa estää unelma-ammatin. Hän otti 16-vuotiaana vanhemmiltaan salaa yhteyttä ala-asteaikaiseen puheterapeuttiinsa.
”Kerroin puheterapeutille, että selostaminen kiinnostaa ja hän antoi minulle yksityistunteja. Jälkikäteen kuulin, että hän oli ollut äitiini yhteydessä. Minulla oli hirveä motivaatio opetella ärrän lausumista, ja sen myös opinkin. Nykyäänhän voi olla ärrävikaisia selostajia. Sehän on persoonallinen ominaisuus muiden joukossa.”
17-vuotiaana Ärje perusti oman nettiradion ja selosti siellä pesäpalloa. Hän rahoitti toimintaa myymällä selostuksiin mainoksia.
Ärjeä voi pitää alansa edelläkävijänä, sillä hän lähetti ensimmäisen oman nettiselostuksensa viikkoa ennen kuin Yle lähetti ensimmäisen vain netissä kuuluneen lähetyksensä. Ensimmäinen selostuskeikka toukokuussa 2002 Jyväskylän Koskenharjun pesäpallokentällä on hänelle ikimuistoinen.
”Olin vielä alaikäinen, joten isä ajoi auton Koskenharjun kentälle. Siellä oli selostustilat vähissä, joten auto ajettiin kentän rinteeseen, jossa se keikkui kolmella renkaalla. Viritin autoon selostamon ja selostin ensimmäisen livepelini”, Ärje muistelee.
Aleksis Ärje tekee selostuksia ympäri Suomea. Keski-Suomessa asuvana hän on moneen paikkaan lähin selostaja. Jyväskylän MM-rallin selostukset tehdään Jyväskylän Paviljongissa ulkolähetysautosta käsin. Kuva: Petteri KivimäkiLukion jälkeen Ärje opiskeli medianomiksi Torniossa. Perinteiseen radioon pääseminen kiinnosti häntä. Asian toteutuminen vaati kovaa yrittämistä ja heittäytymistä.
”Tynin Karilla oli selostustehtävä Oulussa. Lähdin sen takia Torniosta Jyväskylään, että pääsin seuravana päivänä hänen kyydissään Ouluun. Siinä matkalla sain Tyniltä sellaiset vinkit, joilla sain myytyä ensimmäiset selostukset perinteiseen radioon. Pääsin selostamaan Radio Rexille Joensuun Mailan ja Kiteen pelejä.”
Myöhemmin hän alkoi selostamaan Vimpelin Vedon pelejä. Se toimi viimeisenä tuuppauksena uralle.
Sittemmin hän on tullut tunnetuksi erityisesti ralliautoilun, jääkiekon ja pesäpallon parista niin MTV:n kuin Nelosen kanavilta.
Ärjen mukaan hyvän selostuksen perustana on perusteellinen taustatyö.
Hyvältä selostajalta vaaditaan innostuneisuutta ja kykyä ylläpitää kuulijan ja katsojan mielenkiintoa.
Ärjen mukaan hyvän selostuksen perustana on perusteellinen taustatyö: mitä huolellisemmin selostaja valmistautuu tehtävään, sitä vapaammin hän voi lähetyksessä elää tilanteiden mukana.
Viikonloppuna ajettava Jyväskylän MM-ralli on Ärjelle erityinen työtehtävä, joka vie hänet mukanaan useaksi päiväksi.
”Ralli on selostajalle mukaansa tempaava laji, jossa vauhdin hurma ja vaaran elementti ovat läsnä. Rallilähetyksissä on oma dramatiikkansa ja rytminsä. Lisäksi ralleissa tapahtuu usein jotain isoa, kuten ulosajoja.”
”Ralli vaatii tavallista enemmän taustatyötä, sillä selostaja ei kuvaa tapahtumia yhtä suoraviivaisesti kuin esimerkiksi jääkiekossa. Selostajan on taustoitettava tapahtumia ja kerrottava minitarinoita rallista ja kuljettajista.”
”Selostuksen jälkeen käyn niin ylikierroksilla, että vireystila on usein päällä vielä silloinkin, kun pitäisi alkaa nukkumaan.”
Selostajan on mukauduttava eri formaatteihin. Ärje vertaa radio- ja tv-selostamista kirjaan ja elokuvaan.
”Radioselostuksissa annetaan samankaltaiset elementit kuin kirjassa, jossa jokainen kuulija voi muodostaa omat mielikuvansa pelistä, kun taas tv-selostuksessa täydennetään kuvaa.”
Ärje nauttii saadessaan selostaa erilaisia urheilulajeja sekä kiertää eri paikkakunnilla. Ihmiskohtaamiset ovat työn suola.
Työ vaatii laajaa osaamista. Ärje valmistelee lähetyksen grafiikat ja haastattelut jo edellisenä päivänä. Työpäivät venyvät usein pitkiksi. Matka otteluun voi alkaa aamuyhdeksältä, ja kotiinpaluu venyy usein yli puolen yön.
”Selostuksen jälkeen käyn niin ylikierroksilla, että vireystila on usein päällä vielä silloinkin, kun pitäisi alkaa nukkumaan. Kahden pienen lapsen isänä minun on keskityttävä palautumiseen. Löysin hiljattain hyvän hengitysharjoitukseen, jonka avulla saan laskettua sykevälin vaihtelua.”
Ärje asuu perheensä kanssa rauhallisella omakotialueella Muuramen Kinkomaalla. Maaseututaajaman rauha auttaa palautumaan ja pitämään ajatukset kirkkaina. Myös perhe tuo tärkeän vastapainon intensiiviselle selostustyölle. Kotipuolessakin seurataan isän selostuksia.
”Vanhempi tyttäreni on alkanut seuraamaan pesislähetyksiä ja ymmärtääkin jo pelistä. Pienempänä hän saattoi lähettää pusuja television kautta ja ihmetteli, miksei isi vastaa niihin.”
Ärje uskoo työnteon merkitykseen. ”Tällä alalla voi edetä työnteon kautta. Ala on myös aika raadollinen. Selostuspaikkoja on nykyään paljon, mutta niihin on paljon tunkua”, hän toteaa. Kuva: Petteri KivimäkiAleksis Ärje
41-vuotias urheiluselostaja, joka on tullut tunnetuksi erityisesti rallin, jääkiekon ja pesäpallon parissa.
Työskennellyt selostajana muun muassa MTV:n ja Nelosen kanavilla.
Syntynyt ja kasvanut Korpilahdella. Asuu vaimonsa Venlan ja tyttäriensä Fionan, 5, ja Alissan, 11 kuukautta, kanssa Muuramen Kinkomaalla.
Koulutukseltaan puheviestinnän maisteri Jyväskylän yliopistosta ja medianomi Kemi-Tornion ammattikorkeakoulusta.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
