Yksinäisyys lapsuudessa lisää riskiä saada monia eri sairauksia
Yksinäisyyttä lapsuudessa kokeneet ovat alttiitta myös esimerkiksi unihäiriöille aikuisuudessa.Tilaajalle
Lapsen läheisten ystävien puute voi ennakoida aikuisena erilaisia terveysongelmia. Kuva: Sanne KatainenYksinäisyyden kokeminen lapsuudessa on riskitekijä erilaisille sairauksille aikuisena. Esimerkiksi todennäköisyys alkoholin väärinkäytölle, muille päihdeongelmille, unihäiriöille ja psykiatrisille sairauksille kasvaa, jos on kokenut lapsena yksinäisyyttä.
Aikaisemmissa tutkimuksissa on tarkasteltu sitä, miten aikuisiän yksinäisyys vaikuttaa kognitiivisten toimintojen heikkenemiseen. Kognitiivisilla toiminnot ovat aivojen tiedon käsittelyyn liittyviä kykyjä: havaitsemista, ajattelua ja muistamista. Esimerkiksi keski-iän aikainen jatkuva yksinäisyys nostaa riskiä aivojen surkastumiseen, kognitiivisten kykyjen heikkenemiseen ja dementian puhkeamiseen.
Dementiaan ei ole olemassa parantavaa hoitoa, joten on tärkeää tunnistaa muistisairauksien riskitekijöitä ja vaikuttaa sairastumiseen ennaltaehkäisevästi.
Tuoreessa kiinalaistutkimuksessa kysyttiin vuosina 2011–2018 lapsuusiän yksinäisyydestä ja ystävyyssuhteista 14 000 ihmiseltä, jotka olivat keskimäärin 58-vuotiaita. Osallistujista 4 prosenttia kertoi, ettei heillä ollut läheistä ystävää lapsena ja olleensa usein yksinäisiä.
Tutkimusryhmä huomasi, että yksinäisyyttä lapsena kokeneet sairastuivat seurantajakson aikana 40 prosenttia todennäköisemmin muistisairauteen kuin samanikäiset osallistujat, jotka eivät olleet yksinäisiä lapsena.
Merkillepantavaa oli, että lapsena yksinäisyyttä kokeneilla oli suurempi riski sairastua dementiaan kuin aikuisena yksinäisyyttä kokeneilla.
Syyt lapsuuden aikaisen yksinäisyyden ja muistisairauden puhkeamisen välillä eivät ole kuitenkaan selvät. Tutkijat arvelevat, että fysiologisella tasolla yksinäisyys lapsena saattaa olla pitkäaikainen stressitekijä.
Tästä seuraa kohonneita stressihormonitasoja, sympaattisen hermoston yliaktivoitumista ja elimistön immuunijärjestelmän säätelyhäiriöitä. Tällaiset fysiologiset häiriöt elimistössä voivat muuttaa pysyvästi aivojen rakennetta ja toimintaa, mikä lisää alttiutta muistisairauden puhkeamiseen.
Tutkijat toteavat, että aihe vaatii kuitenkin lisätutkimuksia. Tutkimuksen rajoittava tekijä oli esimerkiksi, että ihmiset arvioivat itse koettua yksinäisyyttään. Oli mahdollista, että jotkut osallistujat muistivat omia lapsuudenkokemuksiaan väärin.
Lähteet: Duodecim Uutispalvelu, Jama Network Open -tiedejulkaisu- Osaston luetuimmat
