Punkki vei perheenäidin työkyvyn

Kangasalalainen Janette Niittymäki huomasi oikeassa kainalossaan lähes huomaamattoman mustan ötökän vuonna 2019. Otus paljastui nymfiksi, nuoreksi puutiaiseksi.

Sinä päivänä Niittymäki oli ollut noukkimassa mustikoita Tammisaaressa 2-vuotiaan lapsensa kanssa.

Punkki lähti irti punkkipihdeillä, eikä Niittymäki ajatellut koommin asiaa, sillä rengasmaista, laajenevaa ihottumaa ei tullut.

Hän ei kuitenkaan tiennyt, että puolelle borrelioositartunnan saaneista ei nouse lainkaan ihottumaa. Joka viides punkki levittää Borrelia burgdorferi -bakteeria, joka voi siirtyä ihmisen vereen noin vuorokaudessa.

Vajaat 3 000 suomalaista sairastui vuonna 2025 borrelioosiin. Noin joka kymmenessä tapauksessa tauti pääsee leviämään. Kuva: Sanne Katainen

Kuukauden kuluttua marjareissusta Niittymäen oikea polvi turposi. Lääkärissä polvesta imettiin pois ylimääräinen neste ja laitettiin kortisonipistos.

”Pian polven turvotus palasi. Vähitellen myös isovarvas turposi, ranteet ja kyynärpäät kipuilivat.”

Janette hakeutui uudestaan lääkäriin, mutta vasta puolen vuoden päästä erikoislääkäri totesi oireilun sopivan nivelborrelioosiin ja määräsi hoidoksi doksisykliini-nimistä antibioottia.

Niittymäki kannustaa ihmisiä ottamaan borrelioosin vakavasti. ”Ei voi luottaa siihen, että terveydenhuollosta saa välttämättä apua.” Kuva: Sanne Katainen

Lääkekuurista ei ollut kuitenkin juuri apua Niittymäelle. Oireet lisääntyivät, esimerkiksi raajat puutuivat ja sormien hienomotoriikka meni huonommaksi. Pahimmillaan Niittymäki heräsi aamuisin siihen, ettei oikea käsi liikkunut.

Borrelia-bakteeria verestä mittaavista vasta-aineista ei löytynyt minkäänlaista selitystä.

Niittymäelle ehdotettiin keskusteluapua.

”Jopa mielenterveyttä epäiltiin. Eihän se kauhean hyvältä tuntunut, kun oireet olivat kuitenkin todellisia.”

Kun apua lääkäreiltä ei tullut, Niittymäki ryhtyi itse lukemaan netistä borrelioosista. Hän sai selville, että monet ovat saaneet apua pitkittyneisiin oireisiin saksalaiselta yksityisklinikalta, jossa käytetään toisenlaisia testejä, määrätään useita eri antibiootteja ja pidempiä kuureja sekä kasvilääkkeitä.

”Lähdimme koko perhe Saksan Pforzheimiin yksityisklinikalle. Verikoe viittasi aiemmin sairastettuun borrelioosiin ja bartonellaan, joka on sen oheisinfektio.”

Saksalaisen lääkärin hoito jatkui vielä pitkään Suomessa etänä.

”Samaan aikaan hoidin itseäni omatoimisesti kasvilääkinnällä. Tämä yhdistelmä alkoi tuottaa tulosta. Polvi ei enää turvonnut ja kivut lievenivät.”

Turun yliopistollisen sairaalan infektiotautien vastaava ylilääkäri Mari Kanerva sanoo, että yksityisten saksalaisklinikoiden hoidot perustuvat kokeellisiin hoitoihin. Ne kuuluvat vaihtoehtoisen lääketieteen piiriin. Hän ei ota kantaa Niittymäen tapaukseen vaan kommentoi aihetta yleisellä tasolla.

”Ne eivät ole missään tapauksessa tutkittuja hoitoja vaan perustuvat uskomukseen. Jos joku uskoo yrttien auttavan, niin uskomushan toimii.”

Janette Niittymäki matkusti vuonna 2022 miehensä ja esikoisensa kanssa Saksan Pforzheimiin yksityiselle klinikalle hakemaan apua vaikeisiin oireisiinsa. Kuva: Janette Niittymäki

THL:n tartuntatautirekisteriin ilmoitetut borreliatapaukset ovat olleet nousussa viimeisen vuosikymmenen aikana. Myös toisen punkkisairauden, puutiaisaivokuumeen vaikea tautimuoto on yleistynyt. Puutiaisaivokuumeeseen on saatavilla rokote, borrelioosiin sitä ei vielä ole.

Vielä 30 vuotta sitten Lymen borrelioosiin sairastui tartuntatautitilastojen mukaan 345 ihmistä. Viime vuonna tauti todettiin jo 2 792 ihmisellä.

Puutiaisten levittämien tautien kasvua selittävät esimerkiksi punkkien määrän lisääntyminen ja tauteja kantavien puutiaisten kasvu. Ilmaston lämpenemisellä ja isäntäeläinten käyttäytymisellä on osansa kehityksessä. Tietoisuuden kasvamisen vuoksi moni osaa epäillä itsellään borrelioosia, ja myös sairautta mittaavat testit ovat muuttuneet tarkemmiksi.

Kroonisen borrelioosin hoito Saksassa, kasvilääkintä ja muut hoitokokeilut ovat maksaneet Janette Niittymäelle noin 20 000 euroa. Kuva: Janette Niittymäki

Janette Niittymäen sairastumisesta on kulunut aikaa seitsemän vuotta. Sen jälkeen hän on saanut valmiiksi kansanterveystieteen kandidaatin tutkielman ja tekee nyt maisterivaiheen opintoja.

”Sairaimmillani ajattelin, että mikään haaveeni ei enää voi toteutua. Kaipasin vuosia toista lasta, sisarusta esikoisellemme, mutta siinä kunnossa raskaus oli mahdoton ajatus.”

Pari uskalsi kuitenkin yrittää lasta, kun Niittymäen vointi parantui vähitellen. Nyt perheeseen tuo vauhtia esikoisen lisäksi puolen vuoden ikäinen vauva. Arkeen kuuluu esimerkiksi vaunulenkkejä ja perhemuskaria.

”Haluaisin ihmisten tietävän että kaikki on mahdollista, todella syvistäkin vesistä voi päästä pinnalle”, hän korostaa.

Janette Niittymäen mukaan borrelioosipotilaat jätetään terveydenhuollossa raadollisesti ilman apua.  Kuva: Sanne Katainen

Termi krooninen borrelioosi on lääketieteessä kiistanalainen sekä diagnostiikan että hoidon suhteen. Käypä hoito -suositus ei tällaista sanaa tunne.

Vaikka itse borrelioosi olisi hoidettu antibiooteilla, osalle potilaista jää lääkekuurin jälkeen pitkäkestoisia ja mystisiä oireita. Tätä kutsutaan Post-Lyme -oireyhtymäksi (PTLDS). Siihenkään ei löydy omaa diagnoosikoodia.

Osa potilaista kertoo doksisykliinin lievittävän oireita, kuten Jari Jokivuolle kävi.

”Voi olla lumevaikutusta, että doksisykliini auttaa. Doksisykliinillä on myös tulehdusta lievittävä vaikutus, tavallaan se toimii vähän kuin tulehduskipulääke. Se hillitsee erilaisia tulehduksellisia tiloja elimistössä”, Kanerva kommentoi yleisellä tasolla.

Kanerva ei näe tarpeelliseksi määrätä kuureja varmuuden vuoksi, vaikka potilas hyötyisi niistä, sillä antibioottiresistenssin riski on olemassa.

”Jos oireet palaavat takaisin, se ei ole enää borrelioosia vaan muu oire. 2–3 viikon mittainen kuuri kyllä riittää borrelioosiin.”

Jos oireet pitkittyvät akuutin borrelioosin jälkeen, Kanerva suosittelee poissulkemaan muita tauteja. Syytä Lymen taudista on enää turha hakea.

Punkit levittävät myös toista tautia puutiaisaivokuumetta. Sitä vastaan voi suojautua ottamalla TBE-rokotteen. Kuva: Jarkko Sirkiä

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin pitkittyneiden oireiden kuntoutusyksikön klinikalla on hoidettu Post Lyme -oireilevia potilaita.

Klinikan ylilääkärin Helena Liiran mukaan kuitenkin vain noin joka sadas klinikan potilaista kärsii borrelioosin jälkeisistä pitkittyneistä oireista. Yleisemmät taudit potilailla ovat koronatauti (post covid), krooninen väsymysoireyhtymä, sisäilmaoireisuus, fibromyalgia ja ärtynyt suoli. Lääketieteellistä rakenteellista selitystä oireille ei löydy.

Liiran mukaan potilaiden oireet pitkittyvät, kun aivoihin jää päälle hälytystila. Tämä johtuu aivojen stressijärjestelmien toiminnallisesta häiriöstä.

Hälytystilan kehittymiseen vaikuttavat moninaiset tekijät, kuten pitkään jatkunut stressi tai kuormitustila. Myös perinnölliset seikat, kuten geenit ja neuropsykiatriset sairaudet voivat laukaista hälytystilan.

”Virukset ja bakteerit voivat toimia oireiden laukaisijana, mutta syy, miksi oireet jäävät päälle, johtuu hyvin moninaisista tekijöistä. Monet potilaat saattavat aina vaan hakea apua ja antibiootteja borreliaan, vaikka siitä on heille enemmän haittaa kuin hyötyä”, sanoo Liira.

Klinikalla jokaiselle potilaalle laaditaan yksilöllinen kuntoutumissuunnitelma, johon voi kuulua esimerkiksi rentoutumisharjoituksia ja keskusteluapua.

Liira sanoo, että toipua voi vain, jos hyväksyy monitekijäisen selitysmallin ja on valmis muuttamaan käytäntöjään. Harjoitteita löytyy esimerkiksi Terveyskylän pitkittyneiden oireiden omahoito-ohjelmasta.

”Jos päättää uskoa, että Covid-19 tai borreliabakteeri aiheuttaa kaiken, ei voi toipua. Kun mekanismi selviää potilaalle, hän pystyy ottamaan toimijuuden. Erilaisten harjoitteiden avulla keskushermosto vakuutetaan, että uhkaa ei ole.”

Yksityinen lääkäri Marjo Valonen sanoo, ettei ole Suomessa ainoa lääkäri, joka katsoo kroonisen borrelioosin sairaudeksi. Kuva: Sofia Korkala

Yksityisen lääkärikeskuksen Astriksen johtava lääkäri Marjo Valosen mukaan krooninen borrelioosi on oikea sairaus. Valosen luotsaama klinikka toimii Helsingissä ja siellä työskentelee pääasiassa yrtti- ja ravintoterapeutteja.

”Meille tulee monesti ihmisiä, jotka on tutkittu ympäri ämpäri. Käytämme erilaisia testejä borrelioosin tutkimiseen. Lähetämme verikokeet analysoitavaksi saksalaiseen infektiodiagnostiikkaan erikoistuneeseen laboratorioon, jolla on Saksan terveysviraomaisten antama akkreditointi (DAkkS9).”

Valonen on ollut puhumassa Terveyssummit -podcastissa, jossa esitellään erilaisia vaihtoehtoisia hoitomuotoja.

”Toisin kuin monet IDADS-lääkärit, en itse määrää pitkiä antibioottikuureja, sillä ne vain romahduttavat vastustuskykyä. Meidän pitää pystyä vahvistamaan sitä esimerkiksi yrttihoidoilla.”

Suomessa luontaistuotteet katsotaan elintarvikelain alaisiin ravintolisävalmisteisiin.

Toipuminen mahdollisti Janette Niittymäelle haaveen toisesta lapsesta. Kuva: Sanne Katainen

Janette Niittymäen sairastumisesta on kulunut aikaa seitsemän vuotta. Sen jälkeen hän on saanut valmiiksi kansanterveystieteen kandidaatin tutkielman ja tekee nyt maisterivaiheen opintoja.

”Sairaimmillani ajattelin, että mikään haaveeni ei enää voi toteutua. Kaipasin vuosia toista lasta, sisarusta esikoisellemme, mutta siinä kunnossa raskaus oli mahdoton ajatus.”

Pari uskalsi kuitenkin yrittää lasta, kun Niittymäen vointi parantui vähitellen. Nyt perheeseen tuo vauhtia esikoisen lisäksi puolen vuoden ikäinen vauva. Arkeen kuuluu esimerkiksi vaunulenkkejä ja perhemuskaria.

”Haluaisin ihmisten tietävän että kaikki on mahdollista, todella syvistäkin vesistä voi päästä pinnalle”, hän korostaa.

Niittymaan mukaan lääketieteen pitäisi kuitenkin myöntää kroonisen borrelioosin olemassaolo.

”Pitäisi panostaa taudin diagnostiikkaan ja tutkimukseen. Nykylinja on se, että kyllä kaikki tällä yhdellä antibiootilla paranee. Monet jäävät ihan tyhjän päälle. Olisi hirveän tärkeää, ettei potilasta mitätöidä, koska aina voi pyrkiä auttamaan”, sanoo Niittymäki.