• Tiesitkö? Mätänevät hampaat olivat aikansa muotia

    Englannin kuningatar Elisabet I mutusti sokeria siinä määrin, että hänen hampaansa mätänivät mustiksi. Tästä alkoi kauneustrendi.
    Tilaajalle
    Nykyaikana osataan varoitella liiallisen sokerinsyönnin vaaroista hampaille ja hoitaa hampaita, mutta aina tilanne ei ole ollut yhtä auvoisa.
    Nykyaikana osataan varoitella liiallisen sokerinsyönnin vaaroista hampaille ja hoitaa hampaita, mutta aina tilanne ei ole ollut yhtä auvoisa.  Kuva: Pekka Fali
    Koti|Historia ja perinne
    25.1.202617:15
    Tuovi Mäkipere

    Nykyään mustista hampaista tulee todennäköisesti ensimmäisenä mieleen jokin suomalaisen tv-huumorin hahmo. Mustat hampaat ovat kuitenkin olleet jopa huippumuotia, joskin varmasti hyvin kivuliasta sellaista.

    1500-luvulla sokeri oli äärimmäisen kallis tuontituote, jonka houkuttelevalla maulla pääsivät mässäilemään vain maailman mahtavimmat, kuten Englannin kuningas Henrik VIII (1491–1547). Hänen pöydässään nähtiin ja mutustettiin jopa sokeriveistoksia.

    Saman Tudor-suvun viimeinen hallitsija Elisabet I (1533–1603) oli vähintäänkin yhtä sokerinhimoinen kuin isänsä Henrik VIII. Harmi vain, että aikana ennen nykyaikaista hammaslääketiedettä sokerin mässyttäminen oli takuuvarma tapa pilata hampaansa.

    Elisabet I:n mädäntyneet hampaat aiheuttivat ihailua, sillä olihan musta purukalusto merkki siitä, että henkilö oli niin ylhäinen ja vauras, että hänellä oli varaa nauttia yltäkylläisesti sokeria.

    Kuningatar saattoi esimerkiksi hieroa sokeri- ja hunajatahnaa hampaisiinsa, mikä varmasti vain pitkitti happohyökkäystä ja pahensi tilannetta.

    Esimerkiksi marjojen tai hedelmien syönti on huomattavasti hammasystävällisempää, sillä niiden makeus ei ole yhtä ylenpalttista kuin sokerin. Lisäksi pureskellessa syljeneritys lisääntyy, mikä puhdistaa hampaiden pintaa jo syödessä.

    Kyllä kuningatar silti yritti hoitaa hampaitaan, tosin tuon ajan menetelmillä, jotka eivät varsinaisesti parantaneet purukaluston tilannetta.

    Hän saattoi esimerkiksi hieroa sokeri- ja hunajatahnaa hampaisiinsa, mikä varmasti vain pitkitti happohyökkäystä ja pahensi tilannetta.

    Viisissäkymmenissä Elisabet I:n hampaat olivat jo niin mädät, että ne alkoivat irtoilla. Sama kohtalo oli monilla muillakin sokerihiirillä, ja usein ainoa hampaiden hoitokeino oli niiden vetäminen irti suusta – tietenkin ilman minkäänlaista kivunlievitystä.

    Lähde: Historic UK
    Lisää aiheesta
    • Marjat ja hedelmät kannattaa käyttää mieluummin kokonaisina kuin pelkästään juoda niistä puristettua mehua. Kuitu pitää pitkään kylläisenä ja pureskelu lisää syljeneritystä.

      Ruoka | Tästä syystä marjat kannattaa nauttia kokonaisina eikä lipittää mehuna − hammaslääkäri selittää

    • Hammaslääkärillä käynti oli lapsuudessa pelottava kokemus monille ja osaltaan kannusti hoitamaan hampaita. Koulussa asiaan paneuduttiin pieteetillä.

      Hyvinvointi | Muistatko vielä lorun, jota toisteltiin 70-luvulla hampaiden pesun lomassa?

    • Hammaslääkärille ei tarvitse mennä enää tottumuksesta vuoden tai kahden vuoden välein.

      Hyvinvointi | Miten usein hammaslääkärissä pitäisi käydä? Huonosti hoidettu suu altistaa monille vakaville sairauksille

      Tilaajalle
    • Kleopatra on yksi harvoja antiikin maailman hallitsijoista, joiden teot ovat eläneet halki vuosisatojen. Kuvassa on muinaisegyptiläinen seinämaalaus.

      Historia ja perinne | Historian tunnetuin naisjohtaja vietteli ja tappoi vallassa pysyäkseen jopa omia sisaruksiaan

    Artikkelin aiheet
    Tudor-suku
    Englanti
    Tiesitkö
    hammaslääketiede
    Hammashoito
    Kauneudenhoito
    Kuninkaalliset
    Fyysinen kauneus
    Britannian kuningashuone
    Sokeri
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Matkailu | Risto suunnitteli rakentavansa vain savusaunan leppoisia eläkepäiviä varten – jotain uutta on noussut joka vuosi jo kymmenen vuoden ajan

      Tilaajalle
    • 2

      Historia ja perinne | Tältä näyttää Salpalinjan synkissä tunneleissa nyt

      Tilaajalle
    • 3

      Hyvinvointi | Lapsena ihmettelin, miksi aikuiset säätivät valojen kanssa – nyt ymmärrän

    • 4

      Reseptit | Ihanan omenapaistoksen kruunaa toskakuorrute

    • 5

      Historia ja perinne | Suomi liitettiin Venäjään sodassa, jossa kaikki meni pieleen – lopullinen niitti lyötiin keskellä erämaata

      Tilaajalle
    • 6

      Reseptit | Tähän ohjeeseen tulee kuusi eri kasvista – kerma ja kasvisliemi viimeistelevät kauniin mosaiikin

    • 7

      Kulttuuri | Pariskunta perustaa karjatilan, vaikka kumpikaan ei tunne maataloutta

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Emeritusprofessorit <strong id="strong-f423de44eaffb2bd2459742ce739a88d">Jukka Ahokas</strong> ja <strong id="strong-0e729a3bee79d50c85340aa9af4875dc">Aarne Pehkonen</strong>.

    Koneviesti | Historiikki kertoo Suomen maatalousteknologian opetuksen vaiheista

  • Turun Rautateollisuus ja Vaunutehdas Oy valmisti Kullervo-traktoreita vuosina 1919–1924. Kullervoja valmistui todennäköisesti alle 200 kappaletta. Valmistus jouduttiin lopettamaan traktorin teknisten ongelmien ja korkean hinnan vuoksi. Kullervot eivät toimineet odotetusti, esimerkiksi alun perin venekäyttöön suunnitellun moottorin jäähdytysteho ei kynnettäessä riittänyt. Sarka-museon yksilö aloitti kartanossa Kangasalla vuonna 1918. Kymmenen työvuoden jälkeen se siirrettiin ensin kartanon omaan museoon ja sieltä Tampereen kautta Loimaalle.

    Koneviesti | Loimaan Sarka-museo esittelee Suomen maatalouden ja maaseudun kehitystä ennen koneita ja koneistumisen jälkeen – katso otteita laajasta näyttelyannista

    Tilaajalle
  • Testit ovat tärkeä osa Koneviestin sisältöä ja keino erottautua muista lehdistä. Testit tehdään käytännön olosuhteissa yrityksissä, tiloilla ja tutkimuslaitoksissa. Kuva on traktorin renkaiden talviominaisuuksien testistä, joka tehtiin MTT Vakolassa vuonna 2011.

    Koneviesti | Koneviesti-lehti tänään vuonna 2012: Vain muutos on pysyvää