Onko lämpimästä syksystä haittaa vai hyötyä puutarhan kasveille?

Marraskuun alussa on ollut ajankohtaan nähden poikkeuksellisen lämmintä. Esimerkiksi keskiviikkona lämpötila nousi monin paikoin yli 11 asteen.

Onko näin lämpimästä marraskuusta haittaa puutarhan kasvien talveen valmistautumiseen?

”Ei siitä ole varsinaisesti haittaa. Kasvit ovat saaneet nyt rauhassa varautua talveen”, sanoo kotipuutarhan ja luonnontuotteiden johtava asiantuntija Tiina Ikonen Marttaliitosta.

Päivän pituudella on tärkeä merkitys kasveille.

”Kun päivä lyhenee, kasvit tajuavat valmistautua talveen. Samalla pitkä viileä kausi on nyt ollut kasveille suotuisa. Yhteyttämistuotteet ovat menneet rauhassa varastoon.”

Tällaisen pitkään jatkuneen syksyn jälkeen kasvit kestävät hyvin 15–20 asteen pakkastakin. Keskellä kasvukautta jo pieni pakkanen voisi olla tuhoisa monelle kasville.

Myös luonnonkasvit ovat jatkaneet kukintaansa. Siankärsämö kukki vielä perjantaina Kainuun Sotkamossa. Kuva: Anu Kovalainen

Tulevien viikkojen säätä ei kukaan vielä pysty varmaksi ennustamaan.

Kasvien kannalta parasta olisi, että lämpötilat pikkuhiljaa kylmenisivät.

Pahinta on nopeat lämpötilan muutokset, Ikonen sanoo.

Viime vuosina on nähty tilanteita, että tammikuuhun asti on ollut leutoa ja sitten on tullut kovia pakkasia. Silloin pakkanen voi tehdä tuhoja, jos ei ole lunta kasvien suojaksi.

Pitkän syksyn myötä kotipuutarhasta on voinut saada satoa tänä vuonna pitkään.

Ikonen toteaa esimerkiksi lehtikaalin ja lipstikan edelleen kasvaneen.

Muun muassa jaloruusussa ja alppiruusuissa on voinut nyt vielä marraskuussa olla kukkia. Pensaissa ja puissa näkyy tavallista suurempia kukkasilmuja, mikä ennustaa hyvää kukintaa ja satoa.

Haittapuolena pitkässä syksyssä on, että se voi lisätä kasvitautien esiintymistä.

Monin paikoin syksy on ollut sateinen. Liiallinen märkyys voi haitata kasvien talvehtimista. Toisaalta hyvä vedensaanti syksyllä estää kasvien kuivumista kevättalven ahavissa.

Tällä hetkellä kotipuutarhuri ei juuri pysty tekemään mitään auttaakseen kasveja talveen varautumiseksi.

”Toimet ovat ennakoivia kasvivalinnasta ja kasvupaikasta lähtien”, Ikonen sanoo.

Kasvien talvisuojaus kannattaa tehdä vasta sitten, kun maa on jäätynyt. Kuva: Ritva Tuomi

Kasveja hankkiessa kannattaa kiinnittää huomiota, että ne varmasti soveltuvat omalle kasvuvyöhykkeelle.

Kasvupaikan valinnassa on hyvä katsoa muun muassa maan läpäisevyys, ettei vesi jää seisomaan.

Talvisuojaus kannattaa tehdä vasta maan jäätymisen jälkeen, jotta liika kosteus ei haittaa kasveja.

Kevättalvella tulee tehtäväksi ainavihantien kasvien varjostus.

Syyslannoituksen aika on jo mennyt ohi. Se on parasta tehdä elokuuhun mennessä, kun lehdet ovat vielä vihreitä.

Syyslannoitteessa ei saa olla typpeä, joka kiihdyttäisi kasvua. Fosfori ja kalium sen sijaan parantavat kasvien talvenkestävyyttä.