

Kesäkuukausina tehtyjen hakkuiden määrä on ollut lievässä kasvussa vuodesta 2010 asti, mutta niiden määrät ovat Luonnonvarakeskuksen tietojen mukaan vakiintuneet vähän yli kymmenen miljoonan kuutiometrin tasolle.
Leutojen talvien aikana kelirikkokohteille ei päästä ja hakkuita ajoitetaan myös sulan maan aikaan.
Osalle suokohteista kesä sopii hakkuuajankohdaksi talvea paremmin, sanoo metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes Suomen metsäkeskuksesta.
”Joskus niille ei päästä ollenkaan, mutta joskus heinäkuun loppu tai elokuun alun kelit voivat olla parhaimmat joillakin rämesoilla ja ojitetuilla kohteilla.”
Remes ei usko, että kesähakkuut olisivat ainakaan vähenemään päin, mutta sää vaikuttaa paljon niiden ajoittumiseen.
”Tänä vuonna esimerkiksi alkukesä oli älyttömän märkä. Silloin ei ollut järkevää mennä kesäkorpikohteille”, Remes sanoo.
”Hienojakoinen maa on kantanut loppukesällä tänä vuonna erittäin hyvin, mutta kesäkuussa sinne on tullut painaumia ihan varmasti.”
”Havupuuvaltaisella kohteella pitää ehdottomasti vaatia kantokäsittely ja mielellään valvoa sen onnistumista. Jos työtä ei ole tehty kunnolla, siitä ei ole mitään hyötyä.”
Tyypillisiä kesähakkuun kohteita ovat kantavat männiköt ja koivikot, mutta kuusikoitakin harvennetaan kesällä. Harvennukset korpien heikosti kantavilla, havupuuvaltaisilla alueilla Remes neuvoo jättämään talvikuukausille.
”Jos on pitkään sateista, niin hienojakoisille maille en menisi ollenkaan. Silloin kannattaa kasvatushakkuut jättää tekemättä.”
Kesällä, kun maa ei ole roudassa, korjuuvaurioita tulee herkästi ja havupuita lahottavat juurikäävät leviävät helpommin.
Kesäleimikolta saa toisaalta yleensä talvileimikkoa paremman hinnan puulle.

Jos päättää harventaa metsää kesäkuukausina, hakkuun jälkeen tehtävä kantokäsittely pitää tehdä huolellisesti. Sillä ehkäistään havupuita lahottavien juurikääpien leviämistä.
Juurikääpä aiheuttaa puulle tyvilahoa, ja tartunnan saaneessa metsikössä taudista on vaikea päästä eroon muuten kuin puulajia vaihtamalla.
”Havupuuvaltaisella kohteella pitää ehdottomasti vaatia kantokäsittely ja mielellään valvoa sen onnistumista. Jos työtä ei ole tehty kunnolla, siitä ei ole mitään hyötyä”, Remes muistuttaa.
Lisäksi metsänomistajan voi olla hyvä käydä katsomassa, että havutus on tehty huolellisesti.
Havutuksessa hakkuukone pui oksat ja latvat ajouralle. Sillä ehkäistään maasto- ja juuristovaurioiden riskiä sulan maan aikaan tehtävissä suometsän hakkuissa.
Kantavuutta on syytä parantaa ainakin upottavissa kohdissa, ojien ylityksissä ja kovalle kuormitukselle joutuvissa maaston kohdissa.
”Jos ollaan kesäkuussa työssä, niin kuori lähtee puista herkästi ja vaurioita tulee helposti.”
Remes neuvoo pyytämään esimerkiksi kauppakirjaan maininnan havutuksesta ja siitä, kuka työtä valvoo.
”Sekin auttaa jo monesti, että osoittaa olevansa kiinnostunut työn jäljestä.”
”Sekin auttaa jo monesti, että osoittaa olevansa kiinnostunut työn jäljestä.”
Aika ajoin käydään keskustelua myös lintujen pesimäaikaisista hakkuista. Lintujärjestö Birdlifen mukaan hakkuiden vuoksi Suomessa tuhoutuu 100 000 pesintää. Myös maanmuokkauksissa tuhoutuu pesiä.
Kiivain pesintäaika ajoittuu alkukesään, jolloin toisaalta myös kelirikko pitää koneet poissa metsästä.
Jos metsänomistaja haluaa välttää pesimäaikaiset hakkuut metsässään, siitä kannattaa sanoa hakkuusta sovittaessa.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
