• Leudot talvet siirtävät hakkuita kesäkaudelle – näitä asioita metsänomistajan kannattaa valvoa tarkasti

    Leudot talvet lisäävät painetta ympärivuotisille hakkuille. Kesäleimikoita suunniteltaessa metsänomistajan kannattaa olla erityisen tarkkana työn jäljestä.
    Tilaajalle
    Kantokäsittely pitää tehdä huolellisesti erityisesti terveissä metsiköissä. Kantokäsittelyn teho edellyttää, että kasvinsuojeluaine saadaan levitetyksi kantojen koko leikkauspinnalle.
    Kantokäsittely pitää tehdä huolellisesti erityisesti terveissä metsiköissä. Kantokäsittelyn teho edellyttää, että kasvinsuojeluaine saadaan levitetyksi kantojen koko leikkauspinnalle. Kuva: Markku Pulkkinen
    Metsä|Metsänhoito
    24.10.202520:24
    Aura Pilkama

    Kesäkuukausina tehtyjen hakkuiden määrä on ollut lievässä kasvussa vuodesta 2010 asti, mutta niiden määrät ovat Luonnonvarakeskuksen tietojen mukaan vakiintuneet vähän yli kymmenen miljoonan kuutiometrin tasolle.

    Leutojen talvien aikana kelirikkokohteille ei päästä ja hakkuita ajoitetaan myös sulan maan aikaan.

    Osalle suokohteista kesä sopii hakkuuajankohdaksi talvea paremmin, sanoo metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes Suomen metsäkeskuksesta.

    ”Joskus niille ei päästä ollenkaan, mutta joskus heinäkuun loppu tai elokuun alun kelit voivat olla parhaimmat joillakin rämesoilla ja ojitetuilla kohteilla.”

    Remes ei usko, että kesähakkuut olisivat ainakaan vähenemään päin, mutta sää vaikuttaa paljon niiden ajoittumiseen.

    ”Tänä vuonna esimerkiksi alkukesä oli älyttömän märkä. Silloin ei ollut järkevää mennä kesäkorpikohteille”, Remes sanoo.

    ”Hienojakoinen maa on kantanut loppukesällä tänä vuonna erittäin hyvin, mutta kesäkuussa sinne on tullut painaumia ihan varmasti.”

    ”Havupuuvaltaisella kohteella pitää ehdottomasti vaatia kantokäsittely ja mielellään valvoa sen onnistumista. Jos työtä ei ole tehty kunnolla, siitä ei ole mitään hyötyä.”

    Markku Remes

    Tyypillisiä kesähakkuun kohteita ovat kantavat männiköt ja koivikot, mutta kuusikoitakin harvennetaan kesällä. Harvennukset korpien heikosti kantavilla, havupuuvaltaisilla alueilla Remes neuvoo jättämään talvikuukausille.

    ”Jos on pitkään sateista, niin hienojakoisille maille en menisi ollenkaan. Silloin kannattaa kasvatushakkuut jättää tekemättä.”

    Kesällä, kun maa ei ole roudassa, korjuuvaurioita tulee herkästi ja havupuita lahottavat juurikäävät leviävät helpommin.

    Kesäleimikolta saa toisaalta yleensä talvileimikkoa paremman hinnan puulle.

    Kesäleimikoita suunniteltaessa metsänomistajan kannattaa seurata työn jälkeä erityisen tarkasti, sanoo metsänhoidon johtaja asiantuntija Markku Remes.
    Kesäleimikoita suunniteltaessa metsänomistajan kannattaa seurata työn jälkeä erityisen tarkasti, sanoo metsänhoidon johtaja asiantuntija Markku Remes. Kuva: Jyrki Luukkonen

    Jos päättää harventaa metsää kesäkuukausina, hakkuun jälkeen tehtävä kantokäsittely pitää tehdä huolellisesti. Sillä ehkäistään havupuita lahottavien juurikääpien leviämistä.

    Juurikääpä aiheuttaa puulle tyvilahoa, ja tartunnan saaneessa metsikössä taudista on vaikea päästä eroon muuten kuin puulajia vaihtamalla.

    ”Havupuuvaltaisella kohteella pitää ehdottomasti vaatia kantokäsittely ja mielellään valvoa sen onnistumista. Jos työtä ei ole tehty kunnolla, siitä ei ole mitään hyötyä”, Remes muistuttaa.

    Lisäksi metsänomistajan voi olla hyvä käydä katsomassa, että havutus on tehty huolellisesti.

    Havutuksessa hakkuukone pui oksat ja latvat ajouralle. Sillä ehkäistään maasto- ja juuristovaurioiden riskiä sulan maan aikaan tehtävissä suometsän hakkuissa.

    Kantavuutta on syytä parantaa ainakin upottavissa kohdissa, ojien ylityksissä ja kovalle kuormitukselle joutuvissa maaston kohdissa.

    ”Jos ollaan kesäkuussa työssä, niin kuori lähtee puista herkästi ja vaurioita tulee helposti.”

    Remes neuvoo pyytämään esimerkiksi kauppakirjaan maininnan havutuksesta ja siitä, kuka työtä valvoo.

    ”Sekin auttaa jo monesti, että osoittaa olevansa kiinnostunut työn jäljestä.”

    ”Sekin auttaa jo monesti, että osoittaa olevansa kiinnostunut työn jäljestä.”

    Markku Remes

    Aika ajoin käydään keskustelua myös lintujen pesimäaikaisista hakkuista. Lintujärjestö Birdlifen mukaan hakkuiden vuoksi Suomessa tuhoutuu 100 000 pesintää. Myös maanmuokkauksissa tuhoutuu pesiä.

    Kiivain pesintäaika ajoittuu alkukesään, jolloin toisaalta myös kelirikko pitää koneet poissa metsästä.

    Jos metsänomistaja haluaa välttää pesimäaikaiset hakkuut metsässään, siitä kannattaa sanoa hakkuusta sovittaessa.

    Lisää aiheesta
    • Asko Rastas on työskennellyt 12 vuotta Koneyhtymä Kanervon harvesterikuskina. Kuljettajan silmä kertoo, mitkä puut otetaan ja mitkä jätetään. Ulkopuolista ohjeistusta ei yleensä tarvita.

      Metsänhoito | Sami Raunio halusi leimikolleen harvennuksen kesällä, vaikka kesähakkuut vaativat erityistä varovaisuutta

      Tilaajalle
    • Lakia on Suomessa tulkittu tähän asti niin, että lintujen pesimäaikaankin voi hakata metsää.

      Metsänhoito | Saako metsää hakata lintujen pesimäaikana? Näin vastaa asiantuntija

      Tilaajalle
    • Kelirikon vuoksi sulan maan aikaiset hakkuut aloitetaan yleensä karuilta kankailta, jossa lintuja pesii vähemmän kuin rehevillä mailla.

      Metsänhoito | "Nyt kannattaisi varoa" − näin etujärjestöt kommentoivat EU:n tuomioistuimen ratkaisua hakkuukiellosta lintujen pesimäaikaan

      Tilaajalle
    • Tutkimusprofessori Jakko Hantulan mulaan kantokäsittely on merkittävä pitkävaikutteinen investointi metsien terveyteen ja puuntuotoskykyyn.

      Uusi opas auttaa juurikäävän tunnistamisessa ja torjunnassa

  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Nordea Private Banking
    <em id="emphasis">Hevoset ovat Johanna Riihijärvelle tärkeä vastapaino yrittäjän kiireisessä arjessa. Tallilla vietetyt hetket tarjoavat aikaa pysähtyä, kun Liikun kasvu pitää arjen vauhdikkaana. Kuva Sanni Alaraasakka.</em>

    Liikun perustaja Johanna Riihijärvi tavoitteli vapautta – vauraus seurasi perässä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 5

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 6

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
    • 7

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Stihl MSA 600 on suunniteltu ammattimaiseen järeiden runkojen katkontaan. Pisin terävarustuskin on peräti 36”.

    Koneviesti | Stihliltä kaksi uutuutta: Voimakas kaksiakkuinen akkusaha ja entistä tehokkaampi yläkahvainen puunhoitosaha

  • Pienmetsäkoneiksi luokiteltavilla koneilla harvennushakkuita voidaan suorittaa jopa ajourattomalla menetelmällä.

    Koneviesti | Pienmetsäkoneilla urakoiville oma verkkosivusto – yrittäjät voivat ilmoittaa toiminnastaan sivustolle keskitetysti

  • Stihlin uusi MSA 260 C-O -akkuketjusaha on suunnattu ammattimaiseen metsätyökäyttöön.

    Koneviesti | Uudessa Stihl MSA 260 C-O -akkuketjusahassa on vaihdettava ketjupyörä – myös kahvalämmitteinen versio saatavilla