Luumäen mökiltä elokuvaohjaaja Juuso Syrjä hurauttaa puolessa tunnissa Väliväylälle, Kyykosken viehekalastusalueelle. Puhtaissa vesissä uiskentelee toivottuja saaliskaloja. Kuva: Sanne KatainenElokuvaohjaaja Juuso Syrjä palautuu luonnossa: ”Niissä puuhissa keskittymisen on oltava sataprosenttista, eikä työasioille jää tilaa”
Juuso Syrjä teki läpimurtonsa yli 25 vuotta sitten. Tuotosta on katsottu yli 300 miljoonaa kertaa.TilaajalleJuuso Syrjä tiesi jo teini-iässä uravaihtoehtonsa. Hänestä tulisi kokki, ammattisotilas tai elokuvaohjaaja. Nyt viisikymppisenä hän toteaa saaneensa tehdä noita kaikkia.
”Pikkupoikana rakastin unelmatorttua. Pyysin, että äiti opettaisi minua leipomaan sitä, jotta saisin nauttia jokaisen suupalan ihan itse.”
Lukion jälkeen opiskelupaikka kokkikoulussa jäi kuitenkin käyttämättä, kun sisämaan kasvatti onnistui puhumalla ja vähän suhteillakin pääsemään Puolustusvoimien palvelukseen laivastoon. Hän viihtyi niin hyvin, että jäi töihin Merisotakouluun vajaaksi vuodeksi.
”Halusin kuitenkin tehdä luovempaa työtä ja aloin miettiä, miten saisin töitä elokuva-alalta. Marssin Tampereella elokuvalehden toimitukseen ja sain toimittajilta listan, jossa olivat kaikkien Suomen tuotantoyhtiöiden sekä tv- ja elokuvatuottajien yhteystiedot”, Syrjä muistelee.
Juuso Syrjä on ohjannut yli 500 mainos- ja musiikkivideota sekä monelle tuttuja tv-sarjoja. Kuva: Sanne KatainenSyrjä osti junalipun Helsinkiin ja pääkaupungin kartan, johon hän ruksaili työnhakukohteensa. Urakka näytti sen verran työläältä, että jotain oli karsittava.
”Keksin, että aloitan niistä firmoista, joilla on kaksi puhelinnumeroa ja peräti kaksi faksinumeroa. Arvelin, että niissä olisi kokonsa puolesta paras potentiaali. Taisi olla kolmas ovi, jolle kolkutin, kun tärppäsi.”
Nuorukainen sai paikan Vita lögner -sarjan autonkuljettajana ja kuskaili ruotsalaisia näyttelijöitä. Siitä alkoi parikymppisen Syrjän ura tv- ja elokuvamaailmassa.
”Olen tehnyt alalla kaikkia muita töitä, mutta maskeeraajan hommia en ole kokeillut.”
Juuso Syrjän kansainvälinen läpimurto-ohjaus oli Daruden Sandstorm-musiikkivideo vuonna 2000. Helsingissä kuvattu video tuli tunnetuksi ympäri maailmaa.
”Videota on katsottu yli 319 miljoonaa kertaa. Ja sehän tehtiin viisi vuotta ennen YouTuben perustamista.”
Olipa työ mikä tahansa, tee se hyvin, sillä se voi muuttaa loppuelämäsi.
Toinen merkittävä ohjaustyö oli Finlandia-vodkan kansainvälinen lanseerausfilmi.
”Joku oli nähnyt sen Kaliforniassa, kysynyt, kuka tämän on tehnyt, ja käskenyt tuomaan tyypin paikan päälle. Minähän menin, ja se reissu poiki monia McDonald’s-mainosfilmejä.”
Vuosien saatossa Los Angeles ja monet muutkin kuvauspaikat ympäri maailmaa tulivat tutuiksi työprojektien kautta. USA jäi taka-alalle, kun Syrjä pääsi tekemään ensimmäistä Sorjosta vuonna 2015. Sitä seurasivat tv-sarjat Helsinki-syndrooma, Estonia ja Ivalo sekä Sorjosesta tehty Suomen ensimmäinen Netflix-elokuva. Näiden tuotantojen väliin mahtui lukuisia mainoselokuvaprojekteja – monia ruokaisiakin.
”Kun ohjasin K-Supermarketin Makumatkalla Australiassa -sisältökokonaisuutta, pääsin ruokahifistelijänä vaikuttamaan myös reseptiikkaan. Ehdotuksestani niin osterit kuin picanha päätyivät filmissä grilliin. Niistä saatiin visuaalisesti houkuttelevaa kuvamateriaalia, joka synnyttää katsojassa niin sanotun kuolailmiön.”
Tv-sarjojen ja elokuvien tuotantoprosessit ovat pitkiä, ja ohjaajan on kaiken aikaa pidettävä langat hyppysissään. Vastuuta on paljon, stressiltä ei voi välttyä, ja työryhmän tuhanteen kysymykseen on löydyttävä vastaus joka ikinen päivä. Sitten tulee hetki, jolloin työ on valmis. Kysymykset loppuvat kuin seinään, ja ohjaaja jää tyhjiöön. Silloin on löydettävä tapa, jolla rauhoittaa pääkoppaa.
”Minulle metsästys ja kalastus toimivat vastapainona työlle. Niissä puuhissa keskittymisen on oltava sataprosenttista, eikä työasioille jää tilaa. Luonnossa ihminen palautuu. Mieli rauhoittuu, syke tasoittuu ja verenpaine laskee.”
Kuusivuotias Saga lähtee mielellään isänsä seuraksi luontoon ja kalaretkille. Kuva: Sanne KatainenSyrjä on jo pikkupoikana uittanut matoa ja kokenut katiskaa Ruoveden Väärinmajan mökkijärvessä.
”Muistan, kun minua kymmenisen vuotta vanhempi sukulaismies tuli käymään mökillä. Tämä silmissäni supermiehen kaltainen idoli vei minut purolle katsomaan virtaavassa vedessä uivia taimenia. Olin häikäistynyt. Se oli käänteentekevä hetki.”
Onki vaihtui virveliin, ja viitisentoista vuotta sitten perhokalastus vei miehen mennessään.
”Sinä kesänä, kun aloitin perhokalastuksen, soitin vuosien tauon jälkeen tuolle samaiselle sukulaismiehelle ja ehdottelin yhteistä kalareissua. Hän sanoi, että joo – lähdetään huomenna Norjaan.”
Syrjä osti siltä istumalta lentoliput ja lähti ensimmäistä kertaa perhokalastamaan lohta Norjan Finnmarkiin. Sinne ja erityisesti Lakselva-joelle on palattu tutulla kalaporukalla monet kerrat.
”Kalareissuille pakkaan mukaan hirviburgeriainekset koko porukalle. Raaka-aine on peräisin omilta metsästysretkiltä. Kylmälaukkuun pakatuista aineksista syntyy retkikeittimellä näppärästi mehukkaita burgereita.”
Elokuvaohjaaja Juuso Syrjä metsästää ja kalastaa vain eläimiä, jotka päätyvät myös ruokapöytään. Matkoillaan hän on tutustunut monien maiden ruokakulttuureihin. Niiden inspiroimana hän kokkaa mielellään itsekin. Kuva: Sanne KatainenMehukkuuden takaa keittiömestarikaveri Hans Välimäeltä opittu vinkki.
”Kyselin kerran Hansilta, miten vähärasvaisesta hirvenjauhelihasta saisi mehevimmät pihvit. Vastaus oli 2:1 eli kiloon jauhelihaa hierotaan puoli kiloa voita. Olen pudottanut voin määrän 350 grammaan, ja mehevää tulee.”
Syrjällä on tapana käydä hirvi- ja kanalintujahdissa omalla metsästysporukalla Taivalkoskella. Valtion mailla tilaa riittää. Alue on peräti 20 000 hehtaarin kokoinen. Luonto vaaroineen on etelän miehelle hyvällä tavalla erilaista, ja poronhoitoalueella kun ollaan, niin sekin tuo omaa jännitettä jahtipäiviin.
Kalareissuun Juuso Syrjä pakkaa usein hirviburgeriainekset kylmälaukkuun. Voilla höystetystä hirvenjauhelihasta syntyy retkikeittimellä mehevät hampurilaispihvit. Kuva: Sanne Katainen”Hirvikoirien kanssa saa olla tarkkana, jotta vältytään ei-toivottuilta kohtaamisilta porojen kanssa.”
Syrjä metsästää ja kalastaa vain eläimiä, joita syö. Intohimoinen ruoanlaittaja päätti osallistua kansalaisopiston puukkokurssille.
”Ajattelin, että kai jokaisella miehellä nyt itse tehty puukko pitää olla.”
Puukkoharrastus osui ja upposi. Syrjän verstaalle alkoi ilmestyä uusia työkaluja – höyläpenkki, pylväsporakone, tasohiomakone ja tahko. Kun välineet olivat kunnossa, alkoi puukkoja syntyä. Kadi-vaimo on koulutukseltaan hienopuuseppä, ja hänelle puoliso teki mökin ikkunoiden kunnostustöihin sopivan nikkarointipuukon. Uusin puukko on isoteräinen leuku.
”Materiaaleina siinä on hirvensarvea ja mustaksi värjättyä stabiloitua visakoivua, johon on painekammiossa ajettu sisään hartsia, joka on kovetettu uunissa. Liitoskohdissa on vulkanoitua kuitua, ja itse tehty tuppi on mustaa nahkaa.”
Juuso Syrjä valmisti kansalaisopiston puukkokurssilla ensimmäisen artesaanipuukkonsa. Nyt oman verstaan välineistöllä syntyy uusia työkaluja nikkarointipuukosta leukuun. Kuva: Sanne KatainenPuukkojen rakentelussa materiaali- ja koristeluvaihtoehtoja on loputtomasti. Juuso Syrjää viehättää myös niiden tekemisen haasteellisuus ja uuden oppiminen. Se on myös konkreettista, kun oma kädenjälki näkyy kaikissa työvaiheissa – vähän niin kuin elokuvaa tehdessäkin.
Juuso Syirjä
Syntynyt Tampereella vuonna 1975. Koti Sipoossa, mökkeilee Luumäellä.
Perheeseen kuuluu vaimo Kadi, tyttäret Saga, 6 v. ja Stella, 21 v. sekä Vinski-koira.
Koulutukseltaan ylioppilas Tampereen yhteiskoulun ilmaisutaidon erityislukiosta vuonna 1994.
Työskennellyt merenkulku-upseerina Merisotakoulussa vuoden 1995 ja sen jälkeen mainoselokuva-alan tuotantoyhtiöissä. Ohjannut yli 500 mainos- ja musiikkivideota sekä tv-sarjoja.
Harrastaa perhokalastusta, metsästämistä ja puukäsitöitä – erityisesti puukkojen tekemistä.
Toimii nykyään myös alkoholialan yrittäjänä. Mother’s Milk Beverages -firman brändejä ovat mm. Puolustuslaitos-juomaperhe sekä uusimpana kotimaisista puolukoista valmistettava Lingoncello-likööri, joka voitti alan arvostetussa kansainvälisessä alkoholialan kilpailussa liköörisarjan kultamitalin vuonna 2023.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
