Keväinen omenankukkameri muuttuu syksyn tullen Jonas Jokilehdolle arvokkaaksi raaka-aineeksi kotipihan perällä sijaitsevassa mehustamossa. Kuva: Sanne KatainenSaloLähiruokabisnekseen hurahtanut Jonas kehittelee koirille suunnattua jäätelöä ‒ ”Toivotaan, että saadaan ensimmäiset erät jo tähän kesään”
Kymmenessä vuodessa yrittäjä Jonas Jokilehdolle on kirkastunut, mitä menestyminen lähiruoka-alalla Suomessa vaatii.TilaajalleKultaa tuli! Artesaaniruoan SM-kilpailu ratkesi lokakuussa 2025, ja yrittäjät Taija-Leena ja Jonas Jokilehto Perniön Ylönkylästä riemuitsivat ykkössijasta kasvissäilykkeiden kategoriassa.
Antsun sinappiperheeseen kehitelty pikkelöity sinapinsiemen korjasi potin.
Artesaaniruokakilpailun voitto ei ole pikkujuttu. Kisa on avoin paitsi Suomessa myös muissa Pohjoismaissa toimiville tuottajille. Tavoitteena on säilyttää ja kehittää paikallista ruokaperinnettä ja tehdä artesaaniruokaa tunnetuksi.
Artesaaniruokatuotteilla on tarkkaan määritellyt kriteerit. Ne valmistetaan pääasiassa paikallisista raaka-aineista. Jalostus tapahtuu pienimuotoisesti ja usein omalla tilalla. Tunnusomaista on ihmisen kädenjälki.
Tuotteet eivät sisällä tarpeettomia lisäaineita, ja raaka-aineiden alkuperä on jäljitettävissä.
Pikkelöidyt sinapinsiemenet sopivat salaatteihin, pastoihin ja kastikkeisiin. Ukrainalainen Yevhenii Kliment hoitaa tekovaiheita käsityönä. Kuva: Sanne KatainenPalkinto hiveli jo vuosia elintarvikealan käsityöläisinä toimineen pariskunnan mieltä ja tuntui tunnustukselta pitkäaikaisesta työstä.
”Sinappivalikoimaamme tuli kokeilutuen avittamana kehiteltyä tällainen ravintolamaailmasta tuttu pikkeli vähän sattumalta, kun aloimme kartoittaa kotimaisen sinapinsiemenen saantia ja käyttöä.”
”Optimioloissa yksi sinappisatsi valmistuu kolmessa päivässä.”
”Sinapinviljelijä löytyi kotikonnuiltamme Perniöstä. Jauhamisprosessi on vielä vaiheessa, joten ideoimme ruokatuotteen kokonaisista siemenistä”, Jonas Jokilehto selostaa voittotuotteen syntytarinaa.
Antsun perinteinen sinappiresepti on kotoisin Somerolta, missä sitä on sivelty makkaran kylkeen paikallisella grillikioskilla jo vuodesta 1963.
Jokilehtojen haltuun ohje siirtyi vuonna 2019, ja siitä lähtien suosikkisinappia on valmistettu entisen makkaratehtaan tiloissa Salon Perniössä.
Valmistusprosessi on melko yksinkertainen. Sinappijauhoihin sekoitetaan vettä, sokeria, etikkaa, suolaa ja kurkumaa. Seos kuumennetaan ja sen annetaan levätä jonkin aikaa, jotta maut tekeytyvät. Valmis tuote pakataan kotimaisiin muovipulloihin tai pieniin lasipurkkeihin.
”Optimioloissa yksi sinappisatsi valmistuu kolmessa päivässä. Erästä saadaan täytettyä 275 kappaletta 300-grammaista sinappipulloa.”
Antsun sinappia on tehty samalla reseptillä yli 60 vuotta. Perussinapin rinnalle on kehitelty chili-, valkosipuli- ja konjakkiversiot. Kuva: Sanne KatainenVakuuttavasta sinappiasiantuntemuksesta ei heti arvaisi, että Jokilehtojen ajautuminen elintarvikealalle on ollut melkoinen sattumuksien summa.
Jonas syntyi Ruotsissa, jonne hänen vanhempansa olivat muuttaneet 70-luvulla työn perässä. Perhe palasi äidin kotiseuduille vuonna 1979 ja osti kodikseen 1930-luvulla rakennetun entisen kansakoulun Perniön Ylönkylästä.
Siinä asuu nyt Jonas Jokilehto perheineen. Taija-Leenan kanssa hän on pitänyt yhtä 30 vuotta. Heillä on kolme lasta, Jolia, 21, Josafiina, 19, ja Junius, 16, sekä koira ja kolme kissaa.
Muotoilijataustainen pariskunta pyöritti vaatepuotia Salossa viisitoista vuotta. Kun Nokian matkapuhelintoiminta päättyi 2015, kaupunki lamaantui, eikä kauppa enää kannattanut.
”Lapset olivat pieniä, ja olimme juuri lunastaneet kotitalon vanhemmiltani. Jotain oli keksittävä”, Jonas kertoo.
”Vaimo oli huomannut, että Perniön maatalousnaisten mehulaitteet olivat myynnissä ja ehdotti, että mennäänpä katsomaan niitä.”
Jonas Jokilehto kertoo ottaneensa isoja riskejä tietoisesti ja tiedostamatta. Kun pitää pään kylmänä ja tekee parhaansa, asiat yleensä järjestyvät. Kuva: Sanne KatainenKaupat syntyivät, ja niin sai alkunsa Mäntylinnan mehustamo vuonna 2016.
”Oman puutarhan omenasadon lisäksi ostamme raaka-ainetta lähiseudulta. Puristamme ja pastöroimme omenat mehuksi kolmen litran hanapakkauksiin. Osan jalostamme omenaglögiksi.”
Sesonkiluonteinen mehubisnes sai seuraavana vuonna jatkoa, kun Strömman kanavalla avattiin Jokilehtojen ensimmäinen jäätelökioski.
Kioski sai nimekseen Vuorovetten kioski, koska tiettävästi kanava on Suomen ainoa paikka, jossa voi havaita vuorovesi-ilmiön omin silmin.
Nyt kioskeja on kolme. Jäätelöt valmistetaan pienessä turkulaisessa jäätelötehtaassa.
”Olemme hioneet reseptiikkaa, jotta sokerin määrää saatiin vähennettyä ja korostettua kermaisuutta sekä luonnollisia makuja”, Jokilehto kertoo.
”Mustaherukka- ja mansikkajäätelön maku tulee paikallisen marjajalostajan hilloista. Ne valmistetaan käsityönä suomalaisista marjoista ilman keinotekoisia maku-, väri- tai makeutusaineita.”
Viime vuonna Jokilehdot ostivat Påps & Skål -hedelmäjääpuikkojen liiketoiminnan. Lähes kaikkiin ruokavalioihin sopivat puikot valmistetaan hedelmistä ja marjoista käsityönä Perniössä ilman lisättyä sokeria, vettä tai lisäaineita.
Vuorovetten jäätelöissä käytetään muun muassa Meritalon mansikka- ja mustaherukkahilloja maun antajina. Kuva: Sanne KatainenJäätelöitä ja hedelmäjäitä pääsee maistelemaan myös Salon Mathildedalissa, joka on kesäisin suosittu matkailukohde. Sinne on kesäkuussa avautunut lähiruokapuoti Puhti, jonka Jokilehdot perustivat viime vuonna salolaisen lähiruoan näyteikkunaksi.
Idea sai alkunsa muutama vuosi sitten, kun Turussa järjestettiin ruokaviikot Pohjoismaiden Michelin-gaalan yhteyteen. Salon seudun ruokayrittäjät halusivat tehdä tuotteitaan tunnetuksi, ja yhteistyössä Yrityssalon kanssa Turun torille avattiin Salo-kontti.
Kaksi viikkoa konttikauppiaana innoitti pariskuntaa jatkamaan lähiruokatuotteiden kanssa ensin messuilla.
”Saimme Mathildedalin Ruukinrantaan täydellisen tilan sesonkipuodille, josta löytyvät paikallisten viljelijöiden ja ruokatuottajien parhaat tuotteet. Tänä kesänä avautui toinen puoti hotelli Merikruunun pihapiiriin Dragsfjärdiin Kemiönsaarelle”, Jokilehto iloitsee.
Hän kannustaa alan yrittäjiä ottamaan riskejä mutta pitämään pään kylmänä.
”Kun on intoa ja on valmis tekemään töitä, kaikki kyllä onnistuu.”
Tulevaisuudessa hän aikoo tehostaa yrityksen toimintoja niin, että liiketoiminnasta saadaan parhaat tulokset irti.
Jokilehtojen perustama lähiruokapuoti Puhti löytyy kesämatkailijoiden suosimasta Mathildedalista. Kuva: Sanne KatainenMonen lähiruokayrittäjän tavoin myös Jokilehto hoitaa itse tuotteidensa myynnin ja markkinoinnin, mikä vie aikaa. Lähiruokapuotien ja omien nettikauppojen lisäksi tarvitaan myös muita myyntikanavia.
”Erikoistuotteisiin panostavat K-kauppiaat kuuntelevat nykyään herkällä korvalla asiakkaidensa tuotetoiveita. Toivottavasti asiakkaat myös esittävät niitä.”
Nyt työn alla on koiranjäätelön markkinakartoitus ja tuotteistaminen.
Monenlaiset lupa- ja tukihakemuslomakkeet ovat tulleet tutuiksi Jokilehdolle.
”Koen, että palvelu on hyvää ja ollaan samalla puolella, mutta välillä projektien nopea eteneminen hankaloittaa tukien hakemista.”
Nyt työn alla on koirajäätelön markkinakartoitus ja tuotteistamisen kehittäminen. Siihen on saatu EU:n maaseuturahoitusta.
”Kun sana koirille sopivasta jäätelöherkusta levisi, tuli kiire. Toivotaan, että saadaan ensimmäiset erät jo tähän kesään. Sitten nähdään, mitä karvaturrit tykkäävät”, Jokilehto naurahtaa.
Puhti-puoti on avoinna nyt toista kesää. Yhteistyö muiden salolaisten lähiruokatuottajien kanssa on ollut arvokasta ja antoisaa. Kuva: Sanne KatainenJonas Jokilehto
Syntynyt 1977 Järfällassa Ruotsissa. Perheeseen kuuluvat vaimo, kolme lasta ja neljä lemmikkiä.
Harrastaa tammi–toukokuun aikana lumilautailua ja lentopalloa, käy kuntosalilla ja lenkkeilee koiran kanssa.
Yrittäjänä Jellow Factory oy:ssä vaimonsa kanssa vuodesta 2019. Ruokatuotteiden lisäksi yrityksellä on jäätelökioskeja, pari lähiruokapuotia ja hot dog -mopokoju. Firma järjestää myös vuosittaiset Antsun festarit Perniön kirkonkylässä.
On koulutukseltaan muotoilija (AMK) ja erikoistunut miesten pukuihin. Saman koulun käynyt vaimo työskentelee freelancerina teatterin pukusuunnittelijana.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
