Työnjohtaja Nikolas Pekkarinen Lapwallin uudella Pyhännän-tehtaalla. Kuva: Miska Puumala”Turvehommat ryssittiin, mutta puu on Suomen teollisuuden perusraaka-aine” – Lapwallin toimitusjohtaja herättelee päättäjiä
Suomen teollistuneimmassa kunnassa tehdään kovaa tulosta. Uusi 20 miljoonan euron elementtitehdas tuo Pyhännälle kymmeniä uusia työpaikkoja.TilaajallePiskuinen 1 600 asukkaan Pyhäntä on Suomen teollistunein kunta suhteessa asukaslukuun: 63 prosenttia kunnan työvoimasta saa toimeentulonsa teollisuudesta.
Pyhännän yrityselämä perustuu puuhun, ja yksi kunnan menestyneistä yrityksistä on puuelementtejä valmistaja Lapwall oyj.
Kesäkuun lopulla tilauskanta nousi yhtiön historian korkeimmalle tasolle 25,4 miljoonaan euroon, kertoo toimitusjohtaja Jarmo Pekkarinen.
Lapwall on rakennuttanut Pyhännälle 20 miljoonan euron modernin, automaatiota hyödyntävän elementtitehtaan, joka mahdollistaa liikevaihdon kaksinkertaistamisen nykyisestä. Yhtiön tavoitteena on sadan miljoonan euron liikevaihto vuoden 2030 loppuun mennessä.
”Olemme mukana julkisrakentamisessa, liike- ja datakeskusrakentamisessa sekä puolustussektorin hankkeissa. Näillä sektoreilla menee varsin hyvin. Asuntorakentamisen osuus meillä on hyvin pieni.”
Kesäkuun lopussa Pyhännän työttömyysprosentti oli Pohjois-Pohjanmaan alhaisin.
Yhtiö toimittaa katto- ja seinäelementtejä kouluihin, hoivakoteihin ja liikuntahalleihin.
”Puolustussektorin hankkeista en voi kertoa mitään, mutta Suomen Nato-jäsenyys ja puolustusmäärärahojen nousu lisäävät investointeja ympäri maata.”
Lapwall toimittaa teollisesti esivalmistetun kattoratkaisun Kajaanin datakeskushankkeeseen. Muitakin datakeskusprojekteja on tulossa ja useista neuvotteluita käynnissä.
”Datakeskukset ovat vaativia rakennushankkeita, joihin tarvitaan noin 10 000–20 000 neliömetrin kattoja.”
Datakeskusten rakenteiden on kestettävä merkittäviä ripustuskuormia samalla, kun niiden tulee täyttää paloturvallisuuden, energiatehokkuuden ja kosteudenhallinnan vaatimukset.
Miljardiluokan investoinneissa rakentamisen nopeus on valttia. Pekkarisen mukaan Lapwallin ratkaisuilla puisten kattoelementtien asennusnopeus voi nousta jopa tuhanteen neliömetriin päivässä.
Lapwall työllistää tällä hetkellä vajaat parisataa ihmistä, toimitusjohtaja Jarmo Pekkarinen kertoo. Kuva: Vesa RantaAlkuvuonna kattoelementit toivat noin 60 prosenttia Lapwallin liikevaihdosta ja seinäelementit 40 prosenttia.
Yritys työllistää tällä hetkellä 191 työntekijää, luvussa ovat mukana sekä omat että vuokratyöntekijät. Konserni käyttää myös alihankkijoita.
”Tarvitsemme Pyhännälle kymmeniä työntekijöitä lisää, kun uusi tehdas laitetaan kahteen vuoroon. Samalla tehokkuuden täytyy kasvaa eli tehty työmäärä valmistettua elementtineliötä kohden putoaa. Se on meille elinehto.”
Yhtiön Vetelin- ja Pälkäneen-tehtailla työkielenä on englanti, koska siellä on paljon ulkomaista työvoimaa, erityisesti ukrainalaisia.
”Yhtiö toki kannustaa työntekijöitä opiskelemaan suomen kieltä”, toimitusjohtaja sanoo.
Lapwallilla on tehtaat myös Keski-Pohjanmaalla ja Pirkanmaalla. Pääpaikassa Pyhännällä tehtaita on kolme. Kuva: Miska PuumalaLapwallilla on ollut hankaluuksia saada suomalaisia työntekijöitä tehdastöihin. Kesäkuun lopussa Pyhännän työttömyysprosentti oli Pohjois-Pohjanmaan alhaisin.
Pekkarinen katsoo, että työn vastaanottamisen pitäisi aina olla taloudellisesti kannattavaa, ja epäilee, että kannustinloukut voivat heikentää sen houkuttelevuutta.
”Meille ovat tervetulleita kaikki, joilla on asenne kohdallaan. Nämä työt kyllä oppii.”
Henkilöstön koulutuksessa käytetään Yhdysvalloissa kehitettyä TWI-menetelmää. ”Työvaiheet opetetaan systemaattisesti niin, että uusi työntekijä oppii työt turvallisesti, laadukkaasti ja nopeasti.”
Toimitusjohtaja uskoo, että suomalaisyritykset joutuvat tulevaisuudessa kilpailemaan entistä enemmän työvoimasta. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa päättyy joskus, ja ainakin osa ukrainalaisista palaa kotimaahansa.
”Sen takia meidän pitää automatisoida sekä toimihenkilötyötä että tuotannon työtä.”
”Työnteolla pitäisi pystyä rikastumaan, mutta nyt liian iso osa palkasta menee yhteiskunnan pyörittämiseen.”
Talouden piristymisen myötä investoinnit ovat käynnistyneet teollisuudessa, infrassa, puolustussektorilla ja datakeskushankkeissa. Asuntorakentamisen tilanne on edelleen vaikea.
”Lapwallin kannalta me näemme markkinatilanteessa enemmän mahdollisuuksia kuin uhkia.”
Jarmo Pekkarinen kantaa huolta polttoaineiden hinnasta ja verotuksesta.
”Työnteolla pitäisi pystyä rikastumaan, mutta nyt liian iso osa ihmisten palkasta menee yhteiskunnan pyörittämiseen. Meillä on aika ankara verotus ja eläkemaksut päälle.”
”Kun ihmiset saavat suuremman osan työllä hankkimasta rahasta itselleen, heillä on varaa kuluttaa, ja se laittaa talouden moottorit kasvuun.”
Rakennusmoduuleita rivissä Pyhännän-tehtaalla. Kuva: Miska Puumala
Pyhännän yrityselämä perustuu puuhun, mistä on esimerkkinä puuelementtejä valmistava Lapwall. Kuva: Miska PuumalaJarmo Pekkarisen mielestä päättäjillä pitäisi olla rohkeutta puolustaa Suomen kansallisia etuja. Hän viittaa esimerkiksi EU:n lintudirektiiviin, joka tuo rajoituksia lintujen pesimäaikaisiin hakkuisiin.
”Turvehommat me ryssittiin, mutta puu on Suomen teollisuuden perusraaka-aine. Ei lähdetä suin päin toteuttamaan asioita, jotka aiheuttavat taloudellemme vahinkoa.”
Pyhännällä on Pekkarisen mukaan hyvä asua, elää ja yrittää. Myös kunnan syntyvyys on maan kärkiluokkaa. Se toimitusjohtajaa harmittaa, että päätösvalta perusterveydenhuollosta on viety pois kuntapäättäjiltä.
”Pyhännältä lähti 1960-luvun lopulla paljon väkeä Ruotsiin. Kunnassa havahduttiin, että koko kylä kuolee, jos ihmisillä ei ole työpaikkoja. Pyhännälle perustettiin teollistamislautakunta, ja sen perinne on jatkunut edelleen.”
Lapwallin modernissa tehdashallissa tehdään puuntyöstöä ja koneellista käsittelyä. Kuva: Miska PuumalaArtikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
