

Ihmisten ravitsemuksessa punaisen lihan määrä vähenee. Kissojen kohdalla sen sijaan vahvistuu pikkuhiljaa ymmärrys siitä, että ne ovat lihansyöjiä.
Entistä useampi haluaa kissalleen viljatonta ja sokeritonta ruokaa.
”Lemmikinomistajien tietoisuus ravinnon merkityksestä koirien hyvinvoinnille on kasvanut vuosi vuodelta. Kissojen kohdalla ei vielä olla samassa tilanteessa”, kertoo Prima Pet Premiumin strategiajohtaja Tanja Yrjölä.
Esimerkiksi ylipaino on kissojen keskuudessa kasvava ongelma. Moni omistaja luottaa siihen, että kissa osaa rajata syömistään, mutta herkkuja annetaan liian usein.
Suomalainen lemmikkiruokien valmistaja ja maahantuoja.
Toimitusjohtaja Riikka Koskenohi.
Tuotemerkit koirille ja kissoille: Prima Dog, Prima Cat, Hau Hau Champion ja Dagsmark.
Perustettu 1994. Vuodesta 2021 ollut osa tšekkiläistä lemmikkiruokakonserni Vafo Groupia.
Vafo Groupin tuotantolaitokset Suomessa Nokialla ja Loimaalla.
Vuonna 2024 liikevaihto 52,6 miljoonaa euroa, liiketulos 1,8 miljoonaa euroa ja tilikauden voitto noin 1,2 miljoonaa euroa.

Kotimainen lemmikkiruokateollisuus on tärkeä suomalaisen lihantuotannon sivuvirtojen hyödyntäjä. Niistä ruhon osista, joita ei käytetä elintarvikkeissa, valmistetaan esimerkiksi ravintoa koirille ja kissoille.
Käytämme muun muassa broilereiden sydämiä ja kivipiiroja, jotka monessa muussa maassa ovat ihmisten suurta herkkua, kertoo Prima Pet Premiumin toimitusjohtaja Riikka Koskenohi.
”Käytämme raaka-aineita, jotka kävisivät ihmistenkin ravinnoksi. Pelkällä luunahkaseoksella emme tee mitään.”

Lihan kulutuksen vähentyessä myös sen tuotanto laskee eli sivuvirtojen määrä vähenee.
Mistä saadaan proteiinia tulevaisuuden kissanruokiin?
Uusia proteiininlähteitä tutkitaan ja testataan jatkuvasti, Koskenohi kertoo. Yhtiö käy esimerkiksi neuvotteluita Kirkkonummella sijaitsevan Eniferin kanssa pekilo-sieniproteiinin hyödyntämisestä lemmikkiruuissa.
”Myös hyönteiset ovat yksi vaihtoehto. Ne eivät ole lyöneet läpi ihmisten ravitsemuksessa mutta lemmikkien ruuissa ne hyväksytään.”
”Kissanruokamarkkinat ovat pitkään olleet hintavetoisia, mutta kysyntä siirtyy kohti premium-tuotteita.”
Kaksijalkaisten ravitsemuksessa terveellisyys ja raaka-aineiden alkuperä ovat keskeisiä trendejä. Ne heijastuvat myös lemmikkien ruokiin mutta koirapuolella kissoja nopeammin, Koskenohi kertoo.
Kotimaisuuden merkitys kaikessa kuluttamisessa kasvaa. Koskenohin mukaan kissanomistajat ovat vasta alkaneet kiinnostua ja keskustella lemmikkiruokien alkuperästä, koirapuolella siitä jo puhutaan.
”Kissanruokamarkkinat ovat pitkään olleet hintavetoisia, mutta kysyntä siirtyy kohti premium-tuotteita. Tosin aina on olemassa kuluttajajoukko, joka valitsee tuotteet hinnan perusteella.”

Koiranruuistaan tunnettu Prima Pet Premium on nostanut kissat strategiansa kärkipaikalle. Yhtiö haluaa lisätä kissojen arvostusta ja tietoisuutta siitä, mikä merkitys ravinnolla on lemmikin hyvinvoinnille.
”Haluamme entistä paremmin ymmärtää suomalaisia kissoja ja niiden omistajia”, Koskenohi ja Yrjölä sanovat.
Prima Pet Premium valmistuttaa Prima Cat -tuotemerkillä kissoille sekä märkä- että kuivaruokaa. Reseptit on suunniteltu suomalaisille kissoille, mutta kaikki raaka-aineet eivät ole kotimaisia.
Toinen tuotemerkki kissoille on suomalaisista raaka-aineista valmistettava Dagsmark, jonka märkäruuat tehdään Loimaalla ja kuivaruuat Nokialla suomalaisista raaka-aineista.
Lemmikkiruokien valttikortit ovat tuoreus ja laatu, joita varmistetaan hankkimalla raaka-aineet mahdollisimman läheltä Nokian ja Loimaan tehtaita.
Tuoreus on erityisesti kissanruokien ehdoton vaatimus. Kissan hajuaisti on 14 kertaa tarkempi kuin ihmisellä. Pienikin vivahde pilaantumiseen saa lemmikin jättämään ruokansa syömättä.
Kissoille ruokien valmistaminen on Yrjölän mukaan lopulta tasapainoilua maittavuuden kanssa. Jokainen kissanomistaja tietää millainen show ruokien kanssa voi olla. Eilen hyvällä halulla syöty ei tänään enää kelpaa.

Markkinoilla on tarjolla eri ruokia erirotuisille kissoille. Prima Pet Premium ei ole tälle tielle lähtenyt vaan valmistaa kissan eri ikäkausiin tarkoitettuja ruokia.
Rodun ja ravitsemuksen yhteydestä, kuten kissojen ravitsemuksesta ylipäätään, on vähän tutkimustietoa, Yrjölä sanoo. Tietoa hänen mukaansa tarvittaisiin, jotta kissanruokateollisuus voisi nojata tuotekehityksessään faktoihin.