
Kun pariskunta on ollut naimisissa pyöreitä vuosia, moni saattaa haluta avioliitolle tuoreen siunauksen tai että heidän puolestaan rukoillaan. Sama toivomus saattaa tulla ilmi, jos puolisot avioeron sijasta päättävät jatkaa yhdessä.
Myös puolison vakavasta sairaudesta selviytyminen saattaa herättää saman toiveen.
Asiasta kertoo Kirkkohallituksen asiantuntija Terhi Paananen, joka on myös pappi.
”Kirkko ei ole juurikaan markkinoinut avioliiton vuosipäivän siunaamista. Olettaisin, että koska tällainen toimitus on Kirkkokäsikirjassa, kirkko näkee sen pitämisen suositeltavana”, Paananen sanoo.
Rukoushetken voi johtaa pappi, seurakunnan työntekijä tai seurakunnan jäsen.
Avioliittoon vihkimisen vuosipäivässä on kyse rukoushetkestä, joka voidaan pitää kirkossa, kotona tai muussa paikassa. Jos tilaisuuden haluaa pitää esimerkiksi luonnon äärellä, papin saa paikalle ilman erillistä maksua.
Rukoushetken voi johtaa pappi, seurakunnan työntekijä tai seurakunnan jäsen.
Toimitus sisältää raamatunlukua, rukousta pariskunnan puolesta ja virsiä. Pariskunta saa itse vaikuttaa sen sisältöön. Siellä voi olla esimerkiksi heidän toiveensa mukainen musiikkiesitys.
”Yleensä tunnelma rukoushetkessä on kiitollinen ja rauhallinen. Kiitollisuus liittyy kriisistä selviämiseen tai siihen, että ollaan onnistuttu olemaan jo 40 vuotta yhdessä”, Paananen kuvailee.
Rukoushetken voi kuitenkin järjestää milloin se tuntuu sopivalta, vaikka joka vuosi.
”Tiedän yhden pariskunnan, joka käy joka vuosi kirkossa rukoilemassa. Vieraita he eivät sinne kutsu.”
”Kiitollisuus liittyy kriisistä selviämiseen tai siihen, että ollaan onnistuttu olemaan jo 40 vuotta yhdessä.”
Avioliiton vuosipäivän rukoushetkien määristä Suomessa ei ole tietoa, sillä niitä ei tilastoida.
”Jos kasteita on 40 000 vuodessa niin avioliiton vuosipäivän rukoushetkiä pidetään joitakin satoja”, arvioi Paananen.
Paanasen mukaan vihkivalan voi halutessaan uusia avioliiton vuosipäivän rukoushetkessä. Vihkivalaa kirkon kieli ei tunne vaan sellainen voidaan muokata esimerkiksi avioliittoon vihkimisen sormuslupauksesta.
”Rukoushetkessä puolisot voivat luvata toisilleen jotain, pyytää anteeksi tai tunnustaa rakkauttaan. Lupaukset voidaan laatia kokonaan itse tai toiselle voidaan myös lausua jokin runo tai aforismi. Sisältöä ei ole mitenkään rajattu.”
Vihkivalojen uusinta on rantautunut Suomeen englanninkielisestä maailmasta. Se tunnetaan esimerkiksi amerikkalaisista elokuvista.
Vihkivala on kuitenkin vapaaehtoinen osa kirkollisessa ja siviilivihkimisessä. Juridisesti tällaista termiä ei tunneta, eli siihen ei liity mitään laillisia oikeuksia tai velvollisuuksia.