Antti Jakola pyörittää Vuorikosken myllyn kesäkahvilaa ja vintage-puotia yhdessä puolisonsa kanssa. Kuva: Jarno MelaLohjaAntti painoi pahimmillaan 170 kiloa – ”Ensin hoidettiin mieli kuntoon”
Vuorikosken myllyn matkailuyrittäjä Antti Jakola on päässyt pimeästä käytävästä, jossa kaikki ovet olivat kiinni.TilaajalleLohjan Sammatin vehreässä myllymiljöössä yrittäjä Antti Jakola on löytänyt elämäänsä tasapainon.
”Elämä on matka tulla omaksi itsekseen”, sanoo 52-vuotias Jakola sanoo ja katsoo pihapiiriä, jossa saniaiset nousevat kevääseen ja koski kohisee tasaisesti taustalla.
Jakola elää puolisonsa kanssa rauhallista arkea Vuorikosken myllyllä. Päivät täyttyvät puutarhanhoidosta, nikkaroinnista ja yrityksen pyörittämisestä. Tekeminen ei tunnu enää kuormittavalta, päinvastoin.
Kaikki ei kuitenkaan ole aina ollut näin hyvin.
”Täällä on tilaa ajatella”, Antti Jakola sanoo Sammatin Vuorikosken myllyn pihapiirissä. Kuva: Jarno MelaJakolan juuret ovat Keski-Pohjanmaalla Kannuksessa. Hänen lapsuudessaan käsillä tekeminen oli osa arkea.
”Kasvoin maalla seuraten, kuinka asioita tehtiin itse. Sieltä on peräisin ajatus, että melkein mitä vain voi opetella tekemään.”
Monilahjakas mies tarttui nuorena monenlaisiin töihin: musiikkiin, visuaaliseen suunnitteluun, kauneudenhoitoon ja remontointiin. Jo varhain hän työllisti itsensä yrittäjänä.
Kymmenen vuoden työputki päättyi kuin seinään vuonna 2009.
”Tein paljon asioita yhtä aikaa ja hajotin energiaani moneen suuntaan. Jossakin vaiheessa huomasin toteuttavani sellaista unelmaa, joka ei ollut enää minun.”
Seurauksena oli täydellinen loppuunpalaminen. Jakola menetti toimintakykynsä ja vietti kuukausia käytännössä vuodelevossa.
”Olin käytävässä, jossa kaikki ovet olivat kiinni.”
Samaan aikaan paino nousi tunnesyömisen seurauksena peräti 170 kiloon, ja hänellä puhkesi kakkostyypin diabetes. Taustalla oli yksinäisyyttä ja pitkään jatkunutta kuormitusta.
Käänne alkoi terapiasta.
”Ensiksi hoidettiin mieli kuntoon. Opin tuntemaan itseni ja huomasin, että olen ihan ookoo tyyppi.”
”Ferrarin moottori mutta Ladan kroppa”, Antti Jakola kuvailee entistä elämäänsä kymmeniä kiloja painavampana. Kuva: Jarno MelaOivallus johti myös konkreettisiin tekoihin. Jakola aloitti elämäntapamuutoksen. Se tehtiin Cambridgen yliopistossa kehitetyllä, vähäenergisiin ateriankorvikkeisiin ja minimikilokaloreihin perustuvalla ohjelmalla.
”Tuli tunne, että elämä kantaa, vaikka itse ei jaksaisi.”
”Tajusin, että minulla on Ferrarin moottori mutta kroppa on kuin Lada. Jotain oli pakko tehdä.”
Hän laihdutti vuodessa yli 80 kiloa. Painonpudotus toi mukanaan merkittävän muutoksen. Verensokeri pysyy nyt normaalina ilman lääkitystä, ja Jakolan fyysinen vointi koheni ratkaisevasti.
”Kyllä se vaikutti kaikkeen. Aiemmin oli jatkuvaa kipua, huonoa unta ja voimattomuutta. Yhtäkkiä jaksoi ihan eri tavalla ja näki ensimmäistä kertaa, miltä oikeasti näyttää.”
Myös itsetunto vahvistui ja elinvoima palautui. Jakola kertoo, että miehinen suorituskykykin koheni selvästi.
Toipumiseen liittyi myös hengellinen herääminen. Kun kaikki muu pysähtyi, syntyi kokemus siitä, että apua tuli odottamattomista suunnista.
”Tuli tunne, että elämä kantaa, vaikka itse ei jaksaisi.”
Vuorikosken mylly avautuu koulujen päättäjäisviikonloppuna. Aukioloajat kannattaa tarkistaa yrityksen nettisivuilta. Kuva: Jarno MelaVuonna 2015 Antti Jakola teki jälleen suuren ratkaisun. Hän myi talonsa ja yrityksensä, pakkasi autoon kaksi huonekalua ja muutti Helsinkiin ilman varmaa työtä.
”Tiesin vain, että minun täytyy vaihtaa maisemaa.”
Pääkaupungissa odotti uusi alku – ja pian myös rakkaus. Jakola tapasi nykyisen, laboratorioalalla työskentelevän puolisonsa. Molempia yhdistivät maaseutujuuret, vaikka ne olivat eri puolilta Suomea.
”Siinä oli heti tuttuuden tunne”, Jakola sanoo.
”Myynti-ilmoituksessa sanottiin, että vaatii ennakkoluulotonta asennetta.”
Kaupunkivuodet toivat kokemuksia, mutta lopulta kaipuu maalle kasvoi liian suureksi.
”Betoni ei antanut sitä, mitä tarvitsimme. Halusimme tehdä käsillä, hoitaa pihaa ja rakentaa omaa ympäristöä.”
Vuonna 2019 pariskunta löysi netistä Sammatissa sijaitsevan, 130-vuotiaan myllymiljöön. Paikka oli ollut pitkään myynnissä, ja piha oli päässyt villiintymään.
”Myynti-ilmoituksessa sanottiin, että vaatii ennakkoluulotonta asennetta. Ajattelin vain, että otetaan tämä.”
Aluksi tarkoitus oli kunnostaa paikka omaan käyttöön. Pariskunta asui pienessä, 60-neliöisessä talvilämpimässä kesämökissä ja teki töitä hartiapankilla.
Puodissa on myynnissä sisustustuotteita, paikallisia käsitöitä ja tilalla valmistettuja herkkuja. Kuva: Jarno MelaVähitellen, lähes vahingossa, syntyi ajatus yritystoiminnasta. Kun vanhaa tavaraa alkoi kertyä, avattiin pieni puoti. Ensimmäisten viikkojen aikana siellä kävi satoja vieraita.
Siitä kasvoi Vuorikosken mylly: kesäisin avoinna oleva kahvila, vintage-puoti ja aamiaismajoitus.
Kahvilan leivonnaiset syntyvät edelleen pitkälti Jakolan omista resepteistä. Myymälän tuotteet ovat kierrätettyjä tai paikallisten tekemiä.
Pihapiirissä järjestetään myös juhlia, näyttelyitä ja tapahtumia.
”Tämä ei ole vain yritys vaan elämäntapa. Työ ja vapaa-aika sekoittuvat hyvällä tavalla.”
Hyötyliikunta syntyy remontoinnista ja pihatöistä, eikä kuntosalille ole ollut tarvetta. Maaseudun rauha näkyy arjessa.
”Huomasimme jo kahdessa viikossa, että stressitasot laskivat. Täällä on tilaa ajatella.”
1893 rakennettu mylly jauhoi aikoinaan osuuskuntalaisten viljat, sahasi puutavarat ja tuotti sähköä kyläläisten tarpeisiin. Kuva: Jarno MelaJakola korostaa myös yhteisöllisyyttä. Sammattiin on muuttanut uusia asukkaita, ja kesäisin mökkiläiset tuovat elämää kylään.
Samalla hän näkee maaseudun haasteet, kun palvelut vähenevät koko ajan.
”Esimerkiksi Sammatin terveyskeskus lakkautettiin, ja nyt asiointi on kauempana.”
Palvelujen poistuminen muistuttaa siitä, ettei maaseutu ole pelkkää idylliä vailla ongelmia.
”On hyvä tiedostaa, että tämä ei ole pelkkää postikorttimaisemaa. Silti tämä on meille oikea paikka.”
Tulevaisuuteen Jakola katsoo realistisesti mutta toiveikkaasti. Hän toivoo, että myllyn toiminta voisi aikanaan jatkua jonkun muun vetämänä.
”Tärkeintä on, että täällä säilyy elämä ja palvelut.”
Kun koski kohisee ja kevät kääntyy kesäksi, Jakola kokee olevansa oikeassa paikassa. Pitkä matka on opettanut häntä kuuntelemaan itseään.
”Kun tunnistaa todellisen minänsä, kaikki muu alkaa asettua paikoilleen.”
Jakolan elämänmuutokseen kuului myös hengellinen herääminen. ”Tuli tunne, että elämä kantaa.” Kuva: Jarno MelaAntti Jakola
52-vuotias yrittäjä, asuu Lohjan Sammatissa.
Kasvoi Keski-Pohjanmaalla Kannuksessa maaseudulla, missä omatoimisuus kuului arkeen.
Työskennellyt vuosien varrella muun muassa musiikin, visuaalisen suunnittelun, kauneudenhoidon, remontoinnin ja sisustuksen parissa.
Vuonna 2009 koki vakavan loppuunpalamisen. Sen jälkeen hän pudotti painoa yli 80 kiloa ja sai kuriin kakkostyypin diabeteksen.
Muutti vuonna 2019 puolisonsa kanssa Sammattiin ja perusti Vuorikosken myllyn. Yritykseen kuuluu kesäkahvila, puoti ja aamiaismajoitusta.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
