Etelä-Pohjanmaalla nähdään kesäkuussa Suomen historian kannalta merkittävä uutuusooppera, kun isovihan ajasta 1700-luvulla kertova Isoviha-ooppera saa kantaesityksenä Ilmajoen musiikkijuhlilla.
Libreton eli oopperan tekstin on kirjoittanut Rottien Pyhimys -kirjallaan suursuosion saavuttanut kirjailija Anneli Kanto, jonka mukaan oopperateoksen käsittelemät aiheet ovat ikävä kyllä ajankohtaisempia kuin aikoihin.
Kannon mukaan elämme juuri nyt poikkeuksellista aikaa, jossa kollektiivinen turvallisuuden tunteemme on kadonnut ja sotien mahdollisuus on tullut tavallisillekin ihmisille järkyttävän lähelle. Erityisiä yhtymäkohtia Kanto löytää isovihan ajan ja edelleen jatkuvaan Ukrainaan sodan välillä.
”Tuntui aika järkyttävältä tajuta, että myös mun omat esi-isäni on olleet kaiken sen keskellä.”
”Esimerkiksi siviilien terrorisointi, kiduttaminen, raiskaukset ja lasten sieppaaminen ovat kaikki asioita, jotka tapahtuivat isovihan aikana, ja ne tapahtuvat tänä päivänä myös Ukrainassa. Toivoisi, että moinen barbaarisuus olisi mennyttä ja historiaa, mutta eipä ole”, Kanto huokaa puhelimitse.
Kirjoitusprosessin hurjin yllätys olikin Kannon mukaan ymmärtää, kuinka lähelle hänen oman sukunsa historiaa isovihan tapahtumat tulevat.
”Tuntui aika järkyttävältä selata sukututkimusta ja tajuta, että myös mun omat esi-isäni on kokeneet sen ajan. Että siellä on joku Liisa Matintytär ja Yrjänä Yrjänänpoika olleet kaiken sen keskellä.”
Isoviha-oopperan ohjaaja Tuomas Parkkinen on Kannon kanssa samoilla linjoilla. Hän uskoo oopperan resonoivan suomalaisissa erityisesti teoksen käsittelemän epäoikeudenmukaisuuden kautta.
”Aikakirjat ja tutkimukset kertovat, että isovihan aika oli Suomen alueella poikkeuksellisen julmaa. Vaikken historioitsija olekaan, olen työni kautta tutustunut sekä Suomen sisällissotaan että talvisotaan, ja kyllä tässä suhteessa isovihan aikana siviileihin kohdistunut väkivallan määrä oli täysin poikkeuksellista.”
Kuten Kanto, myös Parkkinen näkee isovihan ajassa useita yhteyksiä nykyaikaan ja muistuttaa, että Vladimir Putinissa ja Venäjän 1700-luvun alun hirmuhallitsijassa Pietari Suuressa on paljon samaa.
Erityistä mielenkiintoa teokselle luo Parkkisen mukaan myös se tosiasia, että ooppera kantaesitetään nimenomaan Ilmajoella Kyrönjoen varressa, jossa käytiin isovihan aikaan kovia taisteluita.
”Teos esitetään paikoilla, johon ihmisiä on isovihan aikana murhattu.”
Parkkiselle olikin alusta asti itsestään selvää, että paikallisväri olisi esityksessä vahvasti läsnä.
”Teos esitetään autenttisilla pahojen tekojen paikoilla, sillä Ilmajoen ooppera-areena sijaitsee kohdassa, johon ihmisiä on aikoinaan isovihan aikana murhattu.”
Parkkinen ajattelee, että juuri näistä syystä aihetta on tärkeää käsitellä nyt nimenomaan taiteen keinoin. Juuri taide voi kertoa katsojille ainutlaatuisia, ravitsevia ja ravisuttavia tarinoita, jotka voivat kuitenkin myös puhdistaa.
”Kun katsomme taidetta, katsomme aina myös omaa aikaamme ja maailmaa sen lävitse. Vaikka näyttämön tapahtumat ovatkin fiktiivisiä, täytyy muistaa, että näitä samoja asioita tapahtuu oikeasti maailmassa”, Parkkinen sanoo.
