• Kari Ojanen on ajanut bussia ympäri Eurooppaa, mutta nykyään häneen törmää Hämeenkyrön hiekkateillä

    Linja-autonkuljettaja Kari Ojanen viihtyy työssään koulubussin ratissa. Aamun ja iltapäivän kuljetusten välinen aika kuluu muiden kuljettajien kanssa leukatalkoissa.
    Tilaajalle
    Linja-autonkuljettaja Kari Ojanen lähti ajelemaan kotoaan Sastamalan Mouhijärveltä kohti naapurikunta Hämeenkyröä kello 6.20 ja nappasi varikolta ajettavakseen punaisen bussin. Hän oli valmiina työpäivään jo ennen seitsemää.
    Linja-autonkuljettaja Kari Ojanen lähti ajelemaan kotoaan Sastamalan Mouhijärveltä kohti naapurikunta Hämeenkyröä kello 6.20 ja nappasi varikolta ajettavakseen punaisen bussin. Hän oli valmiina työpäivään jo ennen seitsemää. Kuva: Rami Marjamäki
    Koti|Koulutus
    19.8.202520:00
    Tuovi Mäkipere
    Hämeenkyrö

    Kello käy hädin tuskin seitsemää aamulla, mutta linja-autonkuljettaja Kari Ojanen on jo valmiina tulevaan työpäivään. Kojelautaan kiinnitetty puhelin kertoo, että ensimmäistä koulukyytiläistä pitäisi olla hakemassa kotitien päästä 27 minuutin kuluttua, mutta sinne kestää ajella alle parikymmentä minuuttia.

    ”Linja-autonkuljettajan ykkössääntö on se, ettei lähde pysäkiltä liian aikaisin”, Ojanen tiivistää.

    Ojanen ajelee koulukuljetuksia maanantaista perjantaihin noin 200 kilometriä päivässä. Peuroja ja kauriita tulee vastaan harva se päivä, ja viime aikoina on varoiteltu susista ja karhuista.

    Eläinkunta tai suunnilleen mikään muukaan ei silti hetkauta Ojasta ratin takana, sillä hän on ajanut kaikkia mahdollisia reittejä Tampereen kaupunkiliikenteestä Euroopan valtateihin.

    Aiemmin Kari Ojanen sai väistellä Hämeenkyrön hiekkateillä usein maitoautoa, mutta maatilojen määrä on vähenemään päin. Toisaalta Hämeenkyröön nousee uusia omakotitaloja jatkuvasti, ja pränikkää päiväkotiakin kuntaan on pystytetty.
    Aiemmin Kari Ojanen sai väistellä Hämeenkyrön hiekkateillä usein maitoautoa, mutta maatilojen määrä on vähenemään päin. Toisaalta Hämeenkyröön nousee uusia omakotitaloja jatkuvasti, ja pränikkää päiväkotiakin kuntaan on pystytetty. Kuva: Rami Marjamäki

    Myös Hämeenkyrön pikkutiet ovat käyneet Ojaselle tutuksi, sillä hän muistelee ajaneensa ensimmäiset koulukuljetuksensa kunnassa 30 vuotta sitten. Muille kuskeille hän haluaa vinkata, ettei koulubussin ajamista kannata karsastaa.

    ”Nämä koulukuljetukset ovat leppoisaa hommaa.”

    Päivästä riippuen Kari Ojanen kuljettaa eri koulujen oppilaita, ja tänä aamuna kyydissä on Heinijärven ja Mahnalan kouluille menijöitä. Nuorimmat kuskattavat ovat eskarilaisia, vanhimmat 6.-luokkalaisia.

    ”Linja-autonkuljettajan ykkössääntö on se, ettei lähde pysäkiltä liian aikaisin.”

    Kari Ojanen

    Ojasella riittää muistoja suunnilleen reitin jokaiselle kilometrille. Kyröskartanon kohdalla Ojanen muistelee 1990-lukua, jolloin koulubussin kyytiin nousi eteläeurooppalaisia oppilaita. Oman kulttuurinsa mukaisesti koululaiset kättelivät kuskin mennen tullen.

    ”Parissa kuukaudessa he oppivat suomalaisille tavoille ja ihan hiljaa alkoivat tulla kyytiin”, Ojanen kertoo.

    Eivät tervehtimistaidot sentään unholaan ole painuneet, ainakaan näiltä sisaruksilta.

    ”Moi”, sanoo Julia Vuorinen.

    ”Moi”, sanoo puolestaan Akseli Vuorinen.

    Ehdittekö yleensä ajoissa pysäkille?

    ”Välillä ollaan etuajassa, välillä pitää juosta. Mutta aina ehditään”, Julia Vuorinen muotoilee.

    Julia Vuorisen koulupäivä alkoi käsityön kaksoistunnilla. Takana istuu Elias Saari.
    Julia Vuorisen koulupäivä alkoi käsityön kaksoistunnilla. Takana istuu Elias Saari. Kuva: Rami Marjamäki

    Ojanen kuittaa reitin ensimmäiset koululaiset haetuiksi ja suuntaa kohti seuraavaa tienhaaraa. Aamun ensimmäiset kyyditettävät ovat matkalla Heinijärven koululle.

    Koulubussi täyttyy takariviltä eteenpäin. 22-paikkainen kulkupeli saattaa näyttää pieneltä, mutta sen kuljettaminen vaatii täydet linja-autonkuljettajan luvat.

    Lisää aiheesta
    • Koulukyytisovellus on otettu vanhempien taholta hyvin vastaan.

      Koulutus | Tällaisella sovelluksella vanhempi saa ilmoituksen, jollei lapsi nousekaan koulukyytiin

    Bussin ketterästä koosta on apua metsäteillä, joilla kääntöpaikat ovat välillä harvassa. Kertaalleen auto pitää peruuttaa ylämäkeen ja jatkaa matkaa takaisin samaan suuntaan, josta oltiin tulossa.

    Valoisalla vuodenpuoliskolla koululaisten havaitseminen on helppoa, mutta talviaamuisin tilanne on toinen. Jos tummiin vaatteisiin pukeutunut lapsi seisoo tienvarren pusikkoa vasten ilman yhden yhtä heijastinta, ei häntä yksinkertaisesti näe.

    ”Jos heijastin on unohtunut, kännykän näytöllä voi vilkuttaa kuskille”, Ojanen vinkkaa.

    Meeri Nousiainen nousi kyytiin 3,5 kilometrin koulumatkalle. Äiti Jenna Nousiainen oli saattanut Meerin pysäkille.
    Meeri Nousiainen nousi kyytiin 3,5 kilometrin koulumatkalle. Äiti Jenna Nousiainen oli saattanut Meerin pysäkille. Kuva: Rami Marjamäki

    Koska koulupäivät alkavat eri kouluissa eri aikaan ja lapset asuvat eri suunnilla, Ojanen hakee lapsia pienissä erissä, käy tiputtamassa heidät koululle ja lähtee hakemaan seuraavaa satsia toisesta suunnasta.

    Yhdellä kertaa autossa istuu korkeintaan 19 lasta, mutta yhteensä yhden aamun aikana Ojasen autossa voi kököttää yli 50 oppilasta.

    ”Onko turvavyöt kiinni”, Ojanen kysyy joka kerta, ennen kuin matka jatkuu.

    Lisää aiheesta
    • Utön koulu on Suomen eteläisin kyläkoulu. Tokaluokkalainen Isa Mattsson kulkee kouluun naapurisaari Jurmolta, ja kuljetuksensa vastaa hänen isänsä Klas Mattsson.

      Koulukyyditettävien määrä on laskussa, vaikka kouluverkko harvenee – kuljetuksia pohdittaessa ongelmia aiheuttavat niin tontin rajat kuin matkan vaarallisuuskin

    Bussissa kuuluu tasainen supatus. Saman ruudun ääreen kumartuu useita päitä, ja sisällölle hihitellään yhdessä. Usein niskatuen yli pilkistää vain lippis. Hämeenkyröläislasten lippismuoti kattaa muun muassa tunnetuimmat urheiluvaatemerkit, englanninkielisiä sanoja, tv:stä tuttuja hahmoja ja yhden nautaeläimen.

    Meeri Nousiaisen tämän aamun asuvalinta on osunut lippikseen, jota koristaa Pokémonista tuttu Charmander-hahmo.

    Meerin äiti Jenna Nousiainen on tullut mukaan pysäkille ja vaihtaa Ojasen kanssa pari sanaa aamun hienosta säästä.

    ”Kivaa koulupäivää!” äiti huikkaa perään, kun Meeri hyppää bussiin.

    Matematiikka kuuluu Miisa Metsähonkalan suosikkiaineisiin koulussa. Matematiikan kirja täyttyi matkalla Mahnalan koululle.
    Matematiikka kuuluu Miisa Metsähonkalan suosikkiaineisiin koulussa. Matematiikan kirja täyttyi matkalla Mahnalan koululle. Kuva: Rami Marjamäki

    Oppilaat istuvat koulubussin kyydissä korkeintaan puoli tuntia. Miisa Metsähonkala Mahnalan koulusta käyttää koulumatkan hyödyksi ja tekee prosenttilaskuja suunnilleen samaa tahtia kuin mihin taskulaskin pystyisi.

    ”Seuraava matikantunti on huomenna, mutta teen nämä tänään valmiiksi, jotta voin jättää kirjan koululle”, Miisa kertoo.

    Matematiikankirjan sivu tulee täyteen juuri ennen Mahnalan koulun pihaa kello 9.10. Lapset poistuvat bussista, ja Kari Ojanen lähtee ajelemaan kohti varikkoa.

    Kari Ojanen on veivannut rattia ympäri Suomea ja Eurooppaa: ”Venetsia on muuten kuskille kiva kaupunki, sillä autohan pitää jättää parkkiin.” Hämeenkyrön koulukuljetuksiakin hän ajeli jo 1990-luvulla.
    Kari Ojanen on veivannut rattia ympäri Suomea ja Eurooppaa: ”Venetsia on muuten kuskille kiva kaupunki, sillä autohan pitää jättää parkkiin.” Hämeenkyrön koulukuljetuksiakin hän ajeli jo 1990-luvulla. Kuva: Rami Marjamäki

    Iltapäivän kierrokselle Ojanen lähtee kello 12.30, ja väliin jäävän ajan hän muiden kuskien kanssa.

    ”Aika kuluu leukatalkoissa.”

    Lisää aiheesta
    • Minna Ykspuu kuskaa poikaansa Aaro Bäcklundia Pirkanmaan ja Keski-Suomen maakuntarajan yli Haapamäen yhteiskouluun Keuruulle. .

      Koulutus | Oppilaita kuskataan pian talkoovoimin tähän maaseutukouluun, koska kaupunki ei järjestä kyytejä

      Tilaajalle
    • Rovaniemeläinen Antti Niiranen aktivoi lapsia ja nuoria liikkumaan.

      Harrastukset | Kuntien kannattaisi kääntää kaikki kivet lasten liikuttamisessa, vaikka se vaatisi luutuneiden ajattelumallien pölyttämistä – Antti Niiraselle liikunta on sydämenasia

    • ”Jos eläimen käyttäytyminen aiheuttaa hengelle ja terveydelle vaaraa, poliisi lopettaa suden”, sanoo susipoliisi Harri-Pekka Pohjolainen.

      Eläimet ja kasvit | Näin lapsesi voi päästä susikyytiin – Loimaalla koulutaksi koukkaa hakemaan kotiovelta susien vuoksi aiempaa useammin

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Matkailu | Risto suunnitteli rakentavansa vain savusaunan leppoisia eläkepäiviä varten – jotain uutta on noussut joka vuosi jo kymmenen vuoden ajan

      Tilaajalle
    • 2

      Historia ja perinne | Tältä näyttää Salpalinjan synkissä tunneleissa nyt

      Tilaajalle
    • 3

      Historia ja perinne | Suomi liitettiin Venäjään sodassa, jossa kaikki meni pieleen – lopullinen niitti lyötiin keskellä erämaata

      Tilaajalle
    • 4

      Reseptit | Ihanan omenapaistoksen kruunaa toskakuorrute

    • 5

      Käsityöt | Keittiökaappeja ei tarvitse vaihtaa vain siksi, että ne ovat rumat – Teresa Törmänen innostaa huonekalujen tuunaukseen

    • 6

      Hyvinvointi | Lapsena ihmettelin, miksi aikuiset säätivät valojen kanssa – nyt ymmärrän

    • 7

      Ruoka | Muistatko vielä 1990-luvun voisarvet? Tällä nimellä ne nykyään tunnetaan

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Kuvassa on Grooved pegboard -testilaite jolla testataan henkilön kykyä sijoittaa testipalikat oikein alustalle. Käytetty aika kertoo henkilön silmä-käsi-koordinaation hyvyydestä. Testi on yleispätevä.  Tekoälyllä tehty kuvituskuva. Juho Nivala/Adobe Firefly.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Pysyvätkö tekijät metsäalalla? Juuri kehitetty testaus toimii paremmin kuin osattiin odottaa

  • Konekouluttaja Franziska Henke ajoi Claasin lehdistötilaisuudessa heinäkuussa 2023 Claas Trion -puimurin lehdistön eteen. Hän ajaa työnäytöksiä ja kouluttaa kansainvälisesti. Kuvassa on hänelle tuttu traktori, Claas Xerion 12.650, joka esiteltiin lehdistölle samassa tapahtumassa.
    Pääkirjoitus
    Eemeli Linna

    Koneviesti | Vastaako konealan koulutus työelämän tarpeisiin? ”Käytännön työ vaatii älykkyyttä ja ongelmanratkaisukykyä, jota on mahdoton mitata kouluarvosanoilla”

  • Kurssikeskuksen likipelto on liikennöintikelpoinen liki ympäri vuoden, sillä pintamaa on kuorittu pois metrin syvyyteen ja korvattu karkealla hiedalla. Kuva on otettu varhain keväällä.

    Koneviesti | Aeres Agri Training Centerissä saa koulutusta ja käytännön harjoittelua uuden tekniikan käyttöönottoon — yksi koulutustilan erityisala on täsmäviljely

    Tilaajalle