Tekoäly kehittyy niin hurjaa vauhtia, että jatkossa asiakaspalvelu- ja neuvontatilanteissa voisi keskustella tekoälyn kanssa nappien painamisen sijaan, professori Tanja Sihvonen visioi. Kuva: Sanne Katainen
Tekoälystä tuli luotettu uutisankkuri, mutta välillä studioon on päästettävä ihminen
Tekoäly on päässyt ääneen muun muassa radioaalloilla ja äänikirjoissa. Virheetön se ei ole, ja esimerkiksi Alexander Stubbin nimen lausuminen sen piti opetella.Tilaajalle
Tekoäly on lukijana tasalaatuinen, mutta samanlaista tunnetta se ei ääneen saa kuin ihminen. Kuva: Timo FilpusKoneet pääsevät arjessa jatkuvasti enemmän ääneen. Vielä jokin aikaa sitten vaikkapa navigaattorin ääni oli mekaaninen, jopa robottimainen, mutta nykyään tekoälyn ääntä voi olla liki mahdotonta erottaa ihmisäänestä.
Ihmisellä on luontainen tarve etsiä jopa elottomista esineistä ja asioista inhimillisyyttä, huomauttaa viestintätieteiden professori Tanja Sihvonen Vaasan yliopistosta.
”Kuuntelemme tiedostamatta, mitä ääni kertoo puhujan kansallisuudesta, iästä, sukupuolesta, ruumiinrakenteesta ja taustasta”, Sihvonen sanoo.
Tekoälyn ansiosta konepuhe rantautuu yhä uusille alustoille.
Keväällä 2024 tekoäly alkoi lukea Bauer Median radiokanavilla STT:n toimittajien kirjoittamia uutisia. Lokakuusta lähtien Storytel-äänikirjapalvelussa on voinut kuunnella tekoälyn lukemia kirjoja.
Ihmisääneen verrattuna tekoälylukija on tasalaatuinen.
Tekoälystä lähdettiin koulimaan äänikirjalukijaa, sillä samasta kirjasta haluttiin tarjolle useita versioita.
”Jopa 90 prosenttia käyttäjistämme on jättänyt äänikirjan kesken sen takia, että ei ole pitänyt lukijasta”, Storytelin Suomen maajohtaja Tuuva Harjanne sanoo.
Joitain lukijoita häiritsee esimerkiksi, jos kirjassa on naispäähenkilö, mutta lukija on mies.
Myös radiouutisissa ääni ratkaisee.
”Kuulijalla syntyy usein uutisankkurin ääneen henkilökohtainen suhde. On tarkkaa työtä viedä koneääni tällaiseen ympäristöön”, STT Mediapalveluiden liiketoimintajohtaja Pihla Lehmusjoki sanoo.
Ihmisääneen verrattuna tekoälylukija on tasalaatuinen. Sillä ei ole maneereja tai puhevikoja, mutta toisaalta se ei pysty vaikuttamaan äänensävyynsä kuten taitava ihmislukija.
Näennäiseen virheettömyyteen liittyy myös ongelmia. Tekoälyäänet on rakennettu tietoisesti, joten ne kantavat mukanaan stereotypioita.
”Tekoäly voi luoda meille alitajuisia oletuksia siitä, millainen on tavoiteltava ja miellyttävä ääni. Se voi luoda paineita esimerkiksi työhaastatteluihin tai muihin virallisiin tilanteisiin”, Sihvonen sanoo.
Esimerkiksi englanninkielistä tekoälyääntä kouliessa joudutaan valitsemaan, mitä aksenttia käytetään. Samalla voidaan tahattomasti lähettää viesti siitä, miten englantia kuuluisi puhua.
Tekoälylukijan esikuva voi olla oikea ihminen. Bauer Median toimituspäällikkö Reija Saarinen antoi äänensä kloonattavaksi tekoälylle, ja sitä kuultiinkin radiouutisissa viime vuonna useamman kuukauden ajan.
”Aluksi se tuntui oudolta. Tavallaan ääni oli tunnistettava, mutta ei se kuitenkaan kuulostanut täysin minulta”, Saarinen muistelee.
Äänikloonia varten Saarinen kävi muutamana päivänä lukemassa uutissähkeitä, jotta tekoäly sai riittävästi puhetta analysoitavaksi.
Myös Storytel on lainannut tekoälylle oikean ihmisen äänen.
Kahden mies- ja kahden naisäänen lisäksi tekoäly lukee kirjoja kuulijoiden rakastaman Sanna Majurin äänellä.
”Sannan ääni on ylivoimaisesti suosituin tekoälylukijoista. Kloonattua ääntä kuunnellaan jopa neljä kertaa enemmän kuin muita tekoälyääniä.”
Tekoälyn lukemat äänikirjat ja uutiset koekuunnellaan, ja mahdolliset ääntämysvirheet esimerkiksi erisnimissä korjataan.
”Alexander Stubb oli aluksi hankala, tekoäly lausui sen monella eri tyylillä. Vieraskielisiä nimiä joutuu jumppaamaan jonkin verran, esimerkiksi kirjoittamaan nimen niin kuin se pitää lausua”, Bauer Median Saarinen sanoo.
Tekoälyn lukemien radiouutisten ankkurina vaihtelee kaksi mies- ja yksi naisääntä. Puheen lomassa kuuluu jopa hengitys. Kuva: Sanne KatainenTekoäly ei ole suinkaan lukenut läpi kaikkia Storytelin digitaalisen kirjahyllyn teoksia. Voice switcher -ominaisuus toimii toistaiseksi vain joissain kymmenissä kirjoista.
Yhdestäkään kirjasta ei tehdä tekoälyn lukemaa versioita ilman kirjailijan ja kustantajan lupaa. Ääntäkään ei voi kloonata omin luvin, Majurikin lähti projektiin omasta innostuksestaan.
Tekoälylukijat ovat saneet kiitosta, mutta eivät ne vielä ole syrjäyttämässä ihmislukijoita.
”Sannakin on sanonut, että vaikka äänimalli on hyvä, se ei ole yhtä hyvä kuin hän itse”, Storytelin Harjanne sanoo.
”Haluamme olla nopeita, mutta antaa inhimillisyyden kuulua.”
Kuulostaa siltä, että sekä äänikirjoissa että radiouutisissa tekoäly on hyvä lukija, mutta ei silti aivan yhtä erinomainen kuin taitava ihmisääni.
Vaikka tekoäly lukee uutisia väsymättä vaikka ympäri vuorokauden, suurien uutistapahtumien aikana Bauer Median studiossa pääsee ääneen ihmistoimittaja.
Ainakin toistaiseksi ihminen on vielä konetta nopeampi.
”Ylimääräinen uutislähetys vaikka koulupuukotuksesta mennään tekemään studioon. Haluamme olla nopeita, mutta antaa inhimillisyyden kuulua”, Saarinen sanoo.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
