• MT 100 vuotta sitten: Hevoset on uuvutettu lähes loppuun rahdinajossa

    Maaseudun Tulevaisuus kirjoitti 24.4.1926 myös rapujen istuttamisesta Pohjanmaan jokiin.
    Sata vuotta sitten useissa maakunnissa vallitsi ankara rehupula. Kuvituskuva.
    Sata vuotta sitten useissa maakunnissa vallitsi ankara rehupula. Kuvituskuva. Kuva: Sanne Katainen
    Koti|Historia ja perinne
    26.4.202619:30
    Tuovi Mäkipere

    Vallitseva rehunpuute.

    Eri puolilla maata vallitsevasta rehunpuutteesta ilmoittavat Maaseudun Tulevaisuuden kirjeenvaihtajat seuraavaa:

    Karjalassa on rehunpuute ehkäpä kaikkein ankarin. Monessa talossa on karja uupumaisillaan, kun karjalle ei ole antaa muuta kuin pääasiallisesti havuja.

    M. m. Enossa on karjoja, joista suurin osa eläimistä ei jaksa nousta nostamallakaan. Eläinten teurastamiseen on myös jo täytynyt pieneltä osalta turvautua.

    Myöskin ovat hevoset, jotka rahdinajossa jo ajettiin melkein loppuun, rehunpuutteen takia menettäneet viimeisetkin voimansa, joten niitä ei ole monin paikoin voitu käyttää rehujen ajoon, vaan on hevosia täytynyt hankkia muualta.

    Rahanpuute on myös ankara ja ovat karjanomistajat jo nyt velkaantuneet melkoisessa määrässä kauppiaille ja osuuskassoille. Muuten on maamiesten mieli erittäin synkkä.

    Savossa on tilanne monin paikoin pieneläjien keskuudessa melkoisen huolestuttava. Eläimiä ei liene kuollut nälkään kuin yhdessä paikassa, mutta varsin lukuisat ovat talot ja pieneläjät, joilla ei ole mahdollisuutta ilman apua viedä kuin osan, jopa vain kolmanneksen karjastaan kesään saakka. [...]

    Nimismiehet ovat liikkeellä karjoja tarkastamassa, jotta eläinrääkkäystä ei rehun puutteen takia voisi tulla kysymykseen. Jotkut nimismiehet ovat myös pyytäneet varoja eläinlääkärin mukaantuloon matkoille, jotta eläinten arvostelussa ei sattuisi erehdyksiä. [...]

    Ainakin kolme välittäjää on kiskomisesta ilmoitettu syytteeseen asettamista varten viranomaisille tahi ovat viranomaiset itse asiaan tarttuneet.

    Keski-Suomessa on pitäjiä, joissa rehua ei enää saa ostaa lainkaan. Siksi on karjaa ollut paikoin pakko hieman vähentää.

    Kun keliä kuitenkin on vielä ollut, on heiniä, olkia ja leseitä tuotu muualta melkoisessa määrässä. Kevään tulon nopeudesta riippuu, miten karja voidaan uhkaavasta nälästä pelastaa.

    Dunlop-renkaita mainostettiin Maaseudun Tulevaisuudessa huhtikuussa 1926.
    Dunlop-renkaita mainostettiin Maaseudun Tulevaisuudessa huhtikuussa 1926. Kuva: Kansallisarkisto

    Rapujen istuttaminen Pohjanmaan jokiin.

    Pattijoen kunnanvaltuuston kokouksessa keskusteltiin m.m. rapujen istuttamisesta Pattijokeen ja Olkijokeen.

    Helmikuussa pidetyn kalastajain kokouksen aikana oli jo asia tullut keskustelun alaiseksi ja olivat kalatalousneuvojat lausuneet rapujen hyvin menestyvän mainituissa joissa.

    Valtuusto päättikin ensi kesän aikana istuttaa molempiin jokiin yht. 1000 rapua. Toimenpiteet jätettiin H. Härkösen huoleksi. Rapuja tarkoitukseen arveltiin saatavan Oulaisista.

    Suojärvellä ammuttu 6 hirveä.

    Viime aikoina on alettu Suojärven salomailla harjoittaa hirven salametsästystä huomattavassa määrässä ja on sen uhriksi joutunut usea rajan yli Venäjän puolelta Suomeen kulkenut metsän kruunupää.

    Sikäläisen rajavartioston ilmoituksen perusteella on todettu nyt keväthankien aikana ainakin kuusi hirveä ammutuksi. [...]

    Maataloudellinen radio-ohjelma.

    Ensi maanantaina pitää isännöitsijä August Lännenpää esitelmän tulevana kesänä puutarhaviljelyksessä huomioonotettavista seikoista. Esitelmä lähetetään Helsingin Yleisradion välityksellä, aaltopituus 440 m.

    Lisää aiheesta
    • Kyy on rauhoitettu aina luonnossa ja myös kotipihalla, jos siirtäminen ei onnistu.

      Piha ja puutarha | Kyyn tappaminen voi johtaa nyt tällaisiin taloudellisiin seurauksiin – vain yhdessä tilanteessa vapautuu vastuusta

      Tilaajalle
    • Keväällä Suomen luonto vasta heräilee, mutta ihmiselle luonto alkaa tarjoilla ensimmäisiä antimiaan vasta kesällä. Vielä 1800-luvulla valtaosa kansasta laihtui keväisin hyvänäkin vuonna. Kuvassa pähkinäpensas maaliskuun lopulla.

      Ruoka | Vielä 1800-luvulla nälkä oli monessa pirtissä jokakeväinen vieras – kurnivia vatsoja koetettiin rauhoitella jopa akanoilla ja neulasilla

      Tilaajalle
    • Eläinrääkkäys sattui Laitilassa 100 vuotta sitten. Kuvituskuva.

      Historia ja perinne | MT 100 vuotta sitten: Hevonen ja karja tekivät nälkäkuolemaa, todistaja sai vihjeen annosta nykyrahassa 39 euroa

    Artikkelin aiheet
    rehunpula
    karja
    hevoset
    rapujen istuttaminen
    hirvien salametsästys
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Matkailu | Risto suunnitteli rakentavansa vain savusaunan leppoisia eläkepäiviä varten – jotain uutta on noussut joka vuosi jo kymmenen vuoden ajan

      Tilaajalle
    • 2

      Historia ja perinne | Tältä näyttää Salpalinjan synkissä tunneleissa nyt

      Tilaajalle
    • 3

      Historia ja perinne | Suomi liitettiin Venäjään sodassa, jossa kaikki meni pieleen – lopullinen niitti lyötiin keskellä erämaata

      Tilaajalle
    • 4

      Reseptit | Ihanan omenapaistoksen kruunaa toskakuorrute

    • 5

      Hyvinvointi | Lapsena ihmettelin, miksi aikuiset säätivät valojen kanssa – nyt ymmärrän

    • 6

      Reseptit | Tähän ohjeeseen tulee kuusi eri kasvista – kerma ja kasvisliemi viimeistelevät kauniin mosaiikin

    • 7

      Kulttuuri | Pariskunta perustaa karjatilan, vaikka kumpikaan ei tunne maataloutta

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Emeritusprofessorit <strong id="strong-f423de44eaffb2bd2459742ce739a88d">Jukka Ahokas</strong> ja <strong id="strong-0e729a3bee79d50c85340aa9af4875dc">Aarne Pehkonen</strong>.

    Koneviesti | Historiikki kertoo Suomen maatalousteknologian opetuksen vaiheista

  • Turun Rautateollisuus ja Vaunutehdas Oy valmisti Kullervo-traktoreita vuosina 1919–1924. Kullervoja valmistui todennäköisesti alle 200 kappaletta. Valmistus jouduttiin lopettamaan traktorin teknisten ongelmien ja korkean hinnan vuoksi. Kullervot eivät toimineet odotetusti, esimerkiksi alun perin venekäyttöön suunnitellun moottorin jäähdytysteho ei kynnettäessä riittänyt. Sarka-museon yksilö aloitti kartanossa Kangasalla vuonna 1918. Kymmenen työvuoden jälkeen se siirrettiin ensin kartanon omaan museoon ja sieltä Tampereen kautta Loimaalle.

    Koneviesti | Loimaan Sarka-museo esittelee Suomen maatalouden ja maaseudun kehitystä ennen koneita ja koneistumisen jälkeen – katso otteita laajasta näyttelyannista

    Tilaajalle
  • Testit ovat tärkeä osa Koneviestin sisältöä ja keino erottautua muista lehdistä. Testit tehdään käytännön olosuhteissa yrityksissä, tiloilla ja tutkimuslaitoksissa. Kuva on traktorin renkaiden talviominaisuuksien testistä, joka tehtiin MTT Vakolassa vuonna 2011.

    Koneviesti | Koneviesti-lehti tänään vuonna 2012: Vain muutos on pysyvää