Kun lapseni kysyvät, mitä kannattaisi opiskella saadakseen varman työpaikan, en osaa vastata mitään

Lapsuuteni Raumalla palikat oli betonoitu kohdilleen: niin sanottuja varmoja työllistäjiä nuorille (yleensä jostain syystä miehille) oli lukuisia. Paperitehtaalle pääsy oli pieni lottovoitto, telakalle tai satamaan melkeinpä samoin, merikoulusta pääsi suoraan maailmalle ja niin edelleen.

Nyt, kun lapseni kysyvät, mitä kannattaisi opiskella, jos haluaa varman työpaikan, en osaa vastata siihen mitään.

Nykyisyys ja tulevaisuus ovat epävarmoja, ja tekoäly saattaa muuttaa monia asioita hetkessä. Koodari? AI tekee sekunnissa. Arkkitehti? AI väsää sekunnissa. Journalisti? Hehheh, älä edes kuvittele.

Some-aikana lapset tuijottavat luureistaan maailman rikkaimpia ihmisiä, vaikka siinä ei ole tietenkään mitään järkeä, mutta minkäs teet? Harmi, ettei Microsoftin Bill Gates valmistunut mistään. Entä Applen innovatiivinen sielu Steve Jobs? Keskeytti opintonsa lähes alkupisteeseen. Teslan, X:n ja SpaceX:n Elon Musk on kieltämättä hänkin poikkeuksellisen visionäärinen kandidaatti, joka pyörii silloin tällöin Valkoisessa talossa.

Nämä herrat ovat ainakin paitsi kauppakamarimiesten suuria idoleita myös nuorison. Heillä on törkeän iso omaisuus, jolla voisi ostaa koko Suomen vaikka kerran vuodessa. On silti vaikea suositella, että jätäpä poika opinnot, keksi jotain ihan uutta tai vedä vaikka ketamiinia, kyllä se siitä.

Akateeminen työttömyys on kasvanut Suomessa selvästi. Suomessa pomon paikan saa varmimmin valmistumalla teknillisestä korkeakoulusta tai kauppakorkeakoulusta ja täyttämällä muuten vaatimukset.

Lapsenusko insinöörien ja kauppatieteilijöiden autuuteen on saanut jopa koomisia piirteitä: katsokaapa vaikka yrityksien taloutta. Yksi Nokian johtajista toivotti aikanaan julkisesti ja ylimielisyyttään Applen tervetulleeksi kännykkäkisaan mukaan, toinen tuhri kaivoksellaan järvetkin ja jätti koko sotkut taakseen, kolmas osti ylihintaan ja väärään aikaan amerikkalaisen paperifirman.

Esimerkkejä on tietysti kymmeniä muitakin. Silti yrityksiin palkataan edelleen samalla taustalla, koska Suomi on yhden totuuden maa. Mutta missä on kasvu?

Suomen talous ei ole kasvanut lähes kahteenkymmeneen vuoteen, mutta paistattelijoita riittää talouslehtien kansikuvissa. Siitäkin huolimatta, että vasta viime kuussa oltiin käsi ojossa hakemassa valtiontukiaisia. Miksi jopa naisille palveluja tarjoava yritys palkkaa johtonsa täyteen diplomi-insinöörimiehiä?

Lapsilleni ja muille nuorille vastaan siis, että en tosiaan tiedä, mitä pitäisi opiskella ja varmoja työpaikkoja ei enää ole, ja sori siitä. Ensisijaisesti opiskelisin kuitenkin tietenkin sitä, mihin tuntisin vetoa ja omaisin edes auttavia kykyjä, enkä ajattelisi rahaa. Onnellisuus ei sieltä tule.

Mutta kokemus on osoittanut viisikymppiselle, että kyllä niitä eurojakin hiukan tarvitaan.